Yliopistotason tutkimus siitä, miten suurempaan yksikköön liitettävien kuntien palveluille (koulut, kirjastot, sote- palvelut jne.) käy.
Tutkimuksesta selviää myös se, miksi ruotsissa ollaan palaamassa taas pienempiin yksiköihin entisten liitosten jälkeen. Puhutaan kuntajaosta liitosten sijaan.
Kun valtuutettusi on huolellisesti tuon, suhteellisen laajan tutkimuksen lukenut, ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä siitä, miten äänestyksessä 26.4.2010 kannattaa tehdä.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201104-v-matka_maalta_markettiin.pdf
Kuulin itse tuosta tehdystä tutkimuksesta äskettäin ja luin sen kohtalaisen huolellisesti ja huolestuneena läpi.
Ja pistin todellakin viestiä eteenpäin!
Tee sinä samoin, se kannattaa!
Tutkimuksesta selviää myös se, miksi ruotsissa ollaan palaamassa taas pienempiin yksiköihin entisten liitosten jälkeen. Puhutaan kuntajaosta liitosten sijaan.
Kun valtuutettusi on huolellisesti tuon, suhteellisen laajan tutkimuksen lukenut, ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä siitä, miten äänestyksessä 26.4.2010 kannattaa tehdä.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201104-v-matka_maalta_markettiin.pdf
Kuulin itse tuosta tehdystä tutkimuksesta äskettäin ja luin sen kohtalaisen huolellisesti ja huolestuneena läpi.
Ja pistin todellakin viestiä eteenpäin!
Tee sinä samoin, se kannattaa!
Vastaukset 23
Vanhimmat
lähettää kaikille valtuutetuille sähköpostina
Kannattaa kyllä tutustua. Aina seurataan Ruotsia kaikissa ratkaisuissa ja toistetaan samat virheet, eikö ois jo aika välttää virheitä ja se vois onnistua jos arvoisat valtuutetut tutustuisivat esim. em tutkimukseen.
Täällä meillä tehdään nyt "turha ja tarpeeton" mutka suuriin yksiköihin, muualla ollaan jo palaamassa takaisin pieniin. Ihme vaan, niin näin aina käy: Suomessa tullaan aina perässä, mitä muualla tehdään, mutta se on "kehityskulun ja maantieteellisen sijainnin" laki.
- Entäpä jos nyt jätettäisiin tämä suurliitostouhotus väliin. Säästyisi aikaa, rahaa ja oltaisiin inhimillisiä.
Miettikääpä tätä valtuutetut.
tässä ollaan mietitty. Mieluummin näkisin kuntamme jatkavan itsenäiseltä pohjalta.
Valt. Seppo Leskinen
miten tämä itäisen Suomen maaseudun pienten kuntien palvelurakennemuutos istuu P-Pohjanmaan väestörikkaaseen kaupunkiseutuun ?
näitä yliopisto tyyppejä. Vessapaperia.
26.4 tulee päätös kuntalaisille eikä teille viisashulluille ja oman navan tuijottajille. Perustetaan uusi Oulu.
Olipas siinä tekstiä, mutta loppupäätelmäsi oli väärä, tutkimuskin tukee uuden Oulun syntymistä.
Naapurimaassa sosiaali-terveyspalvelut tuottaa sikäläiset "läänit", joka olisi kyllä meille myös oiva ratkaisu. Kunnat olisivat vain lausunnonantajina, niinkuin naapurissakin.
Mielenkiintoinen tutkimus! Oulun seudun kuntaliitosta ei voi verrata Itä- ja Pohjois-Suomen kaukana toisistaan olevien köyhien kuntien liitoksiisn. Eivät minunkaan mielestä niiden asiat parane yhdistämällä, ja palvelut voiva tosiaan mennä tuskallisen kauas.
