..tiedän että olen sairas, tiedän ettei ole normaalia itkeä ja jämähtää epätoivoon aina siitäasti kun aamulla herää siihen asti kun saa unta, tai että on itsemurha-ajatuksia melkein joka päivä, ettei pysty tehdä mitään ja vihaa itseään ja purkaa kaiken vihaan avopuolisoon huutamalla ja väkivaltaisella käytöksellä, hukuttaa kaikki huolet alkoholiin melkein päivittäin sitäkin..
kyllä mä tiedän ettei asiat oo oikein...
Ja nyt neuvoksi, että mene lääkäriin, mene terveyskeskukseen, hae hoitoa... . . .
Oon vasta 20vuotias ja mulla on suonensisäisten huumeiden käyttötaustaa, 16vuotiaana tuli vedeltyä aika paljonki ja no vieläkin ensimmäinen asia mitä tapahtuu ku meen kertoo ongelmista ne naputtelee tietokonetta ja kysyy oonko kamoissa!? Lopetin vuosia sitten retkahtamatta kertaakaan, se loukkaa vitusti. Lisäksi en edes uskalla myöntää ongelmiani suoraan, voin kertoa että olen ahdistunut, en uskalla sanoa että olen yrittänyt ja aijon tappaa itseni ja loppupeleissä puollustelen tilannettani ja sanon että hoidan kyllä kaiken, saan kaiken järjestykseen,.. hävettää liikaa.
Asiaa ei auta lääkärin negatiivinen ja halveksiva asenne "nistiä" kohtaan, (muutama kuukausi sitten kävin näyttämässä ihottumaa ja potilashistorian tutkinnan jälkeen tokaisi että "sulla on varmaan hivi, vähän siltä näyttää, ootko käyny testeissä?" tiedän ettei mitään helvetin hiviä millään voi olla eikä olekaan ja säännöllisesti vuosien ajan testeissä käynyt, kehtasi tehdä tämän johtopäätöksen vuosien takaisesta käytöksestä, mitä vittua muutakaan sellasel luuseril joka ittssensä on piikittäny vois olla ku hivi!?).
Ei sieltä saa apua, ainoo mitä ne tekee jos uskaltais kertoo on kirjottaa xanorii ja tenoxii ja lähettää himaan, muttakun minähän en enää bentoriippuvaiseksi kaiken paskan lisäksi vielä rupea, niitten resepilääkkeitä en suuhuni tunge, mielummin itseni tapan ku ryynipäissäni päiväni nuokun.
Jos olisi ystäviä joihin tukeutua muttakun en edes parhaalle kaverille kehtaisi koskaan myöntää mitä päässä liikkuu, olen vitun yksin, avopuoliso ei suostu kuuntelemaan "liian masentavaa shittii, tulee vaan huonolle tuulelle ku pitää jauhaa jtn tollasta".
En usko että kellään minkäänlaista auttavaa kommenttia tähän pysty olemaan, kuhan testaan tylsyyttäni.
kyllä mä tiedän ettei asiat oo oikein...
Ja nyt neuvoksi, että mene lääkäriin, mene terveyskeskukseen, hae hoitoa... . . .
Oon vasta 20vuotias ja mulla on suonensisäisten huumeiden käyttötaustaa, 16vuotiaana tuli vedeltyä aika paljonki ja no vieläkin ensimmäinen asia mitä tapahtuu ku meen kertoo ongelmista ne naputtelee tietokonetta ja kysyy oonko kamoissa!? Lopetin vuosia sitten retkahtamatta kertaakaan, se loukkaa vitusti. Lisäksi en edes uskalla myöntää ongelmiani suoraan, voin kertoa että olen ahdistunut, en uskalla sanoa että olen yrittänyt ja aijon tappaa itseni ja loppupeleissä puollustelen tilannettani ja sanon että hoidan kyllä kaiken, saan kaiken järjestykseen,.. hävettää liikaa.
