Islamissa Muhammadia pidetään ihanteellisena, esimerkillisenä ihmisenä (al-insan al-kamil). Muhammadia ei millään muodoin pidetä jumalallisena, eikä häntä palvota (Muhammadin kuvat ovat kiellettyjä, jotta ne eivät kannustaisi kuvanpalvontaan), mutta hän toimii kaikille muslimeille ylimpänä mallina siitä, kuinka näiden tulisi käyttäytyä. Nimenomaan Muhammadin henkilökohtaiset opetukset ja teot, joista “profeetan elämäntapa” eli sunna muodostuu, on se, minkä kautta muslimit erottavat, mikä on hyvää ja pyhää elämää. Profeetan elämän yksityiskohdat — kuinka hän eli, mitä hän teki, hänen ei-koraaniset lausumansa, hänen henkilökohtaiset tapansa — ovat ensiarvoista tietoa jokaiselle hurskaalle muslimille. Tieto sunnasta tulee pääosin haditheista, Muhammadin elämää koskevista kertomuksista, jotka välitettiin suullisesti perimätietona, kunnes ne koottiin kokoelmiksi pari sataa vuotta Muhammadin kuoleman jälkeen. Hadithit muodostavat Koraanin jälkeen tärkeimmän islamilaisten tekstien kokoelman. Näiden Muhammadin elämää koskevien kertomusten uskotaan saaneen alkunsa henkilöiltä, jotka tunsivat hänet henkilökohtaisesti. Haditheja on tuhansittain; jotkut useita sivuja pitkiä, jotkut vain muutaman rivin pituisia. Kun haditheista muodostettiin kokoelmia 700–800-luvuilla, oli ilmeistä, että monet niistä olivat epäaitoja. Varhaiset muslimioppineet paiskoivat valtavasti töitä määrittääkseen, mitkä hadithit olivat auktoritatiivisia ja mitkä epäilyksenalaisia.
Tässä esitettävät hadithit ovat peräisin yksinomaan “Sahih al-Bukharista”, kaikkein luotettavimmista ja arvovaltaisimmasta kokoelmasta, jota kaikki islamin koulukunnat pitävät auktoritatiivisena. Muslimioppineen M. Muhsin Khanin laatima englanninkielinen käännös siitä löytyy tästä:
http://www.usc.edu/dept/MSA/fundamentals/hadithsunnah/bukhari/
Hadithien eri käännökset voivat poiketa toisistaan sen osalta, kuinka ne on jaoteltu osiin, kirjoihin ja numeroihin, mutta sisältö on sama. Kunkin hadithin osalta ensin on esitetty luokittelutieto; sitten todistajaketju (isnad), joka osoittaa keneltä hadith on peräisin (yleensä kyseessä on joku, joka tunsi Muhammadin henkilökohtaisesti); ja sitten itse tarina. Vaikka edes luotettavan hadithin absoluuttista aitoutta voi tuskin varmentaa, islamilaisessa yhteydessä haditheja pidetään joka tapauksessa arvovaltaisina lähteinä.
Koska Muhammad itse toimii moraalin mittatikkuna, hänen tekojaan ei arvioida suhteessa riippumattomiin moraalisiin standardeihin, vaan pikemminkin ne osoittavat, mikä muslimeille toimii oikeana moraalisena standardina. Islamissa ei ole “luonnollista” moraalin- tai oikeudentajua, joka ylittäisi Koraanissa ja sunnassa esitetyt täsmälliset esimerkit ja velvoitteet. Koska Muhammadia pidetään Allahin lopullisena profeettana ja Koraania itsensä Allahin ikuisina ja muuttumattomina sanoina, ei ole myöskään moraalin kehittymistä, joka sallisi tehdä muunnoksia islamilaiseen moraaliin tai yhdistää siihen aineksia muualta. Koko islamilainen moraalinen maailmankaikkeus siirtyy perintönä yksinomaan Muhammadin elämästä ja opetuksista.
Luotettavien hadithien lisäksi tunnustettuna lisälähteenä Muhammadin elämästä toimii profeetan elämäkerta (Sírat Rasúl Alláh), jonka laati 700-luvulla Muhammad bin Is’haq, eräs islamin suurista oppineista.
