Mikä ero on merikelpoisella ja ns sisävesi aluksella?? Mikä tekee merikelpoisen aluksen? Veneen muotoilu vissiin se yks peruste. Kertokaas virallista.
Mikä ero
seapeto
21566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ilmeisesti mahdotonta nimetä selvää kriteeriä. Kyllä sitä merikelpoisuttta , eli lähinnä aallokossa selviämiskykyä kysytään sisävesilläkuin. Riippuu ihan missä vesistössä liikut. Varustuksesta se voi jäädä helpoimmin kiinni. Koneistossa voi olla osia tai rakenteita, jotka on suunniteltu toimimaan vain makeassa vedessä. Tai toimivathan ne merivedessäkin, mutta ei kauan.
Ero näyttäisi olevan siinä että olet kirjoittanut merikelpoisen sanan yhteen ja sisävesi aluksen erilleen vaikka sekin olisi pitänyt kirjoittaa yhteen. Toisinsanoen eroa ei loppupeleissä ole mitään. Mikäli alus uppoaa ja matkustajat hukkuvat niin on se ja sama onko keuhkot täynnä makeaa- vai suolaista vettä. perusasia on se että alus on olosuhteisiin sopiva.
Itse olen purjehtinut sisävesialuksella Itämerellä ja valtamerialuksella järvivesillä ja kumpikin on toiminut ihan hyvin.
Kysy tuolta Bellan venveistämöstä; kumpi sopisi sinulle paremmin, sisävesibella vai ulkomeribella. Ne jos joku tietää
Mahdollisimman syvä v-pohja tekee aluksesta merikelpoisen.
rahtilaivat on tasapohjaisia
Pikemminkin voisi sanoa niitä U-pohjaisiksi, mikä ei sekään vastaa todellisuutta.
Jos laivan pohjan yhdensuuntainen pinta-ala (tasainen pohja) on yli 50% vesilinjassa mitatusta pinta-alasta, voidaan varmaan puhua tasapohjaisesta. Jos et ole koskaan käynyt rahtilaivan alla, voit katsella kuvia ja piirustuksia esim. varustamoiden nettisivuilta.
"Syvempi v kuin SF-viranomaisilla.
Englanti, USA toimittaa näitä mm.
"Veneen on sovittava kovaan avoimen valtameren rannikon kelliin eli etsi tasaperä, syvä v, painoa,
paljon konetehoa,
ja sellainen, jonka muutkin ovat huolineet.
Tässä pari esimerkkiä suosituista kovan kelin veneistä, jotka ovat kulussa paikallaan vakaita.
Fairline 34 Targa -05, 6.100 kg, 198 000€
http://powerproducts.wihuri.fi/vaihtoveneet/fi_FI/fairline34targa/Sea Ray 325 Sundancer -07, 4.195 kg , 139 000 €.
http://powerproducts.wihuri.fi/vaihtoveneet/fi_FI/searay325sundancer/
Nimbus 32 coupe painaa 3.500 kg, ja vanha Storebro 3X 3xxx kg eivätkä
ole tässä joukossa muutenkaan samoin merikelpoisia."
millaisia laivat on rungon poikkileikkaukseltaan?
Katsoppas vaikka noiden ruotsinlaivojen sivuilta niiden mittoja leveyttä ja syväystä kyllä ne on tasapohjaisia kun leveyttä on lähes 30m ja syvästä 5...8m.
"kovaan keliin" sopivista veneistä kovinkaan paljon kun noita reilun 30 jalkaisia ja pieniä keveitä veneitä mainitset muka kovaan keliin sopiviksi.
Perehdyppäs noihin veneisiin mitä käyttävät ammattimiehet tuolla Kanaalissa Ranskan ja Englannin sekä Hollannin rannikoilla, ne on todella merikelpoisia syvällä V-pohjalla ja hyvinkin painavia sekä suuritehoisilla moottoreilla varustettuja ja kulkee monenlaisessa kelissä 30....40 solmua, ja ovat suurin osa metalliveneitä, joissa on 2 pakoputkeakin halkaisijaltaan reilu 200mm. josta voinet päätellä moottorien kokoja ja tehoja.
kysymys jota harvoin käydään läpi kunnolla. Oma käsitykseni on että kyse on tilanteeseen/olosuhteisiin soveltuvasta aluksesta. Tutkijalautakunta käyttää termiä juuri tällä tavalla ja selittää usein miten aluksen merikelpoisuus on syystä tai toisesesta heikentynyt.