Asiaa ei auta lääkärin negatiivinen ja halveksiva asenne "nistiä" kohtaan, (muutama kuukausi sitten kävin näyttämässä ihottumaa ja potilashistorian tutkinnan jälkeen tokaisi että "sulla on varmaan hivi, vähän siltä näyttää, ootko käyny testeissä?" tiedän ettei mitään helvetin hiviä millään voi olla eikä olekaan ja säännöllisesti vuosien ajan testeissä käynyt, kehtasi tehdä tämän johtopäätöksen vuosien takaisesta käytöksestä, mitä vittua muutakaan sellasel luuseril joka ittssensä on piikittäny vois olla ku hivi!?).
Ei sieltä saa apua, ainoo mitä ne tekee jos uskaltais kertoo on kirjottaa xanorii ja tenoxii ja lähettää himaan, muttakun minähän en enää bentoriippuvaiseksi kaiken paskan lisäksi vielä rupea, niitten resepilääkkeitä en suuhuni tunge, mielummin itseni tapan ku ryynipäissäni päiväni nuokun.
Jos olisi ystäviä joihin tukeutua muttakun en edes parhaalle kaverille kehtaisi koskaan myöntää mitä päässä liikkuu, olen vitun yksin, avopuoliso ei suostu kuuntelemaan "liian masentavaa shittii, tulee vaan huonolle tuulelle ku pitää jauhaa jtn tollasta".
En usko että kellään minkäänlaista auttavaa kommenttia tähän pysty olemaan, kuhan testaan tylsyyttäni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
no ei tähän kyllä oo oikeen mitää auttavaa vasatausta mut ajattelin nyt vaa silti koittaa auttaa... eli oot siis jo käyny lääkäris tms. ja siit ei ollu apuu ja lääkkei et haluu... ni ootko koittanu purkaa tunteitas just jollekki jota et tunne niinku just tällee ko nyt teit mut niinku iha kahestaa neti välityksellä? se oikeest voi auttaa jos se toine osapuoli jaksaa kuunnella ja ees yrittää ymmärtää jne. voisitte vaik niinku tehä sillee et kerrotte molemma omista ongelmista ni sit molemmille tulee parempi olo kun on joku joka ees yrittää ymmärtää jne (:
Mitähän jos kirjoitat kirjeen avolle ja hän sinulle jos puhuminen ei onnistu. Jatkatte kirjeenvaihtoa kunnes joku ratkaisu löytyy. Olisko ihan huono idea?
Samoin voisi yrittää avata ongelmaa kirjoitetussa muodossa lääkärille. Se vaan mistä löydät lääkärin kenelle haluat kirjeen antaa.
Minulla itselläni ei ole huumetaustaa, mutta ymmärrän hyvin tekijät, jotka siihen ajavat. Ymmärrän syvästi näitä ihmisiä, mutta en todellakaan toivoisi kierteen jatkuvan. Se on surullista, että ihmiset ajautuvat sellaiseen kun vaan on niin paska olla eikä todellisuuskaan ole kovin kirkkaana mielessä.
Syy, miksi olet saanut terveyskekuksesta tuollaista kohtelua on siinä, että ihmiset (etenkin vanhemman sukupolven) pitävät huumeita vaarallisina, kuten ne ovatkin, mutta luulevat riippuvuuden suurinpiirtein leviävän kättelyssä. Kaikki vieras ja uudet asiat aiheuttavat ihmisissä pelkoa ja siitä seuraava aste on defenssi -> "Et muuten tule minun lähelleni".
Yritä edes, ole vahva, kylmetä vaikka itsesi mutta yritä vielä hakea apua. En tiedä taloudellisesta tilanteestasi, mutta luulisin että sinulla ei ole varaa yksityisen puolen hoitoon. Älä välitä mitä nämä ihmiset sinulle sanovat, sinä olet hakemassa apua ja jos he eivät osaa tehdä työtään kunnolla, ei se ole sinun häpeäsi. Itsepähän ovat ammattinsa valinneet.
Toivon sinulle paljon paljon jakselemisia!
(Yleensä en vastaa kirjoituksiin, mutta sinun tekstistäsi paistoi jokin, mikä sai minut samaistumaan sinuun).