Muhammadin profeetallinen ura jakautuu merkitsevällä tavalla kahteen vaiheeseen: ensimmäinen on Mekka, jossa hän työskenteli 14 vuotta käännyttäen ihmisiä islamiin; ja toinen on Medinan kaupunki, jossa hänestä tuli voimakas poliittinen ja sotilaallinen johtaja. Mekassa tapaamme näennäisraamatullisen hahmon saarnaamassa katumusta, armeliaisuutta ja hyväntekeväisyyttä samalla, kun ihmiset hänen ympärillään ahdistelevat häntä ja hätyyttelevät häntä tiehensä. Myöhemmin Medinassa tapaamme etevän komentajan ja strategin, joka systemaattisesti kukistaa ja tappaa vastustajansa. Näitä Muhammadin elämän myöhempiä vaiheita vuodesta 622 hänen kuolemaansa v. 632 otetaan harvoin puheenaiheeksi sivistyneessä seurassa. ;)
Sunna — profeetta Muhammadin “elämäntapa”
9
331
Vastaukset
- Islamtietoinen
Badrin taistelu oli ensimmäinen merkittävä profeetan käymä taistelu. Asettauduttuaan hijran* jälkeen Medinaan Muhammad aloitti ryöstöretkien sarjan, joka kohdistui Syyriaan matkalla olleiden Mekan Quraish-heimon karavaaneihin.
>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:287; Kab bin Malik on kertonut: Lähettiläs oli lähtenyt Quraish-heimon karavaaneja vastaan, mutta Allah pakotti heidät (ts. muslimit) kohtaamaan vihollisensa odottamattomasti (ilman ennakkoaietta). >>>>
>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:289; Ibn Abbas on kertonut: Badrin taistelun päivänä profeetta sanoi: “Oi, Allah! Pyydän sinua täyttämään sitoumuksesi ja sopimuksesi. Oi, Allah! Jos tahtosi on, että kenenkään ei tulisi palvoa Sinua (niin anna voitto pakanoille).” Sitten Abu Bakr tarttui häntä kädestä ja sanoi: “Tämä riittää sinulle.” Profeetta tuli ulos sanoen: “Heidän joukkonsa pannaan pakenemaan, ja he näyttävät selkänsä.” >>>>
Palattuaan taistelun jälkeen Medinaan Muhammad kehotti Qainuqa’‑heimon juutalaisasukkaita joko kääntymään islamiin tai kohtaaman saman kohtalon kuin quraishilaiset (Koraani 3:12–13). Qainuqa’laiset suostuivat lähtemään Medinasta, jos he saisivat pitää omaisuutensa, mihin Muhammad myöntyi. Bani Qainuqa’ -heimon karkotuksen jälkeen Muhammad suuntasi hyökkäyksensä sellaisia Medinassa asuneita yksilöitä kohtaan, jotka hänen mielestään olivat toimineet petollisesti. Erityisesti profeetta näyttää inhonneen monia runoilijoita, jotka pitivät pilkkanaan hänen uutta uskontoaan ja väitettyä profeetallisuuttaan — teema, joka silmiinpistävästi toistuu nykyäänkin muslimien väkivaltaisina reaktioina kaikkea sellaista kohtaan, mikä koetaan islamin pilkkaamiseksi. Ryhtyessään toimenpiteisiin vastustajiaan kohtaan tämä “esimerkillinen ihminen” asetti ennakkotapauksen siitä, kuinka muslimien tulisi kaikkina aikoina kohdella uskontonsa arvostelijoita.
