1) Ei esittäydytä vieraille. 2) Keskustellaan bileissä vain tuttujen kanssa. 3) Ollaan itse hiljaa ja seurataan muiden keskustelua. 4) Osoitetaan oma "älykkyys" kommentoimalla vain asioita, joista ollaan eri mieltä. 5) istutaan naama happamana ja ihmetellään, mikä ja kuka tuo luulee olevansa, kun yrittää saada keskustelua aikaiseksi jonkun kanssa.
Mistä aiheista täällä suomessa sitten pitäisi keskustella, jotta saisi ylipäätään jotain keskustelua aikaan?
Mistä aiheista täällä suomessa sitten pitäisi keskustella, jotta saisi ylipäätään jotain keskustelua aikaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vähän samaa olen havainnut...
Itse olen melko hiljainen mutta jos näen jonkun istuskelevan yksinään niin toisinaan koetan käydy juttelemassa muutaman sanan, ehkä sen vuoksi että itse tiedän mitä yksinäisenä oleminen kun tuntuu ettei kukaan huomaa tai välitä - niin yritän vaatimattomien kykyjeni mukaan estää sitä että muut joutuisivat kärsimään samasta tunteesta.
Useimmiten kyllä ihmiset tuntuu tykkäävän kun niitten kanssa juttelee ystävällisesti hetken, jopa naiset toisinaan vaikuttavat olevan mielissään kun saavat huomiota minulta?! Mikä kylläkin tuntuu oudolta koska luulen ettei kukaan oikeasti pidä minusta.
pitäisi heittää. Kun ensin keskustelee jostain älykkäästä, on sekin ilmeisesti liian älykästä, kun keskustelee
jostain tavallisesta, on se liian tavallista. On tämä ihme maa tämä suomi, kun ei mikään ole sopivaa, eikä mikään kelpaa. Kyllä täältä on pakko muuttaa pois, ei täällä yksinkertaisesti koskaan löydä samalla aaltopituudella olevaan ihmistä tai seurustelukumppania. HOMOKSI TÄÄLLÄ ILMEISESTI PITÄISI RYHTYÄ, KUN EI NAISILLE NIRPPANOKILLE KELPAA MIKÄÄN >:(
No ei tarvii itse olla samanlainen. Jos katse kohtaa jonkun tuntemattoman kanssa, ojenna räpylää ja esittäydy.
on olla aina se, joka tekee aloitteen. Ainahan tässä on aloitetta joutunut tekemään, koko elämänsä ajan, enää en vain taida jaksaa vaivautua, luulen, että minun on parempi viettää elämäni yksin, koska parisuhtee eivät tunnu olevan minua varten. Kukapa sitä koko aikaa haluaa olla se, joka joutuu tekemään kaiken työn. Esittäytyä, olla fiksu, aloittaa keskustelu, viedä sitä eteenpäin, tämä kaikki muka JONKUN PILLUNSAANNIN TAKIA. HAISTAKAA VITTU SAATANAN NIRPPANOKAT, EI JAKSA KIINNOSTAA ENÄÄ VÄHÄÄKÄÄN KOKO HOMMA!
Mää oon samaa mieltä. Vittumaista kun joutuu oleen aina se joka avaa suunsa ja näkee kaiken vaivan, olkoon kyseessä kuka vaan ihminen. Kukaan ei oo tainnu ikinä tulla mulle jutteleen vaikken mitenkään oudolta tai pelottavalta näytä.
Olen pistänyt samoja asioita merkille, mutta erityisesti kohta 1) ärsyttää.
Kuvitellaan nyt vaikka tilanne, että A istuu B:n kanssa pöydässä ja juttelee tämän kanssa. Sitten paikalle tulee C, joka on B:n tuttu ja alkaa puhua B:lle. B ja C juttelevat, eivätkä enää kiinnitä huomiota A:han. A istuu vaivaantuneena, koska ei tiedä, pitäisikö hänen ottaa osaa keskusteluun, sanoa jotain, vai olla kuin ei olisikaan siinä, koska muut suhtautuvat häneen nyt niin. Tältä olisi vältytty, jos B molempien tuttuna olisi reilusti esitellyt A:n C:lle, niin A:n olisi nyt luontevampi ottaa osaa keskusteluun.
Haluaisin sellaisen kulttuurin tänne, että uusia ihmisiä nähdessä mentäisiin reilusti kättelemään ja esittäytymään, eikä udeltaisi jälkeenpäin toisen nimeä kautta rantain, kuten Suomessa monesti tapana on. Minussakin on vikaa, koska en harrasta yleensä tuollaista esittäytymistä muuten kuin virallisemmissa merkeissä, koska se tuntuisi oudolta. Haluaisin, että se ei tuntuisi eikä sitä pidettäisi outona meidän kulttuurissa.
HAUKKUMALLA toisia tietysti.