miten pahalta minusta tuntuu ajatus palaamisesta takaisin. Se ihminen, alaisesi, joka ilmeisesti on henkisesti täysin selättänyt sinut, on loukannut minua syvästi monta kertaa, et arvaakaan. En jaksa hänen pätemisen tarvettaan - ja hän ei voi sietää minua. Yritän koko ajan etsiä toista työpaikkaa, mutta helvetiksi tämä muuttuu viimeistään kesäkuulla, jos en onnistu. Tilanne on mahdoton. En voi ymmärtää hänen ajatteluaan, asennettaan ja ylimielistä suhtautumistaan muihin. Olen pahoillani, minulla ei riitä voimat - on liikaa kestettävää elämän heitellessä muutenkin nyt todella pahasti ilman että voisin itse vaikuttaa. Kysyit tuolla taannoin, miten jaksan. Olen aivan äärirajoilla, sydän riekaleina ja henkisesti täysin helvetillisessä paineessa. Sinä et ilmeisesti näe mitään - kiinnostaako edes? Hyvin luultavaa on, että luovutan - valittavana on joko hän tai minä, ja minä en jaksa taistella. En enää. Olisin toivonut sinun seuraavan hänen tekemisiään ja jollain lailla ilmaisevan omia toiveitasi (? nyt mietin, onko niitä edes ?)
Et voi arvata
Mariia P
2238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
viime viikonloppuna tuo Marian ilmetymisen päivä.
Näille pyhille on ystävän pettäminen hyvin tuttu juttu, luin aikoinaan koulussa siitä.
tukea - parhaimmillaan. Ystävä? Ei ole ketään kelle puhua tästäkään. Siispä läppäri tulkkaa...