>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 250: Lopulta hän {Ka’b ibn al-Ashraf} palasi Medinaan ja ahdisti siellä musliminaisia rakkausrunoillaan. Allahin lähettiläs kysyi: “Kuka hoitaa minun puolestani Ibn al-Ashrafin?” Muhammad inb Maslama vastasi: “Minä teen sen, Allahin lähettiläs, minä tapan hänet.” “Tee niin, jos vain pystyt”, sanoi Allahin lähettiläs. [Noin kolmen päivän kuluttua:] “Allahin lähettiläs, minä lupasin sinulle sellaista, josta en tiedä, pystynkö siihen!” Allahin lähettiläs vastasi: “Ainakin sinun on yritettävä!” Muhammad bin Maslama sanoi vielä: “Allahin lähettiläs, meidän on ainakin valehdeltava!” “Sanokaa mitä tahdotte”, vastasi Allahin lähettiläs, “te saatte siihen luvan!” >>>>
>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:270; Jabir bin ‘Abdullah on kertonut: Profeetta sanoi: “Kuka on valmis tappamaan Ka’b bin al-Ashrafin, joka on todella loukannut Allahia ja Hänen lähettilästään?” Muhammad bin Maslama sanoi: “Oi, Allahin lähettiläs! Haluatko minun tappavan hänet?” Hän vastasi myöntävästi. Niinpä Muhammad bin Maslama lähti tappamaan häntä (Ka’bia) ja sanoi: “Tämä henkilö (ts. profeetta) rasittaa meitä ja pyytää meiltä almuveroa.” Ka’b vastasi: “Allahin kautta, saatte siitä miehestä vielä tarpeeksenne.” Muhammad [bin Maslama] sanoi hänelle: “Olemme seuranneet häntä, joten meidän ei tee mieli lähteä hänen luotaan, ennen kuin näemme, kuinka hänen käy.” Muhammad bin Maslama jutteli hänen kanssaan tällä tavoin, kunnes sai tilaisuuden tappaa hänet. >>>>- Islamtietoinen
Mekan quraishilaiset ryhmittyivät uudelleen hyökätäkseen muslimeja vastaan Medinassa. Muhammad sai vihiä hyökkäysaikeesta ja leiriytyi joukkoineen Medinasta pohjoiseen sijainneelle Uhudin kumpareelle, jossa taistelu sitten käytiin.
>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:377; Jabir bin Abdullah on kertonut: Uhudin taistelun päivänä eräs mies tuli profeetan luo ja sanoi: “Voitko kertoa minulle, minne päädyn, jos kuolen marttyyrina?” Profeetta vastasi: “Paratiisiin.” Mies heitti kantamansa taatelit käsistään ja taisteli kunnes kärsi marttyyrikuoleman. >>>>
>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:375; Al-Bara on kertonut: Kun kohtasimme vihollisen, he pötkivät pakoon, kunnes näin heidän naistensa juoksevan kohti vuorta nostaen riepujaan jaloistaan ja paljastaen nilkkarenkaansa. Muslimit alkoivat sanoa: “Sotasaalis, sotasaalis!” Abhdullah bin Jubair sanoi: “Olen antanut tiukan lupauksen profeetalle olla lähtemättä tästä paikasta.” Mutta hänen toverinsa kieltäytyivät jäämästä. Niinpä kun kieltäytyivät (jäämästä sinne), Allah sekoitti heidät niin, että he eivät tienneet, minne mennä, ja he kärsivät 70 hengen miestappion. >>>>
Vaikka Muhammad menetti voiton Uhudissa, se ei nujertanut häntä millään tavoin. Hän jatkoi ryöstöretkiään, mikä ei tehnyt muslimina olemisesta ainoastaan hyveellistä Allahin silmissä vaan myös taloudellisesti kannattavaa. Islamilaisessa maailmankatsomuksessa rikkauden, vallan ja pyhyyden välillä ei ole mitään yhteensovittamatonta. Itse asiassa, jos on ainoan oikean uskonnon jäsen, on vain loogista, että pitäisi pystyä nauttimaan myös Allahin materiaalisesta vauraudesta — vaikka se sitten edellyttäisi sen rosvoamista vääräuskoisilta.
Vastaavalla tavalla kuin Muhammad oli Badrin taistelun jälkeen neutralisoinut juutalaisen Bani Qainuqa’ ‑heimon, hän kääntyi Uhudin taistelun jälkeen nyt Bani Nadir ‑heimoa vastaan. Muhammadin elämäkerran mukaan Allah varoitti Muhammadia vastaan suunnatusta salamurhahankkeesta, ja profeetta määräsi muslimit valmistautumaan sotaan Bani Nadiria vastaan. Bani Nadir ‑heimolaiset suostuivat karkotukseen sillä ehdolla, että Muhammad salli heidän säilyttää liikkuvan omaisuutensa. Muhammad myöntyi näihin ehtoihin sillä varauksella, että nämä jättävät haarniskansa taakseen. - Islamtietoinen
Islamtietoinen kirjoitti:
Mekan quraishilaiset ryhmittyivät uudelleen hyökätäkseen muslimeja vastaan Medinassa. Muhammad sai vihiä hyökkäysaikeesta ja leiriytyi joukkoineen Medinasta pohjoiseen sijainneelle Uhudin kumpareelle, jossa taistelu sitten käytiin.