Oulun seutu on nyt yhteistä työssäkäymisaluetta, jonk sisäistä liikkuvuutta tulisi entisestään parantaa. Päinvastoin - Haukiputaalla joudutaan itsenäisessä kunnassa lakkauttamaan palveluja. Sitovan liitossopimuksen mukaan mitään lähipalveluja ei lakkauteta. Kirjastot, koulut ja terveyspalvelut pysyvät paikoillaan.
Ylikiimingissä terveyspalvelut?
Liitossopimuksessa ei ole luvattu säilyttää yhtään mitään!
Olen täysin varma, että kaksi vuotta liitoksesta ja Haukiputaalla on ainakin 3-4 kyläkoulua vähemmän kuin mitä on tällä hetkellä. Ja tästä muutama vuosi lisää ja taas ajetaan kouluja alas.
Näinhän Oulussakin jo tehdään.
Ja terveyskeskus on kiinni sen kuukauden, minkä Oululaisetkin tk:t nykyisin.
Tulen liitosmyönteisiltä valtuutetuilta edellyttämään aktiivisesti vastuuta siitä, mitä ovat menneet äänestyksessä tekemään 26.4.2010. Jos päätös on liitos Oulun kanssa.
Hehän ovat sitoneet kädet täysin tulevilta Haukiputaalaisilta palveluista päättämisessä ja kehittämisessä.
Tutkimuksessa muuten mainittiin, että liikkuminen tulee lisääntymään uuden kunnan sisällä selvästi. Eikös se lisää mm. päästöjä ja sitäkautta ilmastosopimukseen pääseminen on entistä kauempana?
Entäs lukiohanke?
Olen vakuuttunut, että Haukipudas ei saa uutta lukiota, vaan tuleva yhdistymishallitus estää rakentamisen lähivuosilta ja uusi lukio jos tulee, se rakennetaan Pateniemi-Herukka-Rajakylä alueelle. Ja taas Haukipudas kärsii. Lisää pituutta koulupäivään ja lisää kuljetuksia.
olla kanssasi samaa mieltä.
Seppo Leskinen
Onneksi UusiOulu syntyy, ja me haukiputaalaiset saamme olla siinä mukana. Kiitos tulevaisuuteen katsoville valtuutetuille!
keskustalaista, kun et kehtaa nimelläsi liputtaa Haukiputaan kunnan lakkauttamista?
Minä se aina laitan nimeni perään.
Seppo Leskinen
onneksi häviää! Tyhjiä ei tarvita.
Tässä joitakin otteita tutkimuksen tuloksista:
Keskittymiskehitys on johtamassa entistä selvemmin sellaiseen hierarkkiseen
palvelurakenteeseen, jossa kirkonkylien ja muiden pienten taajamien
palvelutarjonta heikkenee, mutta ylemmän tasoisissa keskuksissa (esim. seutukunnan keskuksissa) säilyy monipuolinen palvelurakenne. Tosin kehityksessä
on selviä alueellisia eroja. Harvoin tarvittavat palvelut ovat keskittyneet
ylemmän tason keskuksiin, mutta myös pienten taajamien tärkeitä peruspalveluja
(esim. hammashoito, opetus) on alkanut siirtyä suurempiin keskuksiin
ja palveluyksiköihin. Alemman tason keskuksissa on entistä yksipuolisempi
palvelutarjonta. Kuntaliitosten ja kuntayhteistyön syventymisen myötä
syntyy myös entistä moninapaisempia kuntia ja yhteistoiminta-alueita, joiden
keskukset erikoistuvat palvelujen tuotannossa.
Kunta- ja palvelurakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat moni eri tavoin
liikkumiseen ja palvelujen saavutettavuuteen. Etenkin kuntien reuna-alueilla asuvat kuntalaiset voivat joutua joissakin tapauksissa hakemaan
palvelunsa kauempaa kuten tämän tutkimuksen esimerkit kirkonkylien
palveluvarustuksen heikkenemisestä osoittavat. Kuntaliitosten ja yhteistoiminta-
alueiden muodostamisen jälkeen yhdyskuntarakenne saattaa olla
aiempaa hajautuneempi; keskuksia voi olla useita ja ne ovat saattaneet erikoistua
palvelutarjonnassa. Palveluja ja hallintoa ei voida keskittää yhteen
keskukseen, mikäli halutaan turvata palvelujen tasa-arvoinen saavutettavuus.
