Sellasta olisin kysellyt, että usein sanotaan, ettei koira välttämättä tarvitse kaveria, että oma "ihmislauma" on ihan riittävä.Kuitenkin minua mietityttää se, että jos se oma lauma ja ne ihmiset todella olisi riittäviä, niin eikö luulisi ettei koira kadulla osoittaisi mitään mielenkiintoa toisia koiria kohtaan ja yrittäisi leikkiä niiden kanssa?
Tuli tuossa iltapissalla mieleen kun oma koirani, joka tulee väillä valikoivasti toisten koirien kanssa toimeen, innostui leikkimään toisen, vieraan koiran kanssa. Jos ihmiset todella korvaisivat koiraseuran, eikö luulisi ettei toiset koirat kiinnostaisi, ei niin hyvässä kuin pahassakaan?
Tuli tuossa iltapissalla mieleen kun oma koirani, joka tulee väillä valikoivasti toisten koirien kanssa toimeen, innostui leikkimään toisen, vieraan koiran kanssa. Jos ihmiset todella korvaisivat koiraseuran, eikö luulisi ettei toiset koirat kiinnostaisi, ei niin hyvässä kuin pahassakaan?
Vastaukset 91
Vanhimmat
Ei ihminen koskaan kokonaan korvaa toisen koiran seuraa.. Itselläni on kaksi koiraa ja on paljon parempi kun voivat juosta ja leikkiä. :)
välttämättä leiki vaan tappelevat kaikesta ja ovat mustasukkaisia toisilleen kaikesta. On eri asia tavata kadulla kun muuttaa saman katon alle ja jakaa kaikki. YKSILÖLLISTÄ siis, onnistuu hyvin tai ei.
aika moni koira tulee toimeen keskenään, ainakin jos se toinen on pentu kun muuttavat saman katon alle.
ei noin niillä on kivempaa silloin
Tuo riippuu niin paljon myös kasvattajasta, eli lauman päästä.
Koirat voivat olla pahapäisiä, mutta lauman johtajan on näytettävä heille paikkansa laumassa, mikä on aina alempana kuin lauman ihmisjäsenet. Silloin he voivat käydä läpi oman arvojärjestyksensä, mutta siihen se heidän tappelunsa sitten loppuukin.
Mutta se on totta mitä sanoit että kyllä koirat voivat lenkillä olla hyvinkin leikkisiä, mutta annas olla kun tulevat samaan laumaan, niin siinä otetaan oma paikkansa laumassa. Koira on laumaeläin ja se on heidän luonteessaan että oma paikka otetaan. Pentujen kanssa asia voi olla helpompaa koska vanhempi koira ottaa sen oman paikkansa suurempia kapinoimatta ja pentu kasvaa siihen tilanteeseen, mutta kyllä vanhempienkin koirien kanssa oman paikan löytyminen voi olla hyvin helppoa. Jos toisen koiran asenne on kohdallaan ja toinen antaa toisen asettaa paikkansa, niin uuteen laumaan sopeutuminen käy vaivatta. Mutta tärkeintä on lauman johtajan toimet, eli koiran omistajien toimet.
Kyllähän noita koiria on jouduttu laittamaan sen vuoksi poiskin kun on tullut perheeseen vauva ja koira ei sitä hyväksy että "pentu" nousee arvoasteikossa häntä korkeammalle. Tässä on kyllä kasvattajissa vikaa jos koiraa on pidetty kuin perheen vauvana aikaisemmin.
Sanoisin että koira tarvitsee kolme kaveria, Virosta saa katukoiria satasella joten 300e menee vain, tietenkin muonaa menee mutta mitäpä koiran omistaja ei tekisi että ihminen korvautuisi lemmikeillä tai sitten päin vastoin pitää olla ulkoiluttajia lisää yksi tuskin riittää joten joku miehen mölliskö olis hyvä tai sellainen nainenkin jos ei satu miehistä tykkäämään.Koira tarvitsee tietenkin oman huoneen ja isommman auton sekä jokaiselle oma mökki kesäpaikassa, nyt kun on neljä koiraa pitää olla myöskin väljempi asunto jossa on koirien pesupaikka sekä tarvike komero vain koirille. Naapureille voi myöskin ilmoittaa että vähän tulee haukkuja mutta yritetään välttää häiriöitä enimmälti.