>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:377; Jabir bin Abdullah on kertonut: Uhudin taistelun päivänä eräs mies tuli profeetan luo ja sanoi: “Voitko kertoa minulle, minne päädyn, jos kuolen marttyyrina?” Profeetta vastasi: “Paratiisiin.” Mies heitti kantamansa taatelit käsistään ja taisteli kunnes kärsi marttyyrikuoleman. >>>>
>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:375; Al-Bara on kertonut: Kun kohtasimme vihollisen, he pötkivät pakoon, kunnes näin heidän naistensa juoksevan kohti vuorta nostaen riepujaan jaloistaan ja paljastaen nilkkarenkaansa. Muslimit alkoivat sanoa: “Sotasaalis, sotasaalis!” Abhdullah bin Jubair sanoi: “Olen antanut tiukan lupauksen profeetalle olla lähtemättä tästä paikasta.” Mutta hänen toverinsa kieltäytyivät jäämästä. Niinpä kun kieltäytyivät (jäämästä sinne), Allah sekoitti heidät niin, että he eivät tienneet, minne mennä, ja he kärsivät 70 hengen miestappion. >>>>
Vaikka Muhammad menetti voiton Uhudissa, se ei nujertanut häntä millään tavoin. Hän jatkoi ryöstöretkiään, mikä ei tehnyt muslimina olemisesta ainoastaan hyveellistä Allahin silmissä vaan myös taloudellisesti kannattavaa. Islamilaisessa maailmankatsomuksessa rikkauden, vallan ja pyhyyden välillä ei ole mitään yhteensovittamatonta. Itse asiassa, jos on ainoan oikean uskonnon jäsen, on vain loogista, että pitäisi pystyä nauttimaan myös Allahin materiaalisesta vauraudesta — vaikka se sitten edellyttäisi sen rosvoamista vääräuskoisilta.
Vastaavalla tavalla kuin Muhammad oli Badrin taistelun jälkeen neutralisoinut juutalaisen Bani Qainuqa’ ‑heimon, hän kääntyi Uhudin taistelun jälkeen nyt Bani Nadir ‑heimoa vastaan. Muhammadin elämäkerran mukaan Allah varoitti Muhammadia vastaan suunnatusta salamurhahankkeesta, ja profeetta määräsi muslimit valmistautumaan sotaan Bani Nadiria vastaan. Bani Nadir ‑heimolaiset suostuivat karkotukseen sillä ehdolla, että Muhammad salli heidän säilyttää liikkuvan omaisuutensa. Muhammad myöntyi näihin ehtoihin sillä varauksella, että nämä jättävät haarniskansa taakseen.Vuona 627 Muhammadin uusi yhdyskunta kohtasi siihen asti suurimman haasteensa. Tuona vuonna Mekan quraishilaiset aloittivat erittäin määrätietoisen hyökkäyksen muslimeja vastaan itse Medinassa. Muhammad päätteli, ettei ole järkevää kohdata quraishilaisia suoraan avotaistelussa, kuten Uhudissa, vaan hakeutua sitä vastoin turvaan Medinaan, jota suojasivat laavavirtaukset kolmesta suunnasta. Mekkalaisten oli näin ollen hyökättävä luoteesta käsin, virtausten välisestä laaksosta, ja juuri sinne Muhammad määräsi kaivettavaksi vallihaudan kaupungin suojelemiseksi.
