heips, meillä 4 v koira sekä 6 kk vauva. Koira ei tee vauvalle mitään pahaa mutta enemmän saisi olla kyllä varovaisempi. Hyvä ettei päälle astu tai istu kun lattialla molemmat ovat. minä huolissani seuraan aina koiran touhuja .Eivät tietenkään koskaan keskenään ole, mutta vauvaa on kuitenkin välillä lattiallakin pidettävä. Kuinka vauvan arvoa voisi laumassa nostaa että koira olisi varovaisempi sitä kohtaan/ kunnioittaisi enemmän?
koira yrittää aina mennä vauvan leikkimatolle maate, kiellän aina kun huomaan, yrittääköhän koira " vauvan paikalle" arvoasemassa vai mistä kysymys? Pliis, vinkkejä!
koira yrittää aina mennä vauvan leikkimatolle maate, kiellän aina kun huomaan, yrittääköhän koira " vauvan paikalle" arvoasemassa vai mistä kysymys? Pliis, vinkkejä!
Vastaukset 47
Vanhimmat
Onko koulutettu?
Aina ei ole kyse mistään arvo ja johtajuusasioista. Älä stressaa turhia kyttäämällä koiraa ja vauvaa, koirasi huomaa sen ja alkaa suhtautua tilanteeseen epäillen. Anna sen tutustua vauvaan, tottakai vahdit aina, mutta huomaamatta ja rebtona. Miksi koira ei saisi mennä vauvan matolle? Ei sillä mitään johtajuutta vie, turha hermoilusi ja jatkuva kieltämisesi on kaikkein pahin. Kai koira oli totutettu vauvoihin ennen omanne tuloa? Jos nyt jatkuvasti sitä kiellätte ja tuijotatte, niin pieleen menee ja lujaa. Koiralle huomiota ja yhtäpaljon aktivointia ja rakkautta ja huolenpitoa kuin aikaisemminkin. Jos se jää nyt reilusti paitsioon, niin olitte miettineet ennen tenavan tekemistä.
Miksi annat koiran ja vauvan olevan kaksistaan, jos olet epävarma siitä, että tuleeko se vauvan kanssa toimeen? Otat vauvan katseluetäisyydelle, etkä päästä koiraa sen luo. Koiran voi ihan hyvin jättää pois samasta huoneesta, missä vauvakin on. Yksinkertaista. Koiraa ja vauvaa ei saa ikinä jättää huomioimatta, olipa koira vaikka kuinka hyväkäytöksinen.
Toinen tapa on se, että koulutat koiran menemästä vauvaa metriä lähemmäksi. Tämä saattaa viedä aikaa, mutta kärsivällisellä ja jatkuvalla koulutuksella se onnistuu. Heti, kun koira menee vauvaa liian lähelle, sanot näpäkästi "pois". Samalla voit mennä koiran eteen ja vaadit koiraa peruuttamaan. Kun koira perääntyy, annat namin. Jatkossa koira ei tarvitse enää mitään namejakaan, kehut riittää. Sinä olet johtaja, sinun tehtävänäsi on puolustaa "heikompia", kuten juuri ihmislasta. Ennenpitkää koira kyllä tajuaa pointin ja menee jonnekin muualle rauhottumaan.
On ällöttävää että epähygieenistä, että koira nuuhkii ja nuolee avuttoman vauvan naamaa sen ollessa lattialla (jota se luultavammin tekee ihan varmasti), joten parempi, että puutut tilanteeseen mahdollisimman pian.
Koira saa nuolla vauvan naamaa ja maata samalla peitolla. Mielellään samassa sängyssäkin yön. Se suojaa allergioilta ja tuo vastustuskykyä. Sieltä ei tule mitään kamalia pöpöpeikkoja. Allergialääkäri on sitä mieltä, että uusi vauva pitäisi hoitaa navetassa silloin tulisi hyvä allergiasuoja. Niin on oikeasti hoidettu moni 40-60 luvulla syntynyt.