jokainen viron koira tuo pöpön virosta. En muista nimeä, mutta on ehkä sen vuoksi rokotettavissa. Oli ohjelmassa siitä
pitää jostain virosta jotain kapisia koiria ottaa ja maksaa viel 300e kun voi suomesta ostaa 100% terveen rotukoiran 500-1500e
aina ihmisen valitsema uusi pentu ei olekkaan vanhemman koiran mielestä kiva. i me ihmisetkään kaikki tykätä toisistamme, ei siis koiratkaan.
Meil ainaki uus perheenjäsen rupes terrorisoimaan vanhempaa koiraa aina kun silmä vältti puri ja hätisti ruokakupilta,vaik molemmilla oli omat kupit ja samalta sohvalta ajo pois mihi meni itte,vanhempi koira sopeutu hyvin kyllä uuteen tulokkaaseen hän ei koskaan ollu vihanen nuoremmalle.
Tosi hyvä on koiran olla, jos sille ihmisensä voi järjestää koiraseuraa. Toki koira koiran tuntee, ja omana laumanaan ne toisiaan hyvin ymmärtävät, ajoittain paljon paremminkin kuin kukaan ihminen ikinä voi omaa koiraansa ymmärtää.
Yksittäisen, ihmisten parissa yksinään elävän yksinäisen koiran ja koiralaumassa elävän laumakoiran isoin ero:
-Yksittäinen koira oppii paremmin ja vähemmällä vaivalla kuuntelemaan ja seuraamaan sekä tottelemaan ihmistään kuin laumassa elävä koira. Sillä kun ei ole muita vaihtoehtoja. Vaan silloin ihmisen on panostettava monin kerroin enemmän koiran kanssa olemiseen ja sen ajatusmaailmaan perehtymiseen: toki voi olla niinkin, että yksittäinen koira todella hyvän ja aktiivisen sekä koiramaisen ymmärryksen omaavan ihmisomistajan kanssa voi elää mitä parhaan ja aktiivisen koiranelämän. Siis sen kokematta puutteeksi koiralauman puuttumista ympäriltään.
-Laumassa elävä koira puolestaan on ehkä helpommin onnellisempi, kun sillä on oma lauma, kuten susilla ja kojooteilla ja hyeenoilla sekä villikoirilla luonnostaan on. Mutta koiralaumassa eläessään se ehtii kuunnella ihmistään vähemmän (lue: sitä on vaikeampi korjaan aikaavievämpää kouluttaa ihmistä miellyttämään), koska sillä on oma eläinlaumansa kuunneltavana ja siinä oma tärkeä roolinsa täytettävänä, mikä tuo mukanaan paljon muita velvoitteita, kuin ihmisensä kuuntelemista.
Koira ei erota laumasta ihmistä ja toista koiraa on se sen verran viisas eläin. Lauma se on joka ratkaisee. Lauman arvoasteikosta tulee vain kiista kun uusi jäsen tulee siihen ja ongelmia on tiedossa. Koira pitää ihmistä lauman jäsenenä, onko ihminen sitten johtaja laumassa vai onko johtajuus luisunut koiralle. Koiran pitäisi olla laumassa alimmalla tasolla, silloin se käyttäytyy oikein ja tottelee lauman johtajaa ja muita jäseniä. Asennetta kasvatukseen, ei inhimillistämistä.
Juuri näin. Koira on aina omassa laumassaan alimmaisena, ja puhun tässä laumasta ihmisperheestä. On ongelmia tiedossa jos koirasta tehdään "vauva", eikä koiraa pidetä koirana. Eli erittäin hyvin sanottu tuo että asennetta kasvatukseen, ei inhimillistämistä. Jätetään ne Bambit ja Nallepuhit ja Kulkurit sinne Disneyn piirrettyihin.
Jaa, että koira ei erottaisi ihmistä ja koiraa toisistaan? Kummallista. Koirani vauhkoaa aina jos pihan ohi kulkee muita koiria. Jos kulkee ihminen, se ei reagoi mitenkään. Miten se noin toimii jos ei erottaisi ihmistä koirasta?
