Mitä tekee jännitemuuntaja? Näitä painavia, kissan kokoisia ja punertavan värisiä mötiköitä lojuu erään vanhan muuntamon seinällä Mikkelissä useampia kappaleita. Romukasasta päätellen on purkutuomion saanut... Ja taitavat olla 0.4kV käytöstä poistettuja, kun noissa on upotuslovet virtakiskolle ja eristävyys mötikän pohjassa pieni.
Voisinko tehdä niillä itse jotakin, ennen romunkasan pois vientiä. Ne on ihan ehjän oloisia, ei rikki.
Voisinko tehdä niillä itse jotakin, ennen romunkasan pois vientiä. Ne on ihan ehjän oloisia, ei rikki.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jännitemuuntaja on muuntaja, joka muuttaa jännitteen suuruutta. Toimii siis kuten tavallinen muuntaja. Käytetään jännitteen mittaamiseen, esimerkiksi 20 kV kytketään jännitemuntajien ensiöön, jolloin toisiosta saadaan mittareille sopiva 100 V.
Tuskin niille mitään hyötykäyttöä löytyy.
Näin niitä jossain pylväsgalleriassa, kun googletin. 20 kilovoltin jännitemuuntajat oli teräskuorisia ja kuution mallisia, sekä niihin meni sähkö n.20cm keraamisen eristimen kautta. Että 230 volttisiin olivat.
Muuntaako se 20kV jännitemuuntaja ainoastaan mittauskäyttöön sitä sähköä, eli niistä ei ole muuta hyötyä siirtoverkoissa kuin mittaamiseen?
Mittaavatko ne 20kV virtamuuntajat taas virtaa ja onko niistäkään hyötyä siirtoverkolle, esim. pitkissä linjoissa Lapissa, jännitteen tasaukseen tai häiriöihin?
ja tavallisella muuntajalla paljonkin eroa jos toimintaperiaate on sama niin mikä ero niissä sitten on.
Kyllä 20 kV jännitemuuntajat tänä päivänä usein ovat juurikin sellaisia ruskeanpunaisia eikä niissä ole posliinista läpivientieristintä.
Jännite- ja virtamuuntajien tarkoitus on vain jännitteen ja virran muuntaminen mittareille ja suojareleille sopivaksi, ne eivät itsessään vaikuta virtaan tai jännitteeseen.
Ero on lähinnä käyttötarkoituksessa, ei toimintaperiaatteessa.
Jos noilla muuntajilla ei verkkoon vaikutusta ole, niin käytetäänkö häiriöihin ja tasaukseen keloja tai kondensaattoreita? Oliko ne nimeltään juurikin kompensointia?
Varaavatko 20kV konkat jännitettä pitkiksikin ajoiksi?
Lieneekö niissä jännite- ja virtamuuntimissa kuparia purettavaksi asti, että kantsiiko?
Autopoppeihinko meinasit tuollaisen konkan (iso ja painava) laittaa??
Kondensaattoreita käytetään loistehon kompensointiin. Mutta loisteho ei ole häiriö. Keloja ja kondensaattoreita käytetään kyllä myös esimerkiksi yliaaltosuodattimissa lähinnä pienjänniteverkoissa.
20 kV kondensaattoreissa on sisäiset vastukset, jotka purkavat varauksen tietyssä ajassa.
Mittamuuntajista kuparin erotteleminen ei ole helpoin tapa kuparin keräämiseen.
Kun puhuin (aloittaja) jännitemuuntajasta, tarkoitin virtamuuntajia joita näin siellä romuissa. Kävin uudelleen siellä päin ja katsoin niitä tarkemmin, että virtamuuntaja niissä luki.
Ja se "upotuslovi virtakiskolle" oli ilmeisesti sille 20 kilovoltille, kun sen alalaidassa oli ruuviliittimet sadalle voltille. Otinpa nyt sitten semmoisen pienimmän kokoisen virtamuuntajan siitä kasasta "koristeeksi", kun romuksi ovat näemmä menossa ja niitä oli siinä ainkin kahta eri kokoa.
Mitään verkkojännitteitä en aio kytkeä siihen kun en oikein ole varma sen toiminnasta, että tuleeko niihin sen päällä oleviin pultteihin kuinka kova jännite. (..?) Olis silti hyvä tietää varoituksena.
Niitä jännitemuuntajia en tietääkseni nähnyt, kun en tiedä minkä näköisiä ne on/oli.
joillekkin aarteita, muuntajan sydämet, raudat käyttökelpoisia niille, jotka käämii omat muuntajansa.
varsinkin hartsiin valetuilla on kova kysyntä juuri tähänaikaan vuodesta, että sikäli kannatta ottaa talteen.
Nimittäin jäittenlähtö lähenee ja tarvitaan hyviä verkonpainoja.
miespuolinen osasto marttikerho kyseli käytöstä poistettuja muuntajia josko niitä saisi iltaaskareisiin käämittäviksi tai kähmittäviksi, tuossapa olisi markkinarako. Hartsit voi vuoleskella pois, aikaahan siinä tietysti menee mutta kun aikaa on. Vanhoista pölynimurin ja pesukoneen moottoreista käämit ovat jo ns. vyyhdellä, siitä sitten vaan kierroksia laskemaan. Käytössä on vanha osuuskaupan laskukone jolla voi laskea tarvittavat kierrosmäärät, kylläkin ilman alvia, mutta suurinpiirtein. Martat voi vuoleskella tarvittavat eristeet vanhoista liukureista. Ja vanhaa venelakkaa löytyy vajanperältä joten leivinuunia lämmittämään ja muuntajat sinne paistumaan. Ei saa olla kovin kuuma kuitenkaan kun liukurit sulaa muuten.