Ja normaalisti koiran suu on puhtaampi kuin ihmisen, vahvan bakteerikannan vuoksi.
Ei ole epähygieenistä että koira nuolee ihmisen naamaa.
tiijä. Luin eräästä lääkärikirjasta, miten koiran nuolemasta tms on joku saanut jopa tappavan bakteerin.
Ihmiset ja elukat on erikseen.
Siinä meillä vasta asiantuntija! Kun koulutuksesi menee koiralle perille niin lapsi onkin jo niin iso että se kävelee koiran luo ja roikkuu sen turkissa. Kärsivällisyyttä! Kyllähän koira oppii mutta lapsi ei opi niin nopeasti. Mun mielestä on tärkeintä opettaa koiralle että uusi tulokas ei mitenkään uhkaa koiran asemaa laumassa, silti koko ajan painottaen koiralle että lapsi on lauman johtan silmäterä, tekemättä suurta numeroa. Siis jos kiellät koiraa menemästä lapsen lähelle niin saat todella stressaantuneen koiran sitten kun lapsesi oppii kävelemään. Koira siis saattaa pahimmassa ahdingossaan jopa purra lasta.
Voi voi... Ihmiset kyselee ikää ja kysyy miksi annat olla niiden kaksistaan vaikka molemmat lukeekin jo sun tekstissä!:D
Niin, voit vahvistaa vauvan asemaa samalla tavalla kun aikuisenkin. Esim syötät vauvan ensin ja koiran sen jälkeen, vauva kulkee aina ensin johonkin ja sitten vasta koira jne... Netistä löytyy paljon "johtajuusohjeita".
Vanhatkin koirat voivat oppia käyttäytymään vauvojen lähellä vaikkei ole koskaan ennen niitä nähnytkään. Kun vietät aikaa vauvan kanssa, niin koira ei saa tulla häiritsemään eikä sitä saa huomioida. Silloin se tajuaa miten tylsää on tulla keskeyttämään teidän leikit ja lopettaa sen.
miten muka ilmenee tekstistä, että miksi vauvan ja koiran annetaan olla kaksistaan? Sori vaan, mutten oikein sitä ainakaan löytänyt. Mitä virkaa on pitää koiraa ja vauvaa valvomatta? Kirjoitit, etteivät ne muuten koskaan keskenään ole, eli harvoin. Koira tietenkin tottumattomana ihmettelee ja lähestyy ehkä hieman kömpelösti vauvaa, koska se näkee sen ne harvat kerrat. Jopa niissä harvoissa kerroissa on sinun puututtava tilanteisiin. Koira näkee harvoin ihmislapsen itseään ylempänä. Pikkulapsi ei osaa komentaa, eikä se osaa pistää itseään mitenkään koiraa ylemmäksi. En tiedä, vaikuttavatko asiat, mitä edellinen kirjoitti (syötät vauvan ensin, vauva kulkee aina ensin), en osaa sanoa, osaako koira yhdistää nämä asiat siihen, että vauva on ylempänä. Itse olen sitä mieltä, että tulos on kaikkien asioiden summa.
Kaksi vaihtoehtoa; pidät koiran poissa, jotta ongelmia ei tule, tai pienillä teoilla ja koulutuksella pidät koiran kurissa.
Lause "Eivät tietenkään koskaan keskenään ole" tarkoittaa etteivät koira ja vauva ole koskaan kahdestaan. Onko siinä jotain epäselvää?
teillä mitään ongelmaa ole. Vielä, jos et itse väkisin niitä tee. Koira luultavasti haluaa suojella vauvaa ja olla sen lähellä. Jos oikein etsimällä etsit nyt ongelmia, niin niitä tulee vain siksi, että koira huomaa epävarmuutesi ja sen, että vaanit sitä. Suhtaudu vain luontevasti, koska koirakin vaikuttaa niin tekevän. Jos koira tunkee lattialla liian lähelle vauvaa, pyydä koira luoksesi, mutta iloisesti, ei vihaisena. Enpä oikein paremmin osaa neuvoa, kun oma elämä on ollut luontevaa yhdessäoloa.