Minun koirani kyllä on ystävällinen kaikille koirille, kissoille ja ihmisille, joten ilmaisesti se vaatisi koko maailman laumakseen :-)
...lopetti "koiruudet" kun kaveri hommattiin. Hyväksyi pennun heti laumaan. Eli meillä sujunut hyvin!
Minulla on kaks koiraa. ekan koiran hankin kun se oli luovutus ikäinen ja sit kun täytti puol vuotta nii hankin toisen koiran 5kk ikäisen ja hyvin ovat tulleet juttuun. ei oo viel tänä päivään mennessä tullut kinasteluja ym tappelua. mut koirillani on vaan 1kk ja3 päivää ikä eroo nii voi siitäkin johtua ihan.
Mut niin kun täällä sanottiin jo aikasemmin et se on ihan koirista kiini mitkä pärjää keskenään ja mitkä ei.
"laumanjohtajan" täällä paljoa huudella...
Jos olisit minkäänmoinen johtaja tai edes osaiait kouluttaa ei koirasi olisi agressiivinen muulle maailmalle, kuten sen itse niin naurettavasti muotoilet.
Olet tainnut pentuaikana piilotella kmoiraasi maailmalta , ja nyt se ei osaa suhtautua siihen..
Näin käy kun kaiken maailman tumpeloille eläimiä annetaan...
Kyllä minun mielestäni...Samoja olen itse pohtinut...Kyllä sillä koiralla enemmän seuraa olisi toiseta koirasta kuin ihmisestä...ja jos toinen olisi vielä niin nuori että tahtoisi vain leikkiä,leikkiä,leikkiä,syödä ja nukkua...Saisi se eloa vielä vanhaankin koiraan...Hankkisin itsellekkin toisen koiran jos asunto olisi isompi...vaikkapa sellaisen taskukokoisen tarmopesän...
Onkohan tarve todellinen.
Paljonko se tuottaa hiilidioksidia vuodessa?
Koirien osuus maapallon lämpenemiseen on myös merkittävä.
Miksi siitä ei puhuta?
sun mikäkin,kyllä jos koiria ruetaan jo syyttämään maapallon lämpenemisestä niin on asiat mallillaan,eiköhän ekaks pitäs tarkastella asiat paremmin,sinäkään varmaan et käytä minkäänlaisia moottoriajoneuvoja,lopeta niillä liikkuminen ja sit uikuta.
Ei onneks ollu vitsi jonka ylläoleva sanoi?
Ihminen tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin koira. Joten ota koira, älä tee ihmistä!
Just itse sinä puhuit siitä asiasta. Etkä muuten edes tajuaisi koko juttua jos se ei olisi ollut uutisotsikoissa, jopa tv-uutisissa tuo asia oli jokin aika sitten. Ei se sinun keksintö ole!
Meilläkin on koira. Jos minun pitää ottaa sen hiilijalanjälki huomioon, ja esim. luopua siitä, niin sitten voivat arvon muutkin ihmiset luopua heille tärkeistä (mutta turhista) asioista. Mitenkä olisi vaikka kosmetiikka? Sitä ei oikeasti tarvitse kukaan, se on vain koriste, monille harrastus. Monet urheilulajit ja niihin tarvittavat pelit ja vehkeet kuormittavat ympäristöä myös erittäin paljon. Ne myös, pois pois vaan, niin sitten minäkin voin harkita sitä, että en ota ympäristöasioiden vuoksi enää uudelleen koiraa.
Hyvää kevättä! Tehdään maailmasta tylsä paikka, niin sitten saadaan miettiä miksi me täällä oikeastaan olemme!!!
Koirasi tarvitsee toissen koiran lisäksi myös kymmenkunta hehtaaria sekalaista maastoa reviirikseen.
Saattaa olla monelle vaikea toteuttaa.
...jos sille pitää kaveri hankkia ajankuluksi?
Meilläkin on koira ja se oln labratorinnoutaja jossa on norjanhirvikoirasta. hän ei tarvitse lajitoveria jos hän viihtyy ihmis-seuran kanssa..Meillä oli meidän koiralla lajitoveri mutta he riitelivät paljon joten myytiin se koira pois,nyt meillä on enää se labratorin-noutaja jossa on sitä norjanhirvikoirasta..
