Sukelluskokemuksia Vietnamista

Kävimme vaimon kanssa Phu Quocissa sukeltamassa pari viikkoa, joulun alta uuteen vuoteen.

Phu Quoc osoittautui trooppisten vesien sarjassa kovin keskinkertaiseksi sukelluskohteeksi. Se on kuitenkin parhaimmillaan meidän sesonkinamme, marraskuusta maaliskuulle.

Saarella käydään sukeltamasa joko pohjoisessa (luoteisrannikolla) tai etelässä (lounaassa). Suurin osa operaattoreista ilmoittaa sukeltavansa molemmissa paikoissa, mutta "juuri nyt vedet ovat pohjoisessa paremmat". Se tarkoittaa sitä, että pohjoinen on lähempänä, vene lähtee suoraan kylästä, ja operaattori pääsee helpommalla. Sukelsimme itse molemmissa, sekä pohjoisessa että etelässä. Etelä on parempi.

Pohjoisessa vedet ovat erittäin matalat, etelässäkin matalat. Pohjoisessa sukellettiin 6 metristä (!) kahteentoista, etelässä 10-20 metrissä. Näkyvyydet olivat vaatimattomat, pohjoisessa 5-8 m ja etelässä ehkä 8-12 m. Etelässä korallien kirjo ja kalojen määrä on kohtuullinen, pohjoisessa (trooppisten vesien sarjassa) vaatimaton. Etelässä jäi mieleeni erityisesti merikäärme, jonka kanssa kurkimme samoihin koloihin muutaman minuutin ajan. Etelän heikkoutena on pidempi matka, ensin bussilla reilu tunti ja sitten vielä samanlainen venematka kuin pohjoisessa. Pohjoisellakin on etunsa, kuten mm. hainpoikasten lepopaikka, jossa näkyi muutamakymmensenttisiä haita yllin kyllin. Ottipa oppaamme sellaisen käteensä ja löi nukkuvan pienokaisen minunkin kouraani. Helpomman matkan vuoksi yösukelluksia tehdään vain pohjoisessa. Merenkäynti matalassa vedessä haittasi keikkaamme. Ainoa mitä mielen jäi oli mustekalan ihailu.

Asuimme Duong Dongin liepeillä, kuten suurin osa turisteista. Kylässä on lukuisia sukellusoperaattoreita. Rainbow Divers mainostaa itseään ainoana Padi-keskuksena, mutta vaihtoehtoja on paljon muitakin. Rainbow Divers hallitsee verkkomarkkinoinnin ja kerää siksi eniten sukeltajia. Asemansa vuoksi se on muutaman taalan kalliimpi kuin muut operaattorit. Se onnistuu toisinaan myös myymään kapasiteettinsa loppuun, eli sukeltamista pitäisi varrota muutama päivä. Näiden syiden vuoksi emme valinneet ko. firmaa, vaan sukelsimme Vietnam Explorerin (joka sukelsi ainoana päivittäin etelässä) ja X-Diversin matkassa.

Kokopäiväretki lounaalla, kahdella sukelluksella ja lainavarusteilla maksoi 60 USD hujakoilla. Kun meitä oli kaksi sukeltajaa, varasimme kaksi päivää kerralla ja välillä mukana muutama snorklaajakin, saimme hiukan tingittyä hinnoista. Varusteet olivat kelvollisia: eivät uusia, mutta toimivia. Oppaat olivat tarkkoja turvallisuusasioista, yllättävää kyllä. Kohde sopii siis myös vähän sukeltaneille: helppoa ja turvallista sukeltamissa ok-olosuhteissa.

Sikäli sukelluskeskuksen onnistuvat täälläkin pitämään hintoja yllä, että vuokrasimme samanlaisen veneen mitä operaattorit käyttivät omaksemme miehistöineen neljäksi tunniksi mustekalaongintaan 15 taalalla.

Muut kohteet Vietnamisa

Omatoimiselle sukeltajalle, joka ei tuo perhettä mukanaan, Vietnam Explorein omistaja suositteli Vietnamin kohteeksi Con Dao -nimistä saarta. Se on vanha armeijan tukikohta, joka on vasta hiljattain avattu turismille. Dynamiitti- ja muut ryöstökalastajat eivät ole vielä tyhjentäneet vesiä, vaan nähtävää on runsaasti. Sesonki on maalis-syyskuussa.

Paikallinen operaattorimme tulee Vietnamin tunnetuimmasta kohteesta muuten Nha Trangista Phu Quociin marras-helmikuuksi ja oli kovin hämmästynyt kuullessaan, että myös Nha Trang on suomalaisten listalla keskitalvella. Hänen mukaansa tämä kuuluisampi kohde on kyllä parempi, mutta vain maalis-syyskuulla. Kommentoikoon tätä joku keskitalvella Nha Trangissa käynyt: itse en asiaa tunne, mutta ainakin operaattorimme uskoi itse kertomaansa.

Neljäntenä kelvollisena vietnamilaiskohteena hän mainitsi Hoi Anin. Näiden lisäksi sukelletaan Quy Nhanissa, mutta siellä sukellus on yhden lomahotellin juttu, eikä nähtävää juuri ole.

Perhe mukana

Sukeltaminen Phu Quocissa ei siis jää aikakirjoihin. Taas kerran voi kuitenkin todeta, että ei reissu ollut turha eikä huono. Teinit viihtyivät saarella: aurinkoa piisasi, ruuan ja juoman hinta hemmotteli turistia. Paikka oli ehkä kaikkein halvin, missä olemme olleet. Neljä aikuista ja neljä teiniä nautti loistavan mereneläväillallisen juomineen 40 eurolla. Kylällä saattoi ihmetellä paikallista elämänmenoa. Torilla saattoi käydä tarkastamasa minne päätyvät ne merenelukat, joita sukeltaja ei saanut silmiinsä. Pikkukylissä avuliaat kauppiaat löysivät aina kylmän oluen ja varjoisan riippumaton väsyneelle kävelijälle. Yhteistä kieltä ei useimmiten löytynyt, mutta se ei tunnelmaa haitannut. Se mitä pinnan alta jäi puuttumaan tuli korvatuksi hyvällä meiningillä pölyisen saaren kuumilla kylillä.