sitäpaitsi koiraa ei IKINÄ saa jätää vauvan kanssa kahdestaan.Jos koira tuntee olevansa vauvan tulosta lähtien huomiotta se tietenkin yrittää takaisin asemaansa millä keinolla tahansa.Koira ei ole 100% lapsiystävvällinen ei mikään rotu ei kä koira.Minä en todellakaan antanut koiran olla kahdestaan sekuntiakaan kun oli rotikka.Vuosittain tuhansia lapsia puree juuri se oma koira.
Tosin en muista mainitsitko koirasi rotua. Minulla on ollut vain paimenkoiria, mutta uusi tulokas on joka kerran solahtanut omalle paikalleen, eikä ongelmia ole ollut. Vauvat ja koirat ovat mahtuneet hyvin saman katon alle. KOira on kyllä tietyssä iässä, kun vauva tahtoo tartttua kaikkeen, mikä eteen sattuu, itse vältellyt tilanteita. Ja meillä on aina ollut koirilla ne paikat, joissa saa olla ehdottoman rauhassa niin halutessaan, eli lapsi on pidetty aina pois sieltä (oppii myös lapsikin nopeasti). Mitä enemmän ongelmaa paisuttelee ja kyttää, sen enemmän koiratkin ovat ih meissään. Joskus on karvoista vedetty, ja josku on muksu muksahtanut -> yhteiselosta oppii. Eikä ole mitään niin kiinteää sidettä vanhempien lisäksi kuin koiran ja lapsen side. Meillä on kyllä vaunuja vahdittu herkeämättä, eikä itkuhälytintä ole tarvittu. Myöskin omalla pihalla pysymisestä on koirat huolehtineet kunnon paimenen tavoin. Kaikki ihan sovussa, eikä ongelmia ole ollut. Perheen kasvaessa on aina koiratkin asiaan sopeutuneet ja olleeet jopa innoissaan. Hauska esimerkki on isovanhempien koira, joka nopeasti oppi lapsen itkuun keinon; joko tutti tai tuttipullo- Ja etsi nopeasti jomman kumman. Ikinä ei ollut tutit siinä talossa hukassa, koira kyllä ilmaisi niiden sijainnin. Todennäköisesti inhosi vauvan itkua, mutta ihan itse siihen ratkaisun keksi. Ja toimivan sellaisen...
Koira lihoiksi
12 vuotta vanha koira, kun vauva syntyi. Kaikki varottelivat, että vanha koira on uudelle tulokaalle vihainen. EIPÄS ollut. Kaikki rutiini koiran osalta jatkui ennallan, se sai olla mukana kaikessa kuten ennenkin. Jopa vauvaa imettäessäni koira oli vieressä, se ei jäänyt MISTÄÄN normaalin päivärutiinin tapahtumasta pois. Koskaan en kuitenkaan jättänyt vauvaa ja koiraa kahden. ÄLÄ hylkää koiraa tai muuta rutiineja, joissa se on ollut aina mukana, jatka kuten ennekin niin kaikki sujuu hyvin. JA PARASTA kaikessa, lapsi terve kuin pukki. Koira pussattu moneen kertaan ja yhdessä leikitty. EI ole ollut korvatulehduksi, ei allergioita...........
Lapsi oppii myös kunnioittamaan eläimiä ja oppimaan niiden arvon kavereina.