>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:208; Anas on kertonut: Vallihaudan (taistelun) päivänä ansarit {vastikään islamiin kääntyneet} puhuivat: “Olemme niitä, jotka olemme vannoneet uskollisuutta Muhammadille jihadia varten (ikuisesti) niin kauan kuin elämme.” Profeetta vastasi heille: “Oi, Allah! Ei ole muuta elämää kuin elämä tuonpuoleisessa. Joten kunnioita ansareita ja siirtolaisia {Mekasta} anteliaisuudellasi.” >>>>
>>>> Ja Mujashi on kertonut: Veljeni ja minä menimme profeetan luo ja pyysimme häntä ottamaan vastaan uskollisuudenvalan hijraa varten. Hän sanoi: “Hijra ihmisineen on jo mennyt tapahtuma.” Kysyin: “Mitä tarkoitusta varten sitten otat meiltä vastaan uskollisuudenvalan?” Hän sanoi: “Otan sen vastaan islamia ja jihadia varten.” >>>>
Vallihauta teki mekkalaisten aikeet tyhjiksi, ja he kykenivät lähettämään ainoastaan pieniä iskujoukkoja sen läpi. Muutaman päivän kuluttua he palasivat takaisin Mekkaan. Voittonsa jälkeen Muhammad kääntyi kolmatta juutalaisheimoa, Bani Quraizaa, vastaan Medinassa. Siinä missä Bani Qainuqa’ ja Bani Nadir olivat saaneet kärsiä karkotuksesta, Bani Quraizan kohtalo oli huomattavasti kehnompi:
>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 320–321: Kun quraizalaiset olivat antautuneet, Allahin lähettiläs vangitsi heidät Medinassa Bint al-Harithin taloon. Sitten hän lähti Medinan torille — tämä on yhä samalla paikalla — kaivatti sinne kaivantoja ja lähetti hakemaan quraizalaisia. Hän hakkautti heidän kaulansa poikki noiden kaivantojen partaalla. Quraizalaiset tuotiin teloitettavaksi pieninä ryhminä. Heidän joukossaan oli myös Allahin vihollinen Huyai ibn Akhtab sekä Ka’b ibn Asad, kansansa johtaja. Kaikkiaan quraizalaisia oli kuusi- tai seitsemänsataa; jotkut jopa sanovat heitä olleen kahdeksan- tai yhdeksänsataa. Kun juutalaisia vietiin ryhmä kerrallaan Allahin lähettilään luo, Ka’b ibn Asadille sanottin: “Ka’b, mitä luulet meille nyt tehtävän?” Ka’b vastasi: “Ettekö te koskaan ymmärrä? Ettekö te näe, ettei kutsuja lopeta työtään eivätkä kutsutut enää tule takaisin? Kautta Jumalan, tämä tarkoittaa kuolemaa!” Näin jatkui, kunnes heidät kaikki oli teloitettu. >>>>
Tässä näemme selkeän ennakkotapauksen, joka selittää islamilaisten terroristien omalaatuisen mieltymyksen katkaista uhriensa kaula: se on vain yksi monista heidän profeettansa asettamista ennakkotapauksista.
Seuraavassa on vielä yksi kuvaus eräästä muslimien ryöstöretkestä, tällä kertaa Khaibar-nimiseen paikkaan, jossa Khaibarin naiset jaettiin muslimien kesken, kuten normaalina tapana oli. Ryöstöretken kohteena oli Bani Nadir ‑heimo, jonka Muhammad oli aiemmin karkottanut Medinasta.
>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 362: Allahin lähettilään luo tuotiin myös Kinana ibn ar-Rabi’, jonka hallussa Nadir-heimon aarteet olivat. Allahin lähettiläs kysyi häneltä aarteista, mutta hän kielsi tietävänsä, missä ne olivat. Eräs toinen juutalainen saapui Allahin lähettilään luo ja sanoi: “Minä näin Kinanan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu.” Allahin lähettiläs kysyi Kinanalta: “Mitä arvelet? Jos löydämme aarteen sinulta, surmaanko minä sinut?” “Kyllä”, vastasi Kinana. Allahin lähettiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aarteesta löytyikin sieltä. Hän kysyi Kinanalta, missä loput olivat, mutta Kinana kieltäytyi näyttämästä niiden paikkaa hänelle. Allahin lähettiläs käski az-Zubair ibn al-Awwamia: “Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kaiken irti!” Az-Zubair iski hänen rinnastaan tulta tulikivillä, kunnes hän oli kuolla. Lopulta Allahin lähettiläs antoi Kinanan Muhammad ibn Maslamalle, joka surmasi hänet kostoksi veljestään Mahmudista. >>>> - Islamtietoinen
Islamtietoinen kirjoitti:
Vuona 627 Muhammadin uusi yhdyskunta kohtasi siihen asti suurimman haasteensa. Tuona vuonna Mekan quraishilaiset aloittivat erittäin määrätietoisen hyökkäyksen muslimeja vastaan itse Medinassa. Muhammad päätteli, ettei ole järkevää kohdata quraishilaisia suoraan avotaistelussa, kuten Uhudissa, vaan hakeutua sitä vastoin turvaan Medinaan, jota suojasivat laavavirtaukset kolmesta suunnasta. Mekkalaisten oli näin ollen hyökättävä luoteesta käsin, virtausten välisestä laaksosta, ja juuri sinne Muhammad määräsi kaivettavaksi vallihaudan kaupungin suojelemiseksi.