Kaikille esimerkkialueille on yhteistä kyläkoulujen voimakas väheneminen.
Kouluverkoston harveneminen on siirtänyt koululaisia koulukuljetusten piiriin,
mutta pidemmän aikajänteen kehityksen arvioiminen on vaikeaa, koska samanaikaisesti
koululaisten määrät haja-asutusalueella vähenevät. Kouluverkon
harveneminen muuttaa merkittävästi koulumatkojen luonnetta. Kun koulumatkan
pituus ylittää viisi kilometriä, koululaiset ovat oikeutettuja koulukuljetukseen.
Tämä vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, sillä jalkaisin tai
polkupyörällä kuljettu koulumatka vaihtuu autokyytiin. Oppilas ei enää välttämättä
käytä kevyen liikenteen väylää tai ylitä vilkkaasti liikennöityä valtatietä
yksin, vaan tämä kuljetetaan kotiovelta suoraan kouluun ja takaisin.
Ajallisesti matka ei ole välttämättä aiempaa pidempi, vaikka kuljettu matka
on voinut pidentyä moninkertaisesti.
Kuntaliitokset saattavat vaikuttaa myös koulujen oppilaaksiottoalueiden muotoutumiseen.
Siellä, missä koulut ovat sijainneet lähellä kuntarajaa, tilanne
saattaa muuttua, kun kuntaraja poistuu. Oppilaaksiottoalue saattaa laajentua,
ja osalla oppilaista koulumatka voi suuntautua toiseen, mutta lähempänä
olevaan kouluun. Tämä saattaa pelastaa osan kyläkouluista, mutta myös
nopeuttaa koulujen lakkautuksia. Eräillä oppilailla koulumatkat saattavat lyhentyä,
osalla puolestaan kasvaa.
Kyläkouluverkoston harventuminen lisää tiestön kuormitusta ja heikentää
liikenneturvallisuutta, koska kuljetukset lisääntyvät heikkotasoisilla kyläteillä.
Lakkautuspäätöksiä tehtäessä liikenneturvallisuuskysymykset
eivät saa samaa painoarvoa kuin koulujen lakkautuksista
mahdollisesti syntyvät säästöt.
Kuntaliitokset ovat vähentäneet erityisesti hallintopalveluja entisistä kuntakeskuksista.
Tämän tutkimuksen liitoskuntien hallintopalveluja on keskitetty kantakaupunkeihin. Keskittäminen on lisännyt henkilökunnan liikkumista, sillä kaikki eivät ole muuttaneet työpaikan perässä.
Kuntaliitokset ja kuntayhteistyön syventyminen ovat lisänneet myös työtehtäviin
liittyvää liikkumista, koska kokouksia ja tapaamisia on entistä useammassa
kohteessa. Toki kuntien työtekijöiden liikkuminen on vanha ilmiö,
sillä lääkäripulasta kärsivät maaseutukunnat ovat ostaneet ulkopuolisia lääkäripalveluja
aiemminkin. Myös opettajat kulkevat pitkiä työmatkoja asuinpaikan
ja koulun välillä.
Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta:
palvelujen tarjonnan ja palvelujen käyttäjien kannalta. Kunta- ja
palvelurakenteen muutokset ovat vaikuttaneet peruspalvelujen saatavuuteen
maaseudulla eri tavoin. Suurimmat muutokset ovat kohdistuneet peruskoululaisiin,
jotka ovat joutuneet kyläkoulujen lakkautusten vuoksi vaihtamaan
koulua ja siirtymään kuljetusoppilaiksi. Toisaalta kuntaliitoksista ja kuntayhteistyön
tiivistymisestä on ollut seurauksena eräiden terveydenhuollon palvelujen
rationalisoiminen. Tämän vuoksi joidenkin palvelujen saavutettavuus
on heikentynyt. Esimerkiksi viikonloppuisin ja iltaisin lääkärin päivystyspalveluja
ei ole voinut saada enää oman kunnan tai alueen terveysasemalta, vaan
palvelut ovat siirtyneet etäämmälle naapurikuntaan tai kantakaupunkiin.
