Mitä tekee lastensuojelu?
On syytä kysyä, miksi yhteiskunnassamme on vallalla kuvitelma, että ratkaisu lasten ongelmiin löytyy lastensuojelutyöntekijältä. Hankkiiko lastensuojelu itse itselleen töitä ja asiakkaita? Kenen etua palvelee vanhempien sivuuttaminen lasten asioista ja viranomaisvallan lisääminen?
Lastensuojelun asiakkaina voi olla tänä päivänä jokainen perhe taustoistaan riippumatta. Huostaanottoperheet eivät ole vain päihde- tai mielenterveysongelmaisia perheitä, vaan monella huostaanotetulla lapsella on ehjä perhe ja huolehtivat vanhemmat, jotka ovat hakeneet lapselleen apua.
Koulu on merkittävä ja tärkeä asia lapsen ja perheen elämässä. Tiedossa on, että kuntien panostus perusopetukseen ja sen laatuun ovat hyvinkin erilaisia eri kunnissa, niin myös
koulujen tapa toimia (vrt STAKES / oppilashuoltoa koskevat tutkimukset). Erityinen riski joutua lastensuojelun asiakkaaksi on oppimisongelmaisella lapsella (mm. ADHD -, Asperger-lapset, lukihäiriöstä kärsivät, dysfaatikot ym.). Kuntien ongelmana on, ettei päteviä erityisopettajia ole saatavilla, epäpätevät taasen voivat käyttää opetus- ja kasvatusmenetelmiä, jotka saavat aikaan lapsessa huonoa käytöstä. Yläluokkien aineopettajakoulutuksessa on ilmeisiä puutteita pedagogisen valmiuden osalta. Erilaiselle oppijalle olisi usein paras tuki rauhallinen ja pieni luokka.
Oppimisen ongelmat johtavat usein käytöshäiriöihin. Perusopetuslain mukaan koulun ja kodin tulee toimia yhteistyössä lapsen asioissa. Varhaisen puuttumisen hankkeet ovat tuoneet tavan toimia perusopetuslain säännösten vastaisesti eli vanhempien tietämättä ja heidät sivuuttaen lapsen asiasta neuvotellaan oppilashuoltoryhmissä. Sen sijaan, että lasta tuetaan oppimisessa, opettaja tekeekin lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Murrosiässä käytöshäiriöt voivat lisääntyä, mikäli oppimisen ongelmia ei ole osattu järjestää kuntoon. Murrosikäisen perhe pääseekin helposti lastensuojelun asiakkaaksi.
On syytä kysyä, miksi yhteiskunnassamme on vallalla kuvitelma, että ratkaisu lasten ongelmiin löytyy lastensuojelutyöntekijältä. Hankkiiko lastensuojelu itse itselleen töitä ja asiakkaita? Kenen etua palvelee vanhempien sivuuttaminen lasten asioista ja viranomaisvallan lisääminen?
Lastensuojelun asiakkaina voi olla tänä päivänä jokainen perhe taustoistaan riippumatta. Huostaanottoperheet eivät ole vain päihde- tai mielenterveysongelmaisia perheitä, vaan monella huostaanotetulla lapsella on ehjä perhe ja huolehtivat vanhemmat, jotka ovat hakeneet lapselleen apua.
Koulu on merkittävä ja tärkeä asia lapsen ja perheen elämässä. Tiedossa on, että kuntien panostus perusopetukseen ja sen laatuun ovat hyvinkin erilaisia eri kunnissa, niin myös
koulujen tapa toimia (vrt STAKES / oppilashuoltoa koskevat tutkimukset). Erityinen riski joutua lastensuojelun asiakkaaksi on oppimisongelmaisella lapsella (mm. ADHD -, Asperger-lapset, lukihäiriöstä kärsivät, dysfaatikot ym.). Kuntien ongelmana on, ettei päteviä erityisopettajia ole saatavilla, epäpätevät taasen voivat käyttää opetus- ja kasvatusmenetelmiä, jotka saavat aikaan lapsessa huonoa käytöstä. Yläluokkien aineopettajakoulutuksessa on ilmeisiä puutteita pedagogisen valmiuden osalta. Erilaiselle oppijalle olisi usein paras tuki rauhallinen ja pieni luokka.