Kun tunnet oman koirasi voit myös luottaa siihen ja jättää lapsienkin käsiteltäväksi sekä leikki kaveriksi hyvällä omalla tunnolla... Ongelma vain meillä että ihmiset eivät osaa tulkita ja lukea omaa koiraansa ja kotikoulutuskin mennyt hatuiksi.. Itse kasvanut polvenkorkuisesta Rottweilereitten kanssa ja tänäpäivänä niiden parissa 37v vuotta kasvaneena ja 13 Rottweilerin jälkeen väitän jollainlailla tuntevani rodun jota hyödynnän myös kouluttajana kun autan ihmisiä kouluttamaan sitä omaa hellan telttua siellä kotona ! Kyllä se ongelma on aina siinä omistajassa itsessään millaisen elämän ohjeistuksen on omalle koiralleen alkumetreillä antanut... Koira oppii käyttäytymisen kautta käytöstapansa ja mitä enemän annat sille liikkumatilaa sitä enemän se sinua uunottaa... >>> Kirjoitit> Koira ei ole 100% lapsiystävvällinen ei mikään rotu ei kä koira! Tämä lause jo kertoo sinun koira tuntemuksesi täysin ! Ja vielä kyseisestä rodusta !!! On oikeasti huolestuttavaa millaisia ajatuksia luot ihmisille jotka lukevat näitä sinun mustatuntuu (Mutu) juttuja! Harva koira rotuun tai roduttomuuteen katsottuna syntyy mielenvikaisena, vaan me ihmiset siellä remminpäässä luomme sen ihan itse ja koirastahan saa helposti kurittoman kakaran ilman kuria, erona vain että koiran suu vastaa kakaran käsiä ja jossain vaiheessa vaarallisemman paljon enemmän rodusta riippumatta!!! Itse kun tunnen oikaesti omat Rottweilerit voin jättää 6kk vanhasta 1,5-3v lapset koirienkanssa leikkimään keskenään ilman TODELLAKAAN PELKOA siitä että ne tekisi lapsille jotakin !!! Mielipiteiden julkistaminen pitäisi oikeasti lopettaa mustatuntuu juttuina kokonaan kun näistä ei oikeasti tule kuin vihaiseksi kun asiasta tietämätön neuvoo toistansa!!! Miksi kyvytön neuvoo halutonta tekemään tarpeetonta !
lapsi saa koiran karvoja suuhunsa, onko se sitten hyvä.
Koirasta aina pölisee hienon hienoa hilsettä ja se menee lapsen hengitykseen.
En pitäisi koiraa jos olisi noin pieni lapsi, ei koirasta voi koskaan mennä takuuseen, se voi vaikka yöllä tehdä mitä vain lapselle sen nukkuessa.
Ei se koiran karva tai hilse terveelle lapselle mitään tee. Hyvä vaan, että lapselle kehittyy parempi vastustuskyky. Minkähän laisia koiria sä olet tavannut, jos pitää pelätä, että koira hiipparoi yöllä lapsen luo tekemään pahojaan. Ja jos jostain kumman syystä sellainen pelko olisi niin koiran kai voisi laittaa eri huoneeseen, jos se nyt ylipäätään olisi edes niin iso, että pääsisi pinnasängystä (joissa ainakin useimmat vauvat nukkuu) lasta kurottelemaan.
Älkää nyt hyvät ihmiset tehkö asioista suurempia ongelmia kuin ne on. Olisi eri asia, jos koira olisi jotenkin agressiivinen, mutta hei haloo.
...olisi varmaan mielissään mielipiteestäsi.
Montako koiraa Suomessa olikaan? Oliko puolessa miljoonassa taloudessa koira? Ja näiden kaikkien pitäisi tehdä abortti jos raskaaksi tulisivat, jottei lapsen hengitys altistu koiran hilseille?
No joo... Itse olen viimeisen päälle koiraihminen, enkä ole kyllä puolta ajatusta enempää antanut sille, että mitä nyt tapahtuu kun talouteen on tulossa vauva ihan lähiaikoina. Koirasta tulisi mieleenkään luopua sen takia, kyllä meiltä ensin lähtisi vauva (helppohan se nyt rv. 40 on niin sanoa)... Ainut mitä olen asiaa miettinyt ja sanonut ääneen saaden paheksuvia katseita, on, että meillä vauva ei tule nukkumaan perhepedissä, koska koira vie niin paljon tilaa sängystä, eikä se kyllä varo yhtään sitä minkä päällä nukkuu...
Heips!