Leikkikää paljon sen koiran kanssa
Ja käyttäkää sitä noin 3kertaa lenkillä päivässä
Ja kannattaa myös antaa puolkikas koiran makkara ettei ripuloi :)
aloitus koskenut laumanjäsenyyttä? Ja siinä ne kaksi menee kuin yksikin. Ja kliseisesti voisi sanoa, että samoinhan ihmislaumassa toimitaan...miksi hankkia lapsi jos tätä ei pysty hoitamaan. Ja sitten hankitaan vielä lisääkin...leikkikavereiksi. Tälläistä tää on. Ihminen on itsekäs joka asiassa.
Ihminen korvaa lajitoveria. Mutta kiinnostus toisiin koiriin ei vähene,vaikka ottaisit kaksi,kolme tai neljä koiraa. Monet ihmiset unohtavat sen,että useamman koiran kanssa joutuu lenkkeilyttämään kaksin,jopa kolmin kerroin enemmän ja ongelmatilanteissa tulee ongelmia tuplasti enemmän. Koiralaumassa toimitaan laumansäännöillä,silloin siitä lutusestakin yksilöstä voi tulla kiihkeä tappelija,koska pelataan laumassa.Samoin ongelmakäytöksissä haukkuu ja särkee kodin irtaimistoa kaksi koiraa tai useampi. Ihmiset hyvin usein unohtavat tällaiset pienet asiat,kun iskee se koirakuume toisen koiran hankinnassa.
Miksi sinun pitää olla täällä jos sinulla pitää olla kaveri ajan kuluksi?
koiria yleensä tarvitaan ? Ymmärrän palvelu, -huume, -poliisi, -raunio ym. koirat, mutta miksi jonkun pitää omistaa useampikin koira ?
Ne tuovat ainakin minulle. Koen koirani ainoaksi asiaksi maailmassa jotka ovat vain minun. Jotain mikö on osa vain minua. Mielenterveyden ja hyvinvoinnintakia välttämättömiä. En voi saada lapsia, joten koirani ovat ne lapseni joille annan huomioni ja rakkauteni. En voisi koskaan ajatella eläväni ilman koiria enää. En myöskään varmasti enää eläisi jollei minulla koiriani olisi. En näkisi tarvetta elää.
Asiat eivät koskaan ole niin mustavalkoisia kun miltä ne näyttävät. Pitää osata nähdä myös ne harmaan sävyt.
Onhan homoillakin lapsia,johan on kumma et sinä saa,samaa tekosyytä kaikki,olette vain laiskoja.
provo. Ei osu ei uppoo. Olet selkeästi mies, etkä ymmärrä naisen anatoimiasta mitään :D .
Ei mene kaksi siinä missä yksi, ainakaan minun mielestä. On kokemusta molemmista. Ja kyllä varmasti koirien luonteet vaikuttaa siihen miten ne keskenään tulee juttuun.
Et vaan osaa :D
Lemmikiksi, harrastamiseen, jokapäiväiseen elämiseen, tekevät koirat muutakin työtä kuin: palvelu, huume, poliisi ja rauniotöitä. Esim. kaitsevat laumaa: lampaita, hevosia, jopa lapsia. Uusin juttu käytetään diabeetikon hoidossa, koira haistaa sorkeriarvot, esim. herättää keskellä yötä jos sokeriarvot laskee liian matalalle.
Koirat ovat usein parhaita ystäviä, koska ovat tottelevaisia ja uskollisia. Minulla ainakin koiran silittelu rauhoittaan, alentaa verenpainetta, omat koirat piristävät vanhuksia ja lapsia. Saan säännöllistä liikuntaa päivittäin, enkä ole koskaan yksinäinen, koira tuo turvallisuuden tunnetta, koska koira osaa puolustaa hädäntullen. En ole allerginen millekkään, koiria on ollut lapsesta saakka.
"Useiden tutkimusten mukaan lemmikkieläinten pitäminen alentaa verenpainetta, vähentää stressiä, parantaa psyykkistä hyvinvointia ja vähentää kuolleisuutta sydäninfarktin jälkeen. Lisäksi viime vuosina on tehty havaintoja siitä, miten koira on pystynyt ennakoimaan omistajansa sairauden ennen kuin tämä itse on havainnut mitään erityistä."