Oppimisen ongelmat johtavat usein käytöshäiriöihin. Perusopetuslain mukaan koulun ja kodin tulee toimia yhteistyössä lapsen asioissa. Varhaisen puuttumisen hankkeet ovat tuoneet tavan toimia perusopetuslain säännösten vastaisesti eli vanhempien tietämättä ja heidät sivuuttaen lapsen asiasta neuvotellaan oppilashuoltoryhmissä. Sen sijaan, että lasta tuetaan oppimisessa, opettaja tekeekin lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Murrosiässä käytöshäiriöt voivat lisääntyä, mikäli oppimisen ongelmia ei ole osattu järjestää kuntoon. Murrosikäisen perhe pääseekin helposti lastensuojelun asiakkaaksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Erityisenä ryhmänä mainittakoon adoptiolapset ja maahanmuuttajien lapset. Viranomaisella ei ole useinkaan ole tietoa erityisryhmistä eikä myöskään halua ottaa tietoa vastaan. Adoptiolasten murrosikä voi olla kovin hankala lapsen yhä uudelleen kerratessa hylkäämiskokemustaan. Hän voi päätyä näpistelyyn, karkailuun, epäsosiaaliseen seuraan. Viranomaisen ratkaisu asiaan on huostaanotto ja vanhempien syyllistäminen kasvatustyön epäonnistumisesta. Pahimmassa tapauksessa viranomainen asettuu vanhempiaan vastaan kapinoivan murrosikäisen puolelle lapsen vanhempia vastaan.
Sekä kouluissa että sosiaalitoimessa on havaittavissa vanhempien syyllistämisen kulttuuri. Lapsen ongelmat ovat vanhempien syytä ja aiheuttamia, vaikka kyse voi olla neurologisesta vammasta tai siitä, ettei lapsen oppimisympäristöä ole osattu järjestää kuntoon ja asianmukaiseksi. Kuntien päättäjien ja opetusalan ammattilaisten tulisi tutkia, onko kaikki tehty lapsen kohdalla. Murrosiässä vaikeudet voivat johtaa rikollisuuteen ja päihteiden pariin. Ratkaisua haetaan huostaanotosta, mutta valitettavan usein lapsi jatkaa ”laillisesti” laitoksessa epäsosiaalista käytöstään.
Lasten huoltoriidat tuovat monesti lastensuojelun asiakkuuden. Tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että lastensuojelun asiakkuus on yleisempää huoltoriidoissa kuin koko väestössä keskimäärin (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, lasten huoltoriidat käräjäoikeuksissa, 2007). Prosentuaalisesti kaikista huoltoriitatapauksista asiakkuus oli noin kolmasosalla. Lastensuojelun asiakkuuden todetaan olevan tavallinen, kun huoltajalla on päihdeongelma, mielenterveysongelma tai lapsi on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.
Käytännön työssä on havaittavissa, että hyvin usein lastensuojeulun sosiaalityöntekijä asettuu jomman kumman vanhemman puolelle ja alkaa ikään kuin ajaa tämän asiaa menettäen puolueettomuutensa. Huostaanotettujen lasten kohdalla on havaittavissa, että viranomainen usein myös sotkee vanhempien välejä omalla toiminnallaan tukien omaa huostaanottoratkaisuaan.
Käytännön työssä kohtaa valitettavan usein tilanteen, jossa laitoshoidot aiheuttavat lapselle paljon suurempia päihde- ja mielenterveysongelmia kuin mitä hänellä oli esimerkiksi murrosikäkokeiluina kotona ollessaan. Hallinto-oikeudet eikä korkein hallinto-oikeus eivät tutki tällaisia asioita.
Tuoreessa tutkimuksessa (oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, lasten rikolliset teot ja niihin puuttuminen, 2007) todetaan, että murrosikäiset nuoret ovat ryhmä, jonka huostaanotot lisääntyvät voimakkaimmin. Tutkimuksen mukaan lähes puolet (44 %) koskaan sijoituspäätösten kohteeksi joutuneista ensikertalaisista oli kokenut sijoituksen tämän tapahtuman jo ennen virallisen rikosuran alkamista. Edistääkö lastensuojelutyö nuorten syrjäytymistä?
Suomen lakiin tulisi säätää rangaistus- ja vastuusäännökset niiden tapausten varalta, jolloin viranomainen on toiminut laittomasti tai sillä aikaansaadaan jopa vahinkoa nuoren ja tämän perheen elämälle.
http://www.knuutilaki.net/node/23
Tuo on niin asiaa kuin voi enään asia olla ja se todellinen totuus!
Kylläpäs ne yhdyssanat sitten ovatkin vaikeita osata....
Arvostelet, mutta et osaa edes kirjoittaa. Äo määräsi on _ ?
kun pitää nyt kirjoitus virheisiin takertua! Ainahan jokaiselle joskus tulee kirjoitus virheitä varsinkin kun nopeasti kirjoittaa ja tarkistamatta kuittaa sen eteenpäin. Isompiakin murheita olisi mietittävänä kuin tuo olematon kirjoitus virhe! Ja miten tuo arvostelu voi liityä yhteen kirjoitus tapaan tai virheeseen?? Vai väitäkö etten osaisi laskea matematiikkaa jos en osaa oikein kirjoittaa vai? Ihan oikeesti jätä nuo turhat valittamiset!