miksi ihmiset nykyisin menevät naimisiin, kun eroavat kuitenkin ja lapset jää ilman isää, toisen vanhemman huolenpitoa!
Enkä varsinkaan sitä, että mennään toisen kerran! Eikö jo kerrasta opi, ettei kannata perustaa perheitä, kun ne hajoo kuitenkin. Ja tehdään lapsia monen naisen kanssa, kun ei osata entisistäkään huolehtia?
Ei taida kovin montaa ihmistä olla ensimmäisessä liitossa, kyllä lähes kaikilla on toinen, kolmas tai neljäs menossa...
Minäkin olen eronnut, mutta ei puhettakaan että menisin toisen kerran naimisiin tai tekisin uusia lapsia. Olen yksin huolehtinut lapsistani, enkä todellakaan halua lapsia lisää uuden miehen kanssa. Mulle riittää lapset joilla on sama isä.
Enkä varsinkaan sitä, että mennään toisen kerran! Eikö jo kerrasta opi, ettei kannata perustaa perheitä, kun ne hajoo kuitenkin. Ja tehdään lapsia monen naisen kanssa, kun ei osata entisistäkään huolehtia?
Ei taida kovin montaa ihmistä olla ensimmäisessä liitossa, kyllä lähes kaikilla on toinen, kolmas tai neljäs menossa...
Minäkin olen eronnut, mutta ei puhettakaan että menisin toisen kerran naimisiin tai tekisin uusia lapsia. Olen yksin huolehtinut lapsistani, enkä todellakaan halua lapsia lisää uuden miehen kanssa. Mulle riittää lapset joilla on sama isä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miehet on romantikkoja ja uskovat löytävänsä uuden ja pysyvän, koska eihän ihmisen ole hyvä olla yksin.
Onko vaihtoehtoja? Udella ja ehommalla naisella ei yleensä ole lapsia tai on lähihuoltaja.
Sinä olet lähihuoltaja, oletan. Eronneet miehet saavat harvoin lapset lähihuoltoonsa. Ne uudet naiset haluavat oman lapsen, tuskin sitä haluat kieltää, ja eronneita miehiä on liikenteessä useita kuten sanoit, joten kompromisseja on tehtävä koska lapsettomuusvaatimus on aika kova exän uusikolle.
On myös olemassa näitä harvoja ihmisiä jotka ovat naimisissa saman miehen kanssa jonka kanssa lapsetkin on tehty joten ei kuitenkaan yleistetä asioita.
Uskon että uusi mieheni voi olla miehen malli lapsilleni, ja heidän siskonsa on heidän sisko, ei mikään puolikas, uskon että vaikka kerran epäonnistuin rakkaudessa voin siinä vielä onnistua, olen varmasti naiivi, mutta perheeni voi hyvin ja kaikki ovat onnellisia, joten en varmaan ihan väärin ole tehnyt.
Mitä tulee sitten siihen että pitikö niitä lapsia vielä lisää tehdä tähän eronneiden luvattuun maahan, no olisi varmaan ollut monia parempiakin ratkaisuja, mutta silti, olen NIIIN onnellinen pienestä lapsestani ja hänen veljensä siskostaan ja tietenkin ennestään lapseton mieheni kaikista kolmesta lapsesta jotka hänelle suotiin.
Ja kyllä, exääni on lapsilla, minulla ja miehelläni oikeen hyvät välit =)
Ei tämä välttämättä vastannut kysmykseesi, mutta katkeruuden tiellä kaikki häviävät.
et voi syyllistää miehiä,niitä on kuules mitä erikoisempia naisväessä
pitää ensin seurustella 10 v, olla kihloissa 6 vuotta ja mennä vasta sitten naimisiin. Sitten pitää olla lapseton aviopari 5 vuotta, ja vasta sitten tehdä lapsia. Lapsia saisi tulla 1 kpl/ 5 vuotta. Näin lasten ikäeroksi tulisi se 5 v. Hiljaa hyvää tulee, sanotaan.
Tuo pitäisi olla pakollista, jotta tuntee toisen paremmin. Minusta kuukauden seurustelun jälkeen namisiin meno tai lapsen hankkiminen on jo tuhoon tuomittu!
Eroaminenkin on tehtävä hankalammaksi, että erota saa vasta kun nuorin lapsi on 15 vuotta. Sitten tarkka syy miski haluaa erota, ja etsiä syyllinen. Uusiin naimisiin ei saa mennä kuin 10 vuoden päästä ja uusia lapsia ei saa tehdä kuin 1 kun on naimisissa uudelleen.
No tuo ehdotuksesi ainakin nopeuttaisi tämän kansan katoamista maailmankartalta. Ajattelenpa tätä omalle kohdalleni. Tapasin nykyisen vaimoni opiskelijabileissä kun olin 24-vuotias... vaimo oli 21, suhteelisen nuoria olimme siis.