Missään nimessä voi suositella teikäläisten kerholle tällaisia laitteita, purkaminen vaatisi muitakin työkaluja, kuin keritsimet, miten kävisi matonkuteiden leikkaamiselle silloin, jos lyödään vaikka moskalla siihen keskellä kämmentä olevaan peukaloon.
Luopukaa vaan suosiolla niistä haaveista ja jättäkää homma toisille miehille, jos nyt neuvoa vielä voin, niin poljettava rukki on se oikea käämimiskone.
martta (martti) kerhon toimintaa, nykyisin olemme varustautuneet mitä ihmeelisimpiin ajankuluharrasteisiin, rukit heitettiin takkaan aikoja sitten, samoin keritsimet joutuivat uuden kynnysvalun sisään, meillä on nykyaikaiset automaattisorvitkin, puhumattakaan muista pajavehkeistä.
Olemmekin halunneet juuri tuollaista nykyaikaista tekniikkaa koskeva askartelua, varsinkin miespuoliset haluaisi jotain elekroniikkaan liittyvää.
Hei.
Tuli romuista vastaan tuollainen hyvin kookkaan kokoinen (n.25cm halkaisija) ja tarpeeksi painava rengassydänmuuntaja, johon menee vain kaksi johtoa.
Miksi sinne menee vai kaksi johtoa, jos se kerran on muuntaja? Eikös muuntajan kuulu muuttaa esim. iso jännite pieneksi jännitteeksi? Niin silloinhan siinä pitäisi olla ainakin neljä johtoa?
Mikä se tämmöinen löytö nyt oikein on, kun ei ole tarra mainintaa edes jännitteistä?
Käämilanka on ehkä 2,5 neliöistä eli aika paksuhkoa...
se on virtamuuntaja, reiästä laitetaan kisko tai kaapeli lävitse, yksi vaihe.
No tuo ei kertonut yhtään mitään..
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=virtamuuntaja&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=wi
Eli kun siihen menee/tulee vain kaksi keltaisella tuplaeristeellä olevaa johtoa... Meinaatko sen olevan semmoinen virtamuuntaja, josta tuossa ylempänä puhuttiin hieman. Eli joku jännite niihin johtoihin ja toinen johto lenkitettynä sen ympäri, niin siihen toiseen johtoon syntyisi jotain jännitettä. Esim. jatkoroikan päähän kiinni ja toinen pää roikasta töpseliin ja sitten seinään...?
http://www.freepatentsonline.com/6954060-0-large.jpg
Muuntajan käämiin kytket mittarin ja mitattava virta kulkee siitä muuntajan reiästä läpi - ja jos on tarvetta voit kiertää sen mitattavan johdon useamman kerran silmästä läpi jolloin kierrosten määrä toimii kertoimena.
'Roikasta' vain yksi johdin silmästä läpi - ei molempia.
Voiko siihen rengassydänmuuntajan piuhoihin kytkeä ihan minkä jännitteen vaan, vaikka 230V?
Sain sellaisen ymmärryksen googlettamalla dvd plazan ja muro bbs:n jutustelua..
Eli vaikka AC 230V / DC 12V muuntajasta 12 volttia niihin piuhoihin ja entä sitten? Eli mitä tai miten mitata sitä..?
Pitää kai googlettaa huomen aamulla lisää... z z Z Z Z :-)
niin, kuukkeliskuu vaan. Kyllä. Sinne ja tänne ja myös takaisinkin.
No eipä juuri tarkempia ohjeita löytynyt käyttöön liittyviä, joten laitoin sen sokeripaloilla jatkoroikan päähän kiinni. Ennen pistorasiaan laittoa kieputin kolmesti mmj:n yhtä vaihe johtoa sen "keskiaukon" ja reunan ympäri. Molemmat päät siitä kuorin osoittamaan pois päin muuntajarenkaasta. Laitoin töpselin seinään varoen, mutta mitään ei tapahtunut... (?)
Yleimittarilla voisi kokeilla mutta mikä alue (ac, dc, ohm?) siitä pitäisi ottaa?
Entä tuleeko siihen ulkopuolelle kieputettuun mmj:n vaihejohtoon jollainlailla jännitettä tai muuta vastaavaa? Esim. magneettisuutta? Niin ymmärsin jostain muro bbs keskustelusta eilen googletellessä...
Joo kokeilin laittaa pienen listanaulan siihen kieputetun johdon päähän, kuten tuolta jostain luin. Aluksi ei tapahtunut mitään, mutta sitten se alkoi kärytä kovasti ja muuttui punahehkuiseksi. Siinä vaiheessa lopetin jos se vaikka olisi poksahtanut siitä.
Huomenna taidan kokeilla laittaa siihen halvan energian säästölampun... Mitenkähän käy? Varmaan siirrän sen ulkoilmaan, jos käryää vielä kuvottomammin.
ELi virtaa vaa enemmän nii rupee tapahtumaan. Laita se roikan yks piuha silmästä läpi ja sitten mittaat A alueella niistä käämin piuhoista niit näät paljon menee virtaa siinä roikan johdossa, tosin suhde ei ole 1:1.