>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:208; Anas on kertonut: Vallihaudan (taistelun) päivänä ansarit {vastikään islamiin kääntyneet} puhuivat: “Olemme niitä, jotka olemme vannoneet uskollisuutta Muhammadille jihadia varten (ikuisesti) niin kauan kuin elämme.” Profeetta vastasi heille: “Oi, Allah! Ei ole muuta elämää kuin elämä tuonpuoleisessa. Joten kunnioita ansareita ja siirtolaisia {Mekasta} anteliaisuudellasi.” >>>>
>>>> Ja Mujashi on kertonut: Veljeni ja minä menimme profeetan luo ja pyysimme häntä ottamaan vastaan uskollisuudenvalan hijraa varten. Hän sanoi: “Hijra ihmisineen on jo mennyt tapahtuma.” Kysyin: “Mitä tarkoitusta varten sitten otat meiltä vastaan uskollisuudenvalan?” Hän sanoi: “Otan sen vastaan islamia ja jihadia varten.” >>>>
Vallihauta teki mekkalaisten aikeet tyhjiksi, ja he kykenivät lähettämään ainoastaan pieniä iskujoukkoja sen läpi. Muutaman päivän kuluttua he palasivat takaisin Mekkaan. Voittonsa jälkeen Muhammad kääntyi kolmatta juutalaisheimoa, Bani Quraizaa, vastaan Medinassa. Siinä missä Bani Qainuqa’ ja Bani Nadir olivat saaneet kärsiä karkotuksesta, Bani Quraizan kohtalo oli huomattavasti kehnompi:
>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 320–321: Kun quraizalaiset olivat antautuneet, Allahin lähettiläs vangitsi heidät Medinassa Bint al-Harithin taloon. Sitten hän lähti Medinan torille — tämä on yhä samalla paikalla — kaivatti sinne kaivantoja ja lähetti hakemaan quraizalaisia. Hän hakkautti heidän kaulansa poikki noiden kaivantojen partaalla. Quraizalaiset tuotiin teloitettavaksi pieninä ryhminä. Heidän joukossaan oli myös Allahin vihollinen Huyai ibn Akhtab sekä Ka’b ibn Asad, kansansa johtaja. Kaikkiaan quraizalaisia oli kuusi- tai seitsemänsataa; jotkut jopa sanovat heitä olleen kahdeksan- tai yhdeksänsataa. Kun juutalaisia vietiin ryhmä kerrallaan Allahin lähettilään luo, Ka’b ibn Asadille sanottin: “Ka’b, mitä luulet meille nyt tehtävän?” Ka’b vastasi: “Ettekö te koskaan ymmärrä? Ettekö te näe, ettei kutsuja lopeta työtään eivätkä kutsutut enää tule takaisin? Kautta Jumalan, tämä tarkoittaa kuolemaa!” Näin jatkui, kunnes heidät kaikki oli teloitettu. >>>>
Tässä näemme selkeän ennakkotapauksen, joka selittää islamilaisten terroristien omalaatuisen mieltymyksen katkaista uhriensa kaula: se on vain yksi monista heidän profeettansa asettamista ennakkotapauksista.
Seuraavassa on vielä yksi kuvaus eräästä muslimien ryöstöretkestä, tällä kertaa Khaibar-nimiseen paikkaan, jossa Khaibarin naiset jaettiin muslimien kesken, kuten normaalina tapana oli. Ryöstöretken kohteena oli Bani Nadir ‑heimo, jonka Muhammad oli aiemmin karkottanut Medinasta.