En jaksanut ihan kaikkia vastauksia lukea, mutta tässä oma kommentti. Oma poika jo 12, mutta silloin kun hän "tuli taloon", meillä oli 2 koiraa, 2 ja 3 vuotiaat sekarotuiset. Heti kun ovesta sisään tultiin, esiteltiin vauva koirille. Kumpikin sai haistella, että tällainen nyt tuli taloon. Koirat ja lapsi sopivat aivan loistavasti samaan asuntoon. Ja se, että koiraa estetään tutustumasta lapseen tai käsketään "pois" kuten joku ehdotti, ei mielestäni ole hyvä asia, vaan lisää koiran ihmetystä ja kiinnostusta siihen, mikä häneltä kielletään. Ja miksi koira ei saisi olla vauvan lähellä (kun siis heitä vahditaan)? Vauva kuuluu samaan laumaan kuin koira. Kun lapsi altistuu eläinpölyllekin (anna vaan koiran olla samalla matolla, itse ainakin antaisin), kehittyy vastustuskykykin ihan eri tavalla. Ties miten hyvät kaverit heistä vielä tulee, kun pääsevät tutustumaan. Toki vahdit, kun vauva vielä pieni, mutta kun lapsi kävelee, voi olla kiva kirmailla koiran kanssa ympäri huonetta. Älä huoli, hyvin se menee! =)
Ja vielä, ei vauva voi olla vielä koiralle pomo, kun ei osaa mitään. Mieti niitä arvoasioita sitten, jos tulee ongelmia myöhemmin, kun lapsi itse osaa hoitaa osuutensa. Ei meillä ainakaan mitään arvo-ongelmia tullut. Koirat kuului perheeseen siinä missä lapsikin ja kyllä meillä koirat saivat olla pojan huoneessa jos halusivat. Tai vieressä lattialla makoilemassa. En tiedä mitä ongelmia siitä olisi tullut, jos olisi pitänyt jatkuvasti olla vahtaamassa että ei sinne, ei tänne... itse en ainakaan olisi jaksanut.
Ja koira mukaan kävelylle vauvan kanssa. Siitä se oppii, että vauva tulee luontevasti mukana eikä se ole koiralta pois. Hyvää kevättä!
Miksi koira ei saisi nuolla vauvaa, kun vauvatkin nuolevat kaikkea, mitä suunsa etäisyydelle saavat?
Eiks toi yks elämästä vieraantunut jo tuohon vastannut..
"On ällöttävää että epähygieenistä, että koira nuuhkii ja nuolee avuttoman vauvan naamaa sen ollessa lattialla (jota se luultavammin tekee ihan varmasti), joten parempi, että puutut tilanteeseen mahdollisimman pian."
Se on vaan sitä, kun lapset pitäis kai kasvattaa läpipääsemättömässä kuplassa, ettei vaan vahingossa koskis mihinkään. Ja kivahan se on pienestä pitäen kaikki vanhempien omat vainoharhat lapselle siirtää :)
omaa persettään tai muniaan/pilluaan...... vai olisiko se kivaa, jos oma miehesi olisi niin notkea, ja tulisi oman perseen nuolemisen jälkeen pyytämään pitkää suudelmaa?????
koiran suu sentäs käy päivittäin kaikissa sellaisissa "paikoissa", missä ihmisten suu ei, kaduilla syödään mistä sattuu, nuollaan omaa persettä yms. kukapa siitä tykkäisi, jos joku tulisi nuolemaan sen jälkeen kun on nuollut sukuelimiään, ja et reppana osaisi hätistellä pois, vaan joutuisit pötköttellemään siinä lattialla kun et osaisi vielä liikkua. siinä sitten ottaisit koirabn pusut vastaan...HALOO!!!!!!
sinäkin oraaliseksiä joskus.
elä turhia ressaa, tuo kuulostaa mun mielestä hyvältä alulta että koira on menossa vauvan luo eikä aristele sitä pätkääkään :D ongelmia tulis jos koira jotenki pelkäis vauvaa nii siinä vaiheessa vois tulla ongelma ku vauva lähtee liikkeelle.
