Olen kysellyt näillä sivuilla Haista, mutta kysyn uudestaankin toivoen että saisin kerättyä enemmän infoa. Olen ostamassa Haita ja kaikki mahdollinen tieto veneestä kiinnostaa.
Myös jos jollain olisi Hai myytävänä niin ilmoitelkaa vaikka tänne!
Myös jos jollain olisi Hai myytävänä niin ilmoitelkaa vaikka tänne!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hai on helppo ja mukava purjehdittava. Käyttäytyy rauhallisesti ja on nopeakin. Hailla ei pelästy heti kun alkaa tuulemaan. Haissa paras paikka styyrata on leen puolella ja siihen tottuu nopeasti.
Sisustamalla hiukan hai-venettä uudestaan, saa siitä käytännöllisemmän retkeilyyn. Itsellä mm. pentteri oven suussa molemmin puolin. Silti veneessä säilyy nukkumatila 2 aikuiselle. Sisustaminen on luokkasääntöjen mukaan melko vapaata ja näin ollen vene säilyy silti kilpailukelpoisena.
Sateella ja kovassa kelissä Hai ei tosiaankaan ole mikään kuiva vene, mutta tämä on korjattavissa omalla asenteella.
Kun lähdet Haita ostamaan, niin kannattaa kiinnittää huomitoa kaarien kuntoon ja tietysti koputella puuköli, kölipuu ja pohjalaudat hyvin. Kansikaarien kannatinpalkit kannattaa tutkia rustien kohdalta myös. Peräpeilit ovat vanhemmissa veneissä saattaneet saada lahoa. Työtä puuvene aina vaatii mutta säännöllisellä huollolla ei niin paljon.
Tuossa on yhden Hain kotisivut: http://koti.phnet.fi/martsa/Nike/
Mullakin oli omalleni kotisivut, mutta on Maikkari tainnut ne hävittää.... onneksi jotain on jäänyt talteen tuonne arkistoon: http://web.archive.org/web/20030820210814re_/kotisivu.mtv3.fi/hilu/
Käsittääkseni Hilu on myös myynnissä, Christian on ainakin laittanut välillä sen Nettiveneeseen.
Nykykuntoa en tiedä, mutta mätää siinä ei ollut, kaaria toki poikki useita. Ei haittaa menoa...
Ja hinta taatusti järkevä.
En nyt oikein tiedä, millasta infoa tuosta venetyypistä haluat saada...
Mutta laitan (taas) jotain.
Luokkasääntö kieltää veneestä vinssit, joten sellaisia ei yhdestäkään siksi löydy. Myös muita erikoisuuksia takilasta löytyy: Veneessä on useimmin barduunat, joistakin ne on tosin poistettu. Ja veneessä on myös ylimääräinen ulompi keulaharus maston toppiin. Sen ja takaharuksen avulla voi säätää mastoa tavallista enemmän.
Kaikki hait on mäntylautaa ja tasasaumaisia. Alunperin laudan paksuus on ollut vain 18mm, siksi veneet on kevyitä. Kölipainoa on 1050 kiloa, ja veneen pienin sallittu kilpailupaino on 1850 kiloa. Ei siinä paljoa mäntyä tai messinkiä silloin ole...
Ruffirakenteita löytyy kahta tyyppiä: Toisessa on yhtenäinen ruffin "katto", ei siis nykyveneille tyypillistä työntölukkua ollenkaan. Mutta näissä veneissä on sitten oviaukko kajuuttaan auki ihan alas asti, siis sitlootan lattian tasalle asti. Toisissa taas on työntöluukku, jolloin niissä on myös korkea "kynnys" sitlootasta kajuuttaan. On makuasia, kunmpaapitää "parempana" rakenteena. Kaikissa on myös kiinteät bunkat kajuutassa ja yleensä on myös kaikissa yhtenäinen keulan Bunkka mastolta eteenpäin. Aikuisia mahtuu bveneeseen näinollen vaivatta 3 henkeä koisaamaan. Kaiteita ei ole yhdessäkään veneessä.