>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 362: Allahin lähettilään luo tuotiin myös Kinana ibn ar-Rabi’, jonka hallussa Nadir-heimon aarteet olivat. Allahin lähettiläs kysyi häneltä aarteista, mutta hän kielsi tietävänsä, missä ne olivat. Eräs toinen juutalainen saapui Allahin lähettilään luo ja sanoi: “Minä näin Kinanan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu.” Allahin lähettiläs kysyi Kinanalta: “Mitä arvelet? Jos löydämme aarteen sinulta, surmaanko minä sinut?” “Kyllä”, vastasi Kinana. Allahin lähettiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aarteesta löytyikin sieltä. Hän kysyi Kinanalta, missä loput olivat, mutta Kinana kieltäytyi näyttämästä niiden paikkaa hänelle. Allahin lähettiläs käski az-Zubair ibn al-Awwamia: “Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kaiken irti!” Az-Zubair iski hänen rinnastaan tulta tulikivillä, kunnes hän oli kuolla. Lopulta Allahin lähettiläs antoi Kinanan Muhammad ibn Maslamalle, joka surmasi hänet kostoksi veljestään Mahmudista. >>>>Muhammadin suurin voitto tuli v. 632, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän oli seuraajineen joutunut pakenemaan Medinaan. Tuona vuonna hän kokosi noin 10 000 muslimin ja liittolaisheimon sotajoukon ja laskeutui alas kohti Mekkaa. “Kun muslimit marssivat Mekkaan, Allahin lähettiläs oli vannottanut johtajia, etteivät he saisi taistella ketään muuta vastaan kuin niitä, jotka itse ryhtyisivät vastarintaan. Eräät ihmiset hän kuitenkin oli määrännyt tapettaviksi, vaikka heidät löydettäisiin Kaaban verhojen suojista” (Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 389).
>>>> Sahih al-Bukhari 3:29:72; Anas bin Malik on kertonut: Allahin lähettiläs saapui Mekkaan sen valloituksen vuonna kantaen päässään arabialaista kypärää, ja kun profeetta otti sen päästään, eräs henkilö tuli sanomaan: “Ibn Khatal on Kaaban verhojen suojissa.” Profeetta sanoi: “Tappakaa hänet.” >>>>
Mekan valtauksen jälkeen Muhammad hahmotteli uskontonsa tulevaisuutta:
>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:177; Abu Huraira on kertonut: Allahin lähettiläs sanoi: “{Viimeisen tuomion} hetki ei ala, ennen kuin taistelette juutalaisia vastaan ja kivi, jonka takana juutalainen piilottelee, sanoo: “Oi, muslimi! Takanani piilottelee juutalainen, joten tapa hänet.” >>>>
>>>> Sahih al-Bukhari 1:2:24; Ibn Umar on kertonut: Allahin lähettiläs sanoi: “Minut on määrätty {Allahin toimesta} taistelemaan ihmisiä vastaan, kunnes nämä todistavat, että kellään muulla ei ole oikeutta tulla palvotuksi kuin Allahilla ja että Muhammad on Allahin lähettiläs, ja kunnes he rukoilevat täydellisesti ja maksavat almuveronsa. Joten jos he tuon tekevät, niin he säästävät henkensä ja omaisuutensa minulta, paitsi mitä tulee islamin lain säätämiin tapauksiin, ja sitten he joutuvat tekemään Allahille tiliä teoistaan.” >>>>
Tällaisten sodanhaluisten julistusten pohjalta islamilainen valtioteoria jakaa maailman dar al-islamiin eli islamin alueeseen (ts. niihin alueisiin, jotka ovat alistuneet Allahille) ja dar al-harbiin eli sodan alueeseen (ts. niihin alueisiin, jotka eivät ole vielä alistuneet). Tämä jaottelu vallitsi Muhammadin aikana, aivan samoin kuin se vallitsee tänäkin päivänä. Niin silloin kuin nytkin islamin viesti vääräuskoiselle maailmalle on ollut sama: alistu tai sinut alistetaan.
- Islamtietoinen
Vuonna 622, kun profeetta oli yli 50-vuotias, hän ja hänen seuraajansa tekivät hijran (“poislähtemisen”, siirtymisen) Mekasta noin 300 kilometriä pohjoiseen sijaitsevalle Yathribin keitaalle, joka myöhemmin nimettiin Medinaksi. Muhammadin uusi yksijumalaisuus oli vihastuttanut Mekan pakanajohtajat, ja pakoa Medinaan joudutti Muhammadin todennäköinen murhayritys. Muhammad lähetti Medinaan etukäteen lähettiläänsä varmistamaan olevansa tervetullut. Medinan heimot kelpuuttivat hänet muslimien johtajana ja heimojen välisten kiistojen välittäjänä.