Kuntayhteistyön tiivistyminen kulttuuritoimessa on merkinnyt esimerkiksi
kansalaisopistojen yhdistämistä. Organisaatiomuutoksen seurauksena kurssimaksut
ovat kohonneet, mikä on saattanut vähentää erityisesti pienituloisten
kiinnostusta käyttää kansalaisopiston kurssipalveluja.
Ihmisten liikkumismahdollisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin
palvelut ovat saavutettavissa. Liikkumiseen liittyy erilaisia rajoituksia ja mahdollisuuksia,
joita voidaan tarkastella fyysisestä, toiminnallisesta ja yhteisöllisestä
näkökulmasta. Fyysiset tekijät liittyvät etupäässä ihmisten
toimintamahdollisuuksiin ja käytettävissä oleviin kulkuvälineisiin. Ikääntyminen
ja henkilökohtaisen toimintakyvyn heikkeneminen rajoittavat monin
tavoin liikkumista ja erityisesti julkisten liikennevälineiden käyttöä. Liikkumismahdollisuudet
vaihtelevat myös vuodenaikojen mukaan. Pakkasilla, helteillä
ja liukkaiden kelien aikana heikkokuntoiset vanhukset pyrkivät välttämään
ulkona liikkumista.
Ihmiset elävät yhä pidempää terveinä ja toimintakykyisinä. Ihmiset myös liikkuvat
yhä pidempään omilla autoillaan. Suurin osa nuorista aikuisista ajaa
ajokortin, ja heillä ajokortittomuus alkaa olla poikkeuksellista. Sen sijaan ajokortittomuus
on yleisempää ikääntyneillä ihmisillä. Ikääntyvän väestön asumisen
edellytykset maaseudulla perustuvat osittain siihen, että heillä on
mahdollisuus liikkua autoillaan asiointimatkoille. Naiset luopuvat ajokortistaan
ikääntymisen vuoksi miehiä useammin. Autosta joudutaan luopumaan
myös silloin, kun autoa ajanut puoliso sairastuu vakavasti tai kuolee.
Ajokortista luopumisen jälkeen ikäihmiset ovat riippuvaisia liikkumisessaan
julkisista liikenneyhteyksistä sekä yhteisöllisestä tuesta. Samalla he osin
luopuvat mahdollisuudesta itsenäiseen liikkumiseen, sillä julkiset liikenneyhteydet
voivat olla vähäiset tai puuttua kokonaan. Julkisessa keskustelussa
on usein esitetty rajoitetun ajo-oikeuden ottamista käyttöön harvaan asutuilla
aluilla. Näin parannettaisiin ikääntyneiden ihmisten liikkumismahdollisuuksia
lähikauppaan ja muihin välttämättömiin palveluihin.
Toiminnalliset tekijät liittyvät etupäässä liikennevälineiden kykyyn vastata
maaseudun asukkaiden liikkumistarpeisiin. Julkiset liikenneyhteydet ovat
monilla maaseutualueilla kytkeytyneet koulukuljetuksiin. Kouluaikoina liikenneyhteydet
palvelevat myös muita kuin koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita.