Kysy lisää, mutta ei liian yleisellä tasolla, kun en oikein silloin osaa kertoa ehkä oikein tai oikeasta näkökulmasta. Venetyypin kuitenkin tunnen melko hyuvin, sentään 10 vuotta tuollaisella seilasin...
Hieman tarkennusta -Mikan- viestiin.
Ylimääräinen keulaharus: Näkee aika harvoin käytettävän nykyään, eikä mene aivan toppiin. Muistaakseni samaan helaan viuluvanttien yläpään kanssa. Meidän aikaisemmassa Hai-veneessä oli 80-luvulla käytössä ylimääräinen keulaharus ja siinä isompi keulapurje. Kulki kevyessä kelissä loistavasti.
Veneen paino: veneissä on paljon eroja. Suuri osa painaa sen pari tonnia.
Ruffin rakenne: Itselläni on ruffin katolla työntöluukku ja silti aukko ulottuu istuinlaatikon pohjalle saakka. Se riippuu ihan siitä minkälaiseksi se on rakennettu tai muutettu.
Lisäksi:
Vinssien puute ei haittaa menoa. Fokan skuutissa on käytetään taljaa ja purjeet jaksaa hyvin nostaa ilmankin.
Masto on tehty umpikuusesta ja painaa siinä 35-60 kg välillä. Omani painaa ilman heloja 38kg. 2 ihmistä pystyttää sen kyllä vaivatta. Onttojakin mastoja on liikkeellä, mutta niitä ei luokkasäännöt salli.
Useisiin veneisiin on laitettu avotilan keskelle levankikisko. Alkuperäinen isopurjeen skuuttipiste on peräkannella.
Haissa yleensä käytettävä puomiteltta on mainio retkeilykäytössä ja antaa lisätilaa!
Keulaharus, se "ylimääräinen" : Menee toppiin asti. Mutta menee keulassa kannen läpi ja siinä on talja ja sen säätököysi tulee sitoolaan asti. Tämän ainoa funktio on toimia "vastavoimana" takaharukselle. Keulapurjetta siihen ei kiinnitetä. Viulut? Haissa? Ei mulla ainakaan ollut. Oli vaan yhdet spiidarit.
Mainitsemasi ruffin rakenne on sellainen, että enpä ole nähnyt. Voi olla aika heikko rakenne, kun sivuttaistuki on olematon.
Vinssien puute ei haittaa, se on totta. Mutta kovassa kelissä opettaa vendojen täsmällisyyden hyvin. Kun ei voi vetää sisään enää sen jälkeen kun purje on vedossa, niin oppii vetämmän sen nopeasti niin sisään kun saa, ja sitten laskemaan... Puumasto oli kuusta mullakin. Levanki oli mulla sitlootan takana, kuten useimmilla.
Kaikenkaikkiaan hauska vene. Ja olisin sen varmaan pitänyt, mutta kun en näin vanhana vaan enää jaksanut niitä kevätkunnostuksia...
Sori. siis ihan saalingit sitten. Kait mä vähän sekotin asioita. Kuitenkin ne vantit mitkä menee saalinkien kautta takaisin mastoon. Piirrustuksissakin on se harus mitä tarkoitin ja se ei mene toppiin. Katso vaikka hai-purjehtijoitten sivuilta. Tein juuri maston Hai-veneeseen. Sä tarkoitit sitten eri harusta. Ja se ruffin rakenne on tukeva. Kokemusta on 3 eri Hai-veneestä. 26 vuotta on kokemusta Haista.
Ja se isompi keulapurje ei tietenkään ollut Haihin kuuluva, mutta erittäin toimiva kevyellä kelillä
Mulla on kokemusta vaan yhdestä Hai-veneestä, mutta siitä sitten kymmenen vuoden ajalta.