Mutta enivei, kannattaa laittaa vauvalle viltti ja opettaa koiralle että sille viltille ei saa ikinä mennä. ja jos koira on liian lähellä vauvaa nii käskiä se vaa rauhallisesti pois vauvan luota. määritä itelle mikä on sopiva etäisyys vauvasta sillon kun se on lattialla ja piä kiinni siitä, koiranki on helpompi ymmärtää mitä ajat käskyillä takaa, jos ite oot varma mitä koiralta haluat =)
...niin että kaikki ovat samaa laumaa alusta asti.
Ei tehdä numeroa vauvasta,eli ei koko ajan kielletä koiraa siitä kun se kiinnostuu vauvasta.
Ehkä en itse antaisi nyt sentään alkuun kovin innokkaasti nuoleskella,mutta mahdollisemman normaalina pitäisin elämän.
Koirahan ei välttämättä tajua,mikä vauva on ja yrittää omilla rajallisilla keinoillaan ottaa selvää asiasta,tökkii kuonolla ja nuoleksii selvittääkseen mikä ihme otus...
Älä jännity tai reagoi korostuneesti kun koira lähestyy vauvaa,vaan ole mahdollisimman luonteva.
Dominointia voivat olla yritykset kuoputtaa vauvaa tassulla/laittaa tassut vauvan päälle tai istuminen vauvan päälle vauvan ollessa lattialla.
Tällaisia ei pidä sallia vaan koira komennetaan pois ja vaaditaan vauvalle tilaa,samoin kuin ruokapöydässäkin.
Itse siis vaadin koiran poistumaan ruokailtaessa loitommalle,meillä ei kerjätä.
Muutenkin määritän alueet tarkoin,ei esim tulla ovelle hillumaan kun vieraita tulee.
Sitten voi olla vaikeampaa jos mitään rajoja ei koiralla ole aiemminkaan ollut...
Hmm... meillä on aina ollut koiria ja lapsia.... ei ongelmia.... kun on vaavi tullut synnäriltä kotiin olen odottanut 2vkoa jolloin napa varmasti parantunut ja ottanut vauvan viltille alasti ja koira kerrallaan päästänyt nuuskimaan....siinä on nuuskittu sitten perusteellisesti... yleensä lipaus naamasta ja pyllystä, jonka jälkeen ei ole epäilystä että vauva ei olisi laumanjäsen ;) välillä lasten kasvaessa olen huomannut että koiraa ahdistaa kun vauva rupeaa liikkumaan ja menee perässä kokoajan... silloin järjestän koiralle pakopaikan... äkkiä vaavi unohtaa vaanimisen ja siirtyy omiin muihin puuhiin... muutoin ei ole tarvinnut puuttua koiran ja lapsen suhteeseen. ja erikseen olen opettanut että jos lapsi menee ruokakupille on koiran alempiarvoisena väistyttävä. parhaallakin vahtimisella lapsi voi livistää kupille ja ruoka on se vihoviimeinen mistä koira luopuu.
Muistakaa myös että esim susilaumassa pennut syntyvät vain johtaja-parille, jolloin ne perivät arvopaikkansa.
meillä tämä mentaliteetti on toiminut hyvin... mutta kukin tyylillään....ja taidoillaan.
Täs oli jossain, en nyt muista missä ni semmonen uutinen missä saman perheen buldoggi raateli vauvan. joten ei niistä koirista koskaan tiedä.
enpä usko ettei sitä olisi voitu välttää! varmasti koira oli käyttäytynyt niin, että siitä olisi "parempi" omistaja huomannut vaaran. omistajan vika siis tod näk!
havaittavissa yleistystä! mitäs tiedät tapauksesta?