Loma-aikoina palvelu heikkenee, mikä rajoittaa erityisesti ikäihmisten
liikkumismahdollisuuksia. Monilla alueilla linja-auto on korvattu kutsutaksilla,
joka ajaa tiettyinä päivinä tiettyjä reittejä haja-asutusalueen ja keskustaajaman
välillä. Julkisten liikenneyhteyksien aikataulut eivät välttämättä
vastaa aina kovin hyvin asiakkaiden liikkumistarpeita (ks. esim. Lehtola
2005, 40–41). Kauppaostoksiin, pankissa asiointiin ja sukulaisvierailuihin
saattaa jäädä liian vähän aikaa. Kun käyntejä keskustaajamassa on harvoin,
hoidettavia asioita on saattanut kasautua paljon.
Koulumatkat ovat pidentyneet kouluverkoston harventumisen vuoksi. Ongelmana
ei ole niinkään matkan pituus, vaan matkaan käytetyn ajan kesto. Toisaalta koulukuljetusten ulkopuolelle jää opiskelevia nuoria, jotka asuvat vielä vanhempiensa luona.
ottaa aivoon niin p....sti kun ihmiset ei älyä ettei kannata missään nimessä liittyä ouluun. Suurin osa liitoksen kannattajista on tänne muuttaneita ex oululaisia, muuttakoon takasin ouluun jos haluavat olla oululaisia. Pysytään vaan itsenäisinä.
Hyvää tekstiä, mutta SAATTAA sana oli sen sisältö lyhykäidyydessään. Eli tutkimuksen tulos ei ollut se että näin käy, vaan SAATTAA käydä. Eli sen suuntainen kehitys on kuntaliitoksissa vältettävissä.
vaikka tulis kontrollia Haukiputaan päätösten tekoon. Aina tulee kielteinen päätös, olit vailla mitä tahansa. Kun päätöksen pytää kirjallisena, niin jopa sittenkin otetaan uuteen käsittelyyn.
Tulee tunne, että päättäjät eväävät lakisääteiset saamiset niin pitkälle kuin mahdollista, jos ei kuntalainen jaksa valittaa. Vallitsee luottamuspula.
Tekstissä käytetään sanaa SAATTAA käydä. Jos yksi kuntaliitoksen keskuspaikka on vahva, kuten Oulu on, niin liitoksessa mennään Oulun halujen mukaan. Muita ei siinä kuunnella. Iso sanelee.
Törmäsimpä pariin oululaiseen tänään. He sanovat, että 26.4. annetaan Haukiputaalle niskalaukaus. Ei kuulostanut kivalta.
senhän ymmärtää vain kansakoulunkin käynyt, että näin tulee tapahtumaan. Varmuudella voi jo nyt sanoa, että innokkaimat maansa myyneet valtuutetut eivät istu uudessa valtuustossa olkoon se sitten suur- Oulu, tai itsenäinen Haukipudas. Täällä netissä näytää olevan suurin osa liitoksen kannattajia, mutta varmaan reippaasti yli puolet on kuntalaisia, jotka haluavat säilyttää oman kuntansa, sekä ne palvelut ja koulut jotka vielä meillä on. Isot syö pienet niinhän se menee, sanokoot raportit mitä tahansa.
se vaan tahtoo olla niin että vähemmistöön joutuneet ne pitävät kovinta meteliä. kovinta meteliä pitää juuri nuo liitosvouhottajat sen isohookanan kanssa. onneks kepussa on vaan kolme liitosvouhottajaa. vaikka kokoomus on jo menetetty vihreitten kelkkaan silti usko elää itsenänsenä kuntana. kokoomuslaiset munaavat itsensä. seuraavissa vaaleissa häviävät eikä tuu puheenjohtajaa kokoomuksesta. kepu, vasliitto ja persut pitävät yhtä.
... ei ole julkaissut/ ei uskaltanut julkaista keskustelupalstallaan tuota tiehallinnon tekemää tutkimusta...miksiköhän??? Onko teksti liian rankkaa Oulun kaupunkia kohtaan, vai oliko siinä liian paljon yhtäläisyyksiä, joista ei ole puhuttu monikuntaliitoshanketta ajaessa...
eikö lehden pitäisi olla puolueeton ja paikallisia ja pohjois-suomalaisia edustava päivittäislehti?