Sivuvantit menee saalinkien päistä mastolle, mutta barduunat meneen saalinkien läpi mastolle, siihen alemman etustaagin kiinnityskohtaan. Ulompi keulaharus on alkuperäinen, mutta nykyään harvinaisempi varuste. Se menee ihan oikeesti siihen samaan pisteeseen, mistä takaharus lähtee. Siis ihan toppiin asti. Tai siis ainakin mulla meni. Muistaakseni... Ja tässä etustaagissa oli ihan samanlainen taljamekanismi, kuin takastaagissakin.. Molemmat meni siis kannen läpi, ja kannen alla oli talja.
Sellanen rakenne, missä puuttuu kokonaan veneen kylkiä leveimmältä kohtaa yhdistävä palkki, saa epäilemään venen kestävyyttä. Ja sellaista en ole nähnyt. Saattahan niitä olla, mutta harvinaisempia kai ne on. Tuolla tapaamisissa eri Hai-veneitä kävin aika paljon läpi, eikä sellasta tullut vastaan... ei se siis ainakaan yleinen ole.
mihin ajatelisit sitä yhdistövää palkkia tarvittavan. Palkille olisi tarpeita, mikäli olisi voimia, jotka merkittävästi painaisivat laitoja yhteen, millaisia voimia nämä voisivat haissa olla. Sivustaagit vetävät runoa/kantta ylöspäin. Masto tulee kannen läpi, joten tältäkin osalta masto ei kansirakenteita kohtuuttomasti rasita, varsinainen paine on emäpuulla/kölillä. Purjehtiessa sukoon ei luulisi kohdisuvan merkitäviä puristavia voimia. Käsittääkseni hain runko tukeutuu kaarien välityksellä läpi veneen menevään emäpuuhun. Rakenne lienee yhtäaikaa tukeva, mutta joustava.
Tosiaan se palkki ei ole rungon tukirakenne. Haissani oli sellainen, mutta uuden ruffin myötä siirsin sitä alemmaksi, käytännöllisistä syistä. Nyt se on hieman kölitukin yläpuolella. Työntöluukkua varten on "katkaistu" ruffin kaarista vain 2 kpl. Jos se palkki tahi kiinteä ruffin katto olisi rakenteellisesti välttämätön niin se luultavasti sanottaisiin luokkasäännöissä.
Jos palkki on mielestäsi välttämätön niin miten veneesi on tuettu avotilan kohdalta?
En ole koskaan nähnyt muita kuin noita kahtaa kuvaamaani rakennetta haissa, siksi oletin, ettei muita olisikaan. Ilmeisimmin oletus oli sitten väärä. Nyt löytyi siis kolmas erilainen ruffin/laipion rakenne.
Tottahan se on, että suurin "kasaan puristava" voima on vanttien kohdalla, ei enää noin takana.
Onko tietoa millaisia "kasaan puristavia" voimia sivuvantit saavat haissa aikaiseksi? H-venessä kovan tuulen trimmissä sivantteihin vedetään Looshin mittarin mukaan reilut 40 yksikön kireys, yleinen käsitys on, että tämä jossain määrin taivuttaisi veneen sivukylkeä - joka jännite helpottaa, kun hekkiä kiristetään. Käytetäänkö hain rikissä vastaavia jännityksiä ja vaikuttavatko ne jotenkin veneeseen.?
H:ssa on alavantit ja spiidarit takaviistoon, haissa taas lähes suoraan sivuille, ei alavantteja ja lisäksi barduunat. Takilat eroavat toisistaan siis aika paljon.
Itse ajoin aina melko löysällä takilalla, barskat ja talja fokan fallissa olivat tärkeimpiä trimmiin vaikuttavia asioita. Ja tietysti tuo hekin/ulomman keulaharuksen käyttö. Mulla lisäksi oli vapaastiliikkuva mastonjalka, jolloin lenssille lähdettäessä kun hekkiä löysäs ja veti ulommasta keulaharuksesta mastoa eteen, niin mastonhuippu todella siirtyi metrin verrann eteenpäin. Spinnuajossa siitä oli hyötyä. Kikkitaljan tekeminen Haihin on aikas pulmallista, mutta kyllä siihen jonkilaisen sai tehtyä..