Meillä oli aikanaan suomen pystykorva. Meidän poika oli tuolloin vauvaiässä,ja tuo koira käyttäytyi ikäänkuin suojellen poikaamme. Jos laitoimme poikamme lattialle, niin koira meni viereen makaamaan. Jos heidän lähelle meni vieras henkilö niin koira meni levottomaksi. Näin meni mukavasti monta vuotta, mukavaa rinnakkaineloa. Poikamme ollessa 5 vuotias, hän meni taas kerran viemään ruokakuppia lemmikilleen, vaan mitenkäs kävikään. Koira hyökkäsi poikamme kimppuun, ja puri aikamoisen haavan pojan kasvoihin. Poikamme säikähti niin, että kakat ja pissat meni housuihin, ja tietysti kova parku päälle. Onneksi siinä ei kuitenkaa lopuksi käynyt pahemmin, eikä traumoja jäänyt pojalle. Eläin on eläin, olipa millainen mussukka tahansa, ja eläimen käyttäytyminen on kuitenkin joskus arvaamatonta.
Koiranomistaja/vanhempi huolehtii siitä,ettei koira ja lapsi ole kahdestaan valvomatta ja ettei lapsi kiusaa koiraa millään tavoin. Jos tähän ei ole aikaa,eikä voimavaroja,silloin vastuunsa tunteva luopuu koirasta.
sanomaan koiran käytöstä arvaamattomaksi.. vaa ennemminki tulkinnan vajavaisuueksi. onko ihme että ne jotka ymmärtää koiria ja niitten kieltä täydellisesti, niillä ei oo ahgressiivisia tai huonosti käyttäytyviä koiria..
Meille hankitiin koira tarkoituksella ennen vauvaa, parempaa vahtia lapselle ei meillä voisi olla
Koirallasi oli jo toden näköisesti kasvain jokan sai sen käyttäytymään noin. Mielestäni ainoa selitys. Koira on yleensä kuolemaansa asti uskollinen (toisin kuin jotkut viime aikoina julkusuudessa olleet poliitikot)
Kaikki uudet asiakkaat saavat 5€ tililleen samantien kun ovat rekisteröityneet asiakkaaksi. Huom! samasta IP osoitteesta hyväksytään vain yksi rekisteröityminen.
http://www.tinyurl.com/free5eur
on vaihtuva ip-osoite? hyväksytäänkö silloin useampi? entä miten tämä liittyy käsittelyn alla olevaan aiheeseen?
liittyykö sub homouskaan aiheeseen? ei.
Herranjumala minkälaista paskapuhetta täällä! Meillä on ns. huonosta kotioloista otettu uros dobermanni joka on sopeutunut meidän sääntöihin ja elämään jo ennen vauvan tuloa. Koiralle pitää kertoa myös uudet säännöt kun vauva tulee taloon. Ellei koira ole häiriintynyt jostain syystä koira kyllä tottuu ja oppii elämään sovussa vauvan kanssa. Keskustelun aloittaneella on kyllä täysin asiallinen kysymys sillä uskon että moni pohtii samaa. Ihmisiä on niin moneen junaan että alkaa vituttaa lukea tekstiä missä "koirat ja ihmiset erikseen". Älkää lukeko tälläisiä keskusteluja jos olette moraalittomia ihmisiä joiden mielestä koiran oikea paikka on ulkona tai muualla kuin ihmistens seassa!!
KYSYJÄLLE: Kyllä koira oppii varomaan kun teette säännöt selväksi. Meilläkin nukutaan nykypäivänä vauva 8kk vaimo, minä ja kora SAMASSA SÄNGYSSÄ eikä epäilystäkään ettei koira varoisi vauvaa.. Alussa oli samanlaista käytöstä mutta kyllä koira oppii ZEMPPIÄ!
Anna inhottava kakarasi adoptoitavaksi. Miksi olet pilannut elämäsi hankkimalla ADHD-kakaran riesaksesi. Koira on aina parempi kuin kiljuva, huonosti kasvatettu ja huonolla perimällä varustettu ihmispentu, jolla kaikki mahdolliset kirjaiyhdistelmä-diagnoosit.