Vaihe 1: 10 vuoden seurustelu: minä olisin 34-vuotias ja vaimoni 31-vuotias
Vaihe 2: 6 vuoden kihloissa olo: minä olisin 40-vuotias ja vaimoni 37-vuotias
Vaihe 3: 5 vuoden lapsettomana avioparina olo: minä olisin 45-vuotias ja vaimoni 42-vuotias
Vaihe 4: 1.lapsen yrittäminen; hedelmällisin aika on peruuttamattomasti ohi, mutta hyvällä säkällä tärppäisi ehkä vuoden sisällä... lapsi syntyisi kun minä olisin 46-vuotias ja vaimoni 43-vuotias
Vaihe 5: 2.lapsen yrittäminen 5 vuoden tauon jälkeen... projektin alkaessa olisin 51-vuotias ja vaimoni 48-vuotias
En nyt ihan varma ole, oliko viestisi tosissaan kirjoitettu vai sarkasmia, mutta kyllä sitä ehkä voi toisen oppia tuntemaan alle 21-vuoden seurustelusuhteessakin.
Ja lopuksi heitän vähän suolaa haavoihin: tapasimme nykyisen vaimoni kanssa siis 24- ja 21-vuotiaina... menimme kihloihin vuoden kuluttua tapaamisesta ja tieto raskaudesta tuli noin kuukausi tuon jälkeen... tulin 25-vuotiaana isäksi vain vuoden seurustelun jälkeen; HUI KAMALAA!!!
(tällä hetkellä ikää on 33-vuotta ja edelleen ollaan yhdessä ja onnellisia)
Minä etenin nykyisen ex-mieheni kanssa melkein tätä vauhtia, tosin en ihan näin hitaasti. Tavattiin kun olin 19v ja mies 20v. Seurustelua 6 vuotta, sitten naimisiin. Yhdessä olimme (seurustelu avioliitto) 17 vuotta ennenkuin saimme ensimmäisen lapsemme; minä 36v ja mies 37v. Lapsia saimme yhteensä 3. Ero tuli 27 yhteisen vuoden jälkeen. Eroon on varmaan aina kaksi syyllistä vaikka ero lopulta tapahtuisikin toisen yksipuolisella päätöksellä. Uuteen avioliittoon tuskin koskaan menen ja ikä suojelee uusilta lapsilta.
Vaikka olisi naimisissakin, niin lapset kasvavat ilman isää, joka touhuaa omiaa kuin sinkkumies ikään. Erotessa isälle määrätään (!) lastensa tapaamisajat, koska muuten eivät olisi lastensa kanssa ollenkaan. Eli lasten kannalta etäisä on parempi kuin "lähi-isä", jota ei näe koskaan kotona kumminkaan. Etäisä vie myös lapsiaan pitsalle ja mäkkäriin ja ostelee kaikenlaista pyydettäessä, kun taas "lähi-isä" vain karjuu, että älkää unta nähkö, että mä tuommoisiin tuhlaisin..
Olen ollut saman miehen kanssa lähemmäs 20 vuotta ja naimisissa yli kymmenen ja lapseni ovat samaisen miehen kanssa tehty. Naimisissa olo ei takaa, että isä huolehtisi lapsistaan pätkän vertaa.
Meillä sama juttu. Silloin kun oli vieraita tai itse oltiin kylässä, niinkyllä leikitti hyvää isää ja huolehtivaa. Mutta kotona oltiin omissa oloissa tai mentiin autotalliin.
Jos mies lähtee lätkimään miksei nainen voi mennä uusiin naimisiin ja saada lisää lapsia? Alunperinhän hän on saattanut jo toivoa enempi lapsia mutta ero on estänyt tuon. Miksi eron tullessa pitäisi esim kieltää naiselta mahdollisen uuden äitiyden onni? Miksi pitäiis kieltää avio-onni johon liittyy seksi? Jos sinä elät selibaatissa koko elämäsi niin miksi kiellät onnen muilta?
Minä olen eronnut ja minulla on lapsia. Kyllä minä vielä haluaisin naimisiin koska minäkin kaipaan läheisyyttä. En halua vielä tuomita itseäni lopunikäiseen selibaattiin koska en ole tehnyt päätöstä mistään luostariinmenosta.
Oletko katolinen? Kyllä niin ortodoksit kuin protestantit sallivat uusiin naimisiin menemisen. Aina ei ihminen ole riittävän viisas ja kaukonäköinen eikä varsinkaan ennaltanäkijä että osaisi valita oikein. Minä tein nuorena tyhmyyden menemällä naimisiin miehen kanssa joka ei rakastanut minua niin kuin pitäisi jotta liitto kestäisi. Kyllä minä toivon vielä saavani rakastaa ja olla rakastettu. Miksi tuomitsisin itseni yksinäisyyteen jo tässä iässä?