Silti kävi välillä niin, että työtöluukku ei meinannut tulla taakse saakka kovan kelin kryssipäivän jälkeen. Vaikka mulla oli se vaakapalkki aika korkealla siinä omassa haissani, niin silti vene hieman "puristui kasaan" ruffin takaosasta.
Paljonkohan uusi Hai maksaisi. Olen kuullut, että niitä tehtäisiin vielä Summassa?
Faijalla oli aikoinaan hai, ja lapsuuteni perhe retkeili kesät hailla. Itse en ole enempää hailla purjehtinut, mutta tunnen hyvin joitain luokan kärkipurjehtijoita. Sanoisin, että hai herättää purjehtijoissaan positiivisia tunteita, ja jos tosissaan olet haista kiinnostunut ja sellaisen hankkia, kannattaisi hankkia hai- liiton hallituksen jäsenten puhelinnumerot vaikkapa sivustolta http://www.haipurjehtijat.fi/., ja ottaa puhelin käteen ja soittaa heille. Neuvoja löytyy, Suomi 24 ei - kaikesta huolimatta - ole välttämättä paras väylä saada tieoa haiveneistä ja haipurjehduksesta
eikös se Hai suunniteltu HSS:llä aikoinaan, vai muistanko oikein?
V-ttuako HSSlla tämänin viestiketjun kanssa on tekemistä. Onks sulla joku fiksaantuminen päässä vai mikä vaivaa? Mutta vastaus kysymykseesi, Hain suunnittelulla ja HSSllä ei oo mitään tekemistä keskenään. H:n suunnittelijat sensijaan olivat HSSn jäseniä. Ja kyseiset kaverit olivat aikoinaan sen verran edelläkävijöitä, että tuskinpa ymmärtäisivät näillä sivustoilla vanhoillis-HSSläisten harjoittamaa valtakunnallista, julkista loan heittoa.
Kyllä Hai ja HSS kuuluvat olennaisesti yhteen. Suosittelen HSSn 50-vuotis ja 100-vuotishistoriikkien tutkimista. Hain suunnitteli G L Stenbäck 1930 alussa ja ekat tehtiin n 1932. HSSn on kuitenkin kaapannut "juuri puisen klassikkopurjeveneen hankkineet" pyrkyrit. Siellä on asetettu historiatoimikunta n. viikko jäsenkokouksen ilman, ilman että kokoukselle olisi asiasta kerrottu, kokoamaan ja taltioimaan "tuhoutumisvaarassa" olevan HSSn historia-aineisto. Toimikuntaan kuuluu m.m. juuri jäseneksi liittynyt suomalaisuusliiton dosentti ja joku vanhoja autoja harrastava lentäjä. Voi olla että historiaa "tulkitaan" uusiksi ja jotkut henkilöhahmot ja tapahtumat leikataan pois niinkuin itäisessä naapurissa taannoinoli tapana tehdä.
viestistä ei löytynyt yhtään perustetta sille, miten HSS liittyy hain suunnitteluun. Muutoinkin se pitää sisällään siinä määrin vanhoillis-HSSläisten näille sivuille vuodattamaa sappea, että se ei kuulu tähän viestiketjuun. HSSllä on ihan ihme jengiä, he luulevat, että heidän sisäisillä riidoilla olisi jotain merkitystä tai että ne edes kiinnostaisivat jotakuta. Pitäkää nyt viestinne niille kuuluvilla sivuilla älkääkä levittäkö HSSaa pitkin muita ketjuja.
Hain historia juontaa 1920-luvulta, jolloin Helsingfors Segelsällskapissa (HSS) mietittiin miten nousevaa porvariluokkaa saataisiin innostumaan purjehduksesta, joka oli siihen aikaan kuninkaan laji ja rikkaiden laji. Alettiin etsimään halpaa ja hyvää venemallia, joka sopisi tähän tarkoitukseen. Suunnittelijan löytäminen ei kuitenkaan ollut aivan helppoa, sillä hyviä suunnittelijoita oli vähän ja heitä ei innostanut tyyppiveneen suunnittelu.