Miksi suurin osa nykyajan penskoista on vammaisia? Johtuuko se siitä, että kaikki elinkelvottomat aina pelastetaan? Ehkä niiden ei kuuluisi elää ja rasittaa tätä yhteikuntaa "erityisvaatimuksillaan"
oli aivan pakko nyt kommentoida tähän viestiin ja varsinkin luettuani monien muiden kommentteja.. älä missään nimessä pidä koiraa eri tiloissa kuin vauvaa.. ottaen nyt huomioon että koirasi on 4v eli vielä on opittavaa maailmalta paljon.. eli ole yhdessä koirasi ja lapsesi kanssa lattialla ja kun koirasi meinaa esim. istua lapsen päälle tönäise koiraasi hieman ja sanot hieman käskevällä äänellä mutta ei lijan tiukasti ettei voi istua pienokaisen päälle.. silloin ei koirasi säikähdä asiaa ja rupea ottamaan pelokkaana asiana lastasi ja lopuksi ottaa lapen uhkana..eli ole vain kummankin kanssa kunnolla mukana siinä lattialla ja koirasi saa myös huomion niinkuin lapsesi eikä tule mustasukkaisuuksia.. tämän voin kertoa kokemuksella :) ja älä mieluiten anna koiran nuolla lapsen kasvoja koska koirathan nyt nuolevat paikkoja joita me ihmiset emme :) toivotan teille ihanaa yhdessäoloa molempien kanssa:)
Meillä ainakin otetaan suikkiin ihan täysipainoisesti. Sori. Oli pakko sanoa.
Mielestäni yksi vaihtoehto on katsella parempaa kotia tai viedä piikille. En tiedä kuinka tämä onnistuu suomessa, mutta onnistunee esimerkiksi Kiinassa. Vauva mahtuu esimerkiksi matkalaukkuun.
Kyllä enemmän ihmiset on vauvoille tehnyt pahaa kun eläimet, meillä ainakin koira vahti etteivät ulkpuoliset tulleet liian lähelle ja ilmoitti jos vaunuista alkoi kuulla itkua.
Minusta olisi paras, että vauvan ja koiran kanssa otettaisiin mahdollisimman rennosti ja niiden annettaisiin ilman hössötystä tottua toisiinsa. Lapsi alkaa kuitenkin kasvaessaan olla kiinnostunut koirasta oli sitten koira kiinnostunut hänestä tai ei. Kyllähän tuommoinen puolivuotias jo alkaa liikkumaankin, eikä avuttomana pötkötä koko aikaa. Jos koira ei tajua mikä se lapsi on vaan esim meinaa näykkiä, hyppiä, urista, yrittää leikkiä vauvalla... niin silloinhan se ei onnistu. Ainakin oma koirani (sekarotuinen, saksanseisojaa) jotenkin vaistomaisesti varoo pikkulapsia. Ei se niitä pelkää, mutta yleensä riiputtaa korvia ja häntää ja on tosi passiivinen. Siskon konttausikäistä se käveli vähän karkuunkin toiseeen huoneeseen, kun poika oli niin innokas. Sitten kun lapsi alkaa jotain tajuta, niin sille voi sanoa, että koiran kanssa ollaan rauhallisesti. Siihen asti pystyy opastamaan vaan koiraa... Jos koira eristetään muusta perheestä ja vauvasta, luulisin että siitä tulisi ongelmia. Mutta jos koira on ihan seko, eikä osaa olla rauhallisesti vauvan kanssa, niin ehkä sen voi sitten antaa johonkin toiseen kotiin, missä ei oo vauvaa...
tai ehkä sitä mun koiraa vähän jännittää joskus, mutta ainakin se ottaa rauhallisesti. Kaverin perheessä oli aikoinaan sekarotunencollie, jolle oli opetettu sana "pieni" tarkoittamaan sitä, että pienten lasten kanssa pitää olla rauhallisesti.
"Ressu, pieni."
Koira vittuun ja lihoiksi, vauvalle ihmisarvoinen elämä!!