olen vapaa! Vapaa tuskasta ja kaipuusta. Mitähän minä oikein luulin? Olinko rakastunut rakastumisen tunteeseen? Kyllä se oli vahvaa "huumetta". Onneksi löytyi vastalääke.
Ihanaa
oleN vapaa
7311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laita tulemaan rohto tännepäin, ktoooosss
oli tämän ikävä-palstan lukeminen ja tänne kirjoittaminen. Tajusin kuinka typerää on täällä jonkun kaipailu, jolle olisi voinut sanoa asian suoraankin. Kun en sanonut, en sitä todella halunnut. Halusin vain kieriskellä "tunteessa." Mutta mikä muille autaa? En tiedä. Jokaisella on kai oma rohtonsa.
Ajatelkaa kuinka kauhea tilanne se olisi ollut, jos hänen ja minun jutustani olisi tullut jotain. Olisi laittanut elämäni ja hänenkin elämänsä mullin mallin, ja sitten olisin huomannut: enhän minä häntä oikesti halunnutkaan, vain haavekuvaa hänestä. On siitä jotakin hyötyä, että olin niin saamaton. Ja sitä jatkui yli vuoden.
teit.Ei kannata sotkeentua varattuihin miehiin.Säilyy sekin perhe koossa.
Hyvä viesti. Olen itsekin miettinyt tuota. Mulle se rakastumisen/ihastumisen tunne oli kauheinta mutta samalla ihaninta mitä olen kokenut. Tai en ole aikaisemmin tuntennut mitään sellaista ketään kohtaan. En halua koskaan kokea sitä enää uudestaan. Eli en ole jäänyt "koukkuun" tunteeseen. Tämän ihastuksen myötä eksyin tännekin. Uusi maailma tämäkin. Mulle nämä palstat eivät edusta tunteen purkamista, ehkä se helpottaa hetkeksi, mutta tavallaan se myös koukuttaa lisää :(. En tiedä ja voi voi!
Ajattelen tätä ihastustani edelleen. Toivon hänelle kaikkea mahdollista hyvää elämässään.
Ajattelin katkaista ajatukset typerästä pelistä ja kertoa suoraan ihasukseni kohteelle mitä häneen tunnen. Varattuna ja varatulle vielä :).
yrityksellesi. Minusta ei siihen ollut,vaikka hän ei ollutkaan varattu, mutta hyvä vaan (näin jälkikäteen).