Hieman ennen kuin Muhammad pakeni Mekan vihollisuuksia, joukko uusia muslimikäännynnäisiä vannoi uskollisuuttaan hänelle Aqaba-nimisellä mäellä Mekan ulkopuolella. Muhammadin elämäkerrassa Is’haq kuvaa tämän tapahtuman merkittävyyttä (sivunumerot viittaavat Hämeen-Anttilan suomennoksen sivunumeroihin):
>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 154: Sodan uskollisuudenvala annettiin, kun Allah oli antanut lähettiläälleen luvan taistella, ja siinä oli ehtoja, joita ensimmäisessä Aqaban valassa ei vielä ollut. Ensimmäistä kutsutaankin Naisten uskollisuudenvalaksi, sillä Allah ei vielä silloin sallinut lähettiläänsä ryhtyä sotimaan. Kun Allah sitten salli taistelemisen ja ihmiset vannoivat jälkimmäisessä uskollisuudenvalassa taistelevansa kaikkia vastaan, Allahin lähettiläs otti valan vastaan omasta ja Herransa puolesta ja lupasi vannojille valan pitämisestä palkaksi Paratiisin. >>>>
Se, että Muhammadin orastava uskonto koki tässä vaiheessa merkittävän muutoksen, on ilmiselvää. Is’haq halua selvästikin tähdentää lukijoilleen, että siinä missä varhaisina vuosina islam oli suhteellisen suvaitsevainen uskonto, joka pystyy “kestämään loukkauksia ja antamaan anteeksi tietämättömille”, pian Allah vaati muslimeja “sotimaan koko konkkaronkkaa vastaan Allahin ja Hänen lähettiläänsä puolesta”. Islamilainen kalenteri todistaa hijran merkittävyyden asettamalla sen islamilaisen ajanlaskun alkupisteeksi. Hijran vuotta 622 pidetään tärkeämpänä kuin Muhammadin synnyin- ja kuolinvuosia ja Koraanin ensimmäisen ilmestyksen vuotta siksi, että islam on ennen kaikkea poliittis-sotilaallinen liike. Vasta sen jälkeen kun Muhammad lähti puolisotilaallisine joukkioineen Mekasta, islam sai varsinaisen poliittis-sotilaallisen korostuksensa. Tämä (kuukalenteriin perustuvan) islamilaisen kalenterin vuosi lyhennetään englanniksi AH (“After Hijra”).- TÖISSÄ OLEVA
KELAn päivärahoilla koska sinulla on aikaa kirjoittaa mullahinuskoisten legendoja eli satuja nettiin.
MENE TÖIHIN ANSAITSEMAAN ELATUKSESI - Islamtietoinen
TÖISSÄ OLEVA kirjoitti:
KELAn päivärahoilla koska sinulla on aikaa kirjoittaa mullahinuskoisten legendoja eli satuja nettiin.
MENE TÖIHIN ANSAITSEMAAN ELATUKSESIhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem
PS. Oletko koskaan kuullut sellaisesta kuin vapaapäivä? - 1 Islam
TÖISSÄ OLEVA kirjoitti:
KELAn päivärahoilla koska sinulla on aikaa kirjoittaa mullahinuskoisten legendoja eli satuja nettiin.
MENE TÖIHIN ANSAITSEMAAN ELATUKSESIpoltatkö sie sika-reetti? : D
- jakew.
"Vaikka edes luotettavan hadithin absoluuttista aitoutta voi tuskin varmentaa, islamilaisessa yhteydessä haditheja pidetään joka tapauksessa arvovaltaisina lähteinä."
Ei ole oleellista, ovatko hadithit oikeasti tosia vai eivät.
Oleellista on ainoastaan se, että muslimit uskovat niiden olevan tosia.
Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, jos muslimit pitävät niitä oikeaoppisina ja niissä olevia esimerkkejä noudatettavina.
http://www.usc.edu/schools/college/crcc/engagement/resources/texts/muslim/hadith/abudawud/014.sat.html#014.2635
http://www.usc.edu/schools/college/crcc/engagement/resources/texts/muslim/hadith/bukhari/052.sbt.html#004.052.260
http://www.usc.edu/schools/college/crcc/engagement/resources/texts/muslim/hadith/bukhari/052.sbt.html#004.052.280
http://www.usc.edu/schools/college/crcc/engagement/resources/texts/muslim/hadith/abudawud/038.sat.html#038.4442
http://www.usc.edu/schools/college/crcc/engagement/resources/texts/muslim/hadith/muslim/019.smt.html#019.4366
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3472969Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3011463En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841292- 1081291
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991275Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591225- 481135
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi781037Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa24931- 33837