Uuden veneluokan suunnittelijaksi löydettiin Gunnar L. Stenbäck (1888-1947), joka oli täysverinen purjehtija ja suunnittelija. Stenbäck oli saanut kannuksensa nimenomaan purjeveneiden suunnittelusta toimiessaan vasta 21-vuotiaana Kuutos- ja Amerikka-luokkien suunnittelijana. Hän tuli kuitenkin tunnetuksi nimenomaan hai-veneestä. Stenbäck lähti liikkeelle yksityyppiveneestä, joka olisi mahdollisimman edullinen valmistaa ja antaisi vastinetta niin kilpa- kuin matkapurjehtijoille huomattavasti enemmän kuin samalla rahalla suunniteltu suunnitteluluokkavene. Hän rinnastikin hain valmistusperiaatteen Henry Fordin T-malliin.
-Mika- kertoo täyttä asiaa. Juuri noin syntyi Hai, purjeveneistä herkin ja paras. Varsinkin summalaiset ovat ok. Nykyään parhaat (uudet) Hait saa Pietarsaaresta; Jakobstads Båtvarv. Tsekatkaa sen kotisivuja.
Muistaakseni Stenbäck kuului kyllä NJKhon. Ettei vain ole niin että HSS on yrittänyt napata kunnian siitäkin itselleen. Siellähän taas harrastetaan sitä oman historian "uudelleen" kirjoittamista.
Ei kai sillä ole merkitystä, että mihinkä seuraan suunnittelija itse kuului?
Olennaista on se, että HSS "tilasi" Stenbäckiltä jokamiehen kilpaveneen suunnittelun.
Vastaava asia toistui H-veneen kohdalla. Hss oli aloitteellinen.
Hai on kaunis ja hyvin purjehtiva vene. Toisaalta sitä edelleen rasittaa suunnitteluajankohdan kriteerit: Ei vinssejä, kun ne oli silloin joskus niin kalliita. Ja purjeiden koko, joka rajattiin sellaiseksi, että yhdellä purjesetillä piti pärjätä kaikissa tuulissa. kaikki tämä tähtäsi edullisuuteen veneen hankinnassa ja ylläpidossa. Se päti silloin, mutta olisiko aika muuttaa luokkasääntöjä nykytilannetta paremmin vastaavaksi?
Katso vaikka nettiveneestä, josko siellä olisi myytävänä veneitä. Taitaa löytyä hai-liitoltakin omat sivustonsa eli haepa goolaamalla.
Tuossa olisi: http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=352456
Toi on mun vanha vene. Ja vaikka se nyt näyttää vähän roisilta, niin voisin silti väittää, että sen voisi tuollaisenaan suoraan laskea veteen ja purjehtia kauden. Siis tekemättä mitään. Mutta tietysti ihan oman mukavuuden vuoksi (ja muiden ylenkatsetta välttääkseen) kannattaa kyljet maalata yli ainakin kertaalleen ja uusia myrkky sekä hioa ja öljytä/lakata kajuutan seinät/sitlootan laidat. Mätää ei pitäisi olla, jollei talvisäilytystä ole sitten ihan hirveän pahasti ryssitty. Peruskyllästys pellavaöljyllä tehtiin 98/99 talvella, jolloin vene oli lämpöisessä hallissa talven. Vene turpoaa nopeasti, jo parin tunnin päästä vesillelaskusta se pysyy oman pikku pilssipumppunsa avulla pinnalla.
Spinnupuomin saa hakea täältä, jos tuon veneen ostat ;-)
En koskaan muistanut sitä perässä toimittaa ja kaverit ei sitä kyselleet.
näyttää että olisi vähän deekiksellä mutta laittamallahan siitä saisi.
kuvat ovat niin epäselviä? Ettei vain olisi tarkoitus harhauttaa ostajaa paikan päälle? Ei oikein toimi myyntikikkana, voin kertoa kokemuksesta ja näin ammattilaisena..