Yleensä aluksen miehistöä ei näe sisällytettävän ko. termiin vaikka silläkin usein on merkitystä merikelpoisuutta arvioitavissa.
Tavalliselle vesilläliikkujalle on tärkeää ymmärtää oman aluksen toiminnan ja sen kelin missä sillä on turvallista liikkua. Oleellista on myös ymmärtää että, että ison ja merikelpoisenkin aluksen merikelpoisuus voi hieketä, esim. vuodon, moottoririkon tms. takia. Eli merikelpoisuus on selvästi tilannesidonnainen termi, alus on voinut olla hyvinkn merkikelpoinen 5-minuuttia sitten mutta ei ole sitä välttämättä enää.
Yleensä aluksen koko ja paino lisäävät merikelpoisuutta eli isompi alus on merikelpoisempi kuin pienempi.
Tällähetkellä alle 6-metriset alukset pitäisi kellua vedellä täytettynä sallitulla henkilömäärällä, mutta tätä en ole nähnyt pidettävän merikelpoisuutena. Uppoamistilanteessa tälläisen aluksen matkustajat ovat kuitenkin paremmassa asemassa kuin isomman ja merikelpoisemman aluksen joka ei kellu. Tämäkin kuvaa osaltaa sitä vaikeutta mitä ko. termin käsittely aiheuttaa.
Onko olemassa jotain tiettyi standardeja? Siis mikä määrää noita tai luokittelee? Jos puhutaan aluksesta erittäin merikelpoisena esim myydessä niin miks se on erittäin merikelpoinen(puhutaan ilman miehistöä)?? Toki ne varusteet tekee osansa( hätäraketit, meriradioit ja jne) Mut ei ne silti alusta sen kelluvammaks tee tai tarkoita eet se pärjää merellä meren oloissa. ???
voi siisus, tottakai kaikkeen löytyy standardit, sotilaskäyttö, rahti, matkustaja, huvi, työ, ja jokaiseen noista monia eri......
Käyttöön, hupi vene. Siitä lieneen kyse. Kyl muakin kiinnostaa kun olen ostamas paattia ja myyjä puhuu merikelpoisesta niin mitä se sit tarkalleen meinaa.
A, B, C, D katgoriat nyt on ainakin olemassa, kaikilla noilla voi mennä suolasessa vedessä mutta nuo C ja D luokitellut on tarkotettu saaristoon ja sisäsaaristoon
Perhana, tarvii muistaa noi. Kiitosta
Rönnqvistejä pidetään yleisesti melko merikelpoisina...
tuskin niis mitään vikaa muuten mut pikku purkkeja. diggaan isoist matkaveneistä
Ei mitään.
Mutta nykyään veneellä pitää olla CE hyväksyntä ja sinä ilmenee minkä suunnittelu kategorian (käyttöakueen) mukaan vene on rakennettu.
Joku tuossa ottikin puheeksi nuo suunnittelukategoriat. Yleisesti ajatellaan, että järvellä on pienemmät aallot, joten se rinnastetaan suojaisiin saaristo-olosuhteisiin. Muuten kai eroa ei ole.
kyllä noi kaikki bellat sopii uima altaisiin paitsi falcon ehkä ajoin kesällä jostain 8000 tonnisesta ohi merellä reilusti väistöä väylän mukaan katsoin taakse niin kyllä ihmettelin kun se keikkui niin kauheesti vaikkka yritti vetää päin peräaaltoa meinasin mennä pyytää anteeksi kun oli varmaan kamat sekaisin mutta vanhana merenkävijänä ajattelin etä onhan ne aallot merellä joskus vielä paljon isommat en kyllä lähtis tollasella veneellä ulkomerelle!!!