-mika- kirjoitti aiheesta mm.
”
Silti kävi välillä niin, että työtöluukku ei meinannut tulla taakse saakka kovan kelin kryssipäivän jälkeen. Vaikka mulla oli se vaakapalkki aika korkealla siinä omassa haissani, niin silti vene hieman "puristui kasaan" ruffin takaosasta.
Tuossa olisi: http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=352456
Spinnupuomin saa hakea täältä, jos tuon veneen ostat ;-)
En koskaan muistanut sitä perässä toimittaa ja kaverit ei sitä kyselleet.
”
Niin:
Hain pitkä kapea runko on toteutettu pelkästään painokaarilla. Istumalaatikon ja varsinkin työntöluukullisen kajuutan kohdalle näyttäsi jäävän avoin väli, joka iän ja maailman kolhujen myötä kuormittaa rakenteita liikaa, seurauksena kaarien katkeilemisia ja lisää myötäämistä, minkä Mika tuossa kuvasi – luukku jumittaa. Umpikatossa ei tietysti luukkuindikaattoria olekaan, onko kaarien katkeilemisia vähemmin.
Kuormitus sitten, paitsi havereiden ja nostojen lyhyillä liinoilla ilman levittäjiä aiheutuneet hetkelliset tulee mielestäni enemmän merestä kuin vanttien ja harusten kautta. Purressa, kapeassakin vanttien sisään- ja ylöspäinkin suuntautuvan vedon kompensoi harusten keskivenettä levittämään ja alaspainamaan suuntautuvat voimat. Mika tosin sanoo seilanneensa paljon löysällä takilalla, ainakin haruksilla. Hai ei nyt ihan öljytankkerin mittasuhteisiin yllä, mutta sitäkin meri kurittaa. Laitaa painaa sisään tuulen kallistaessa voima uppoumansa siirtymän verran. Sama voima tietysti, mutta symmetrisesti myös staattisessa tilassa. Sopivan pituinen aallokko kantaa vuoroin keulaa ja perää vuoroin keskivenettä aina varalaidan korkeutta ja ylikin myötä. Tähän lisättynä katkenneiden kaarien ja vuosien myötä löystyneiden liitosten antama lisä niin runko elää pakosti jo myös pituussuunnassa. Leveyden muuttuessa muuttuu myös rungon pituus. Tätä tietysti myös keula- perä ja sivukansien rakenteet pyrkivät vastustamaan. Todennäköisimmin periksi antaa kölitukin ja keulan emäpuun liitos, siinä herkimmin elämisen merkit ja vuodot tulevat esille. Perän rakenne paremmin vastustaa vääntöä vaikka ei peräpeili laaja olekaan.
Korjaukseksi erityisesti katkenneiden kaarien syndroomaan ajattelisin, jos pihassa ei kasva saarnia eikä painokaarien höyryttämisestä, niittaamisesta ole vahvaa kokemusta lääkkeeksi muotokaaren tai parin laittamista ja ensinnä erityisesti hytin takaseinän kohdalle. Ehkä myös rustien ja istumalaatikon takaosan kohdalle. Viime mainitussa kohdassa kaarivauriot kyllä todennäköisemmin ovat nosto- tai kolarivikaa.
Edellä olevalla ei mitenkään ole tarkoitus arvostella alkuperäistä konstruktiota. Olisi suorastaan kummallista, jos jopa 80-60 vuotisiin rakenteisiin ei jotain vikaa jo tulisi. Myös suunnitelman toteutuksia on monenlaisia.
Sanojen selitystä: Muotokaarella tarkoitan erillisistä puukappaleista tehtyä ja painokaarella yhtenäisestä rimasta taivutettua kaarta. Painokaaren nykykonsteilla voisi tietysti tehdä laminoimalla ja mitoittaa lujemmaksi. Mahtunevatko em. muutokset luokkasääntöön..
Mikalle vielä: Puomille saattaisi olla käyttöä, spinnu näyttää vielä suorastaan uudelta!