Ymmärrän koirien hyötykäytön, mutta miten koirasi ilmoittaa sinulle sairautesi ? ja osaatko reagoida siihen, vai huomaako ihminen aina jälkeenpäin koiran reagoinnin sairauteen. Koirien lääketieteelliseen käyttöön, eli sairauden hoitoon sitten kai lääkäri piirtää esim. pystykorva reseptin ja sillä haet kennelistä verenpainetta alentavan pystykorvan ja saat sen sitten verovähennykseen. Tuntuu siltä, että tuon perusteella suomessa on psyyke, -verenpaine, -diabets potilaita yllin kyllin.
koiran vihaajta olette täällä urputtamssa...??
Ei täällä kukaan teidän horinoistanne ole kiinnostunut, eivätkä ne liity topikkeihinkaan millään tavalla...
en tiedä oletteko tajunneet, mutta koira palstat ovatKOIRAHARRASTAJIA varten..
menkää siis muuaalle uikuttamaan...!!!
tolla ajattelulla koirat täyttäs koko maan...nyt jo tuottavat 150 000 kiloa paskaa vuodes luontoa saastuttamaan ja ilmastoa lämmittään...
Ja kuinka paljon enemmän, kun syöt niin paljon ylimääräistä "turhaa" ravintoarvolta "köyhää" ravintoa. Koirilla useimmiten paljon terveellisempi ruokavalio kuin meillä ihmisillä.
Ja koirako saastuttaa? mites autot, lentokoneet, tehtaat, ydinvoimalat? koira on eläin, mites lehmät, kanat, hevoset, linnut...jne?
Luontoa voi säästää paljon paremmin muutoin, itse en aloittaisi ekana koirista. Jos jollain on kaksi koiraa niin mitä sitten? tuskin se on sulta pois? johonkin ne koirat kuitenkin menisivät, koska ei niitä lopeteta sen takia, ettei kotia heti löydy.
Kai tässä alkaa olla kyse jo siitä, että ihminen on inhimillistänyt koiran jo täysin itsensä tasolle. Minusta se alkaa saamaan jo surkuhupaisia piirteitä, syntymäpäivät ja lahjat, ravintolat, kaverikutsut, hotellit, ym.
Kai jo kohta kastetaan nimen kera :)) Vertaus lehmiin, kanoihin, hevosiin ym. on vähän sivuun ampuva, koska ne ovat ihmisen ravinnon kannalta hyödyllisiä, sekä auttavat ravinnon hankintaa ja valmistusta. Sitten kun koira tulee ravintoloihin listalle, niin kai ok.
Nykyään on kyllä ihmeellistä että koiria paapotaan, laitetaan vaatteita, pidetään synttärijuhlat jne. Amerikoissa ja Japanissa ollaan jo ihan omalla tasolla noiden kanssa.
Mutta kaikilla olkoon harrastuksensa, jotkut harrastavat ilmastoa lämmittävää ja saastuttavaa matkailua tai vaikkapa ralliautoilua, puhumattakaan formulakisoista kun autot ajavat ympyrää päälle 60 kierrosta. Se vasta onkin hupaisaa.. Koirista on sitä paitsi hyötyä siinä missä hevosista ja muista, työkoirista ainakin, kun ne helpottavat ihmisen työtä. Ruokaakin niistä saa, Kiinassahan syödään koiria. Ja onhan koira kaveri niillekin jotka eivät lapsia saa/halua, koira voi helpostikin tulla halvemmaksi kuin pieni lapsi eikä sitä tarvitse paapoa montaakaan vuotta. Pari kolme kertaa lenkki päivässä ja ehkä jotain muuta aktiviteettia niin homma on siinä.
Se, joka sanoi että koirat lämmittävät ilmastoa paskoineen, niin tiedätkö paljonko omat paskasi saastuttavat tai maksavat kun niitä pitää puhdistaa jätevedenpuhdistuslaitoksella. Hankkikaa ulkohuussi, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät niin voitte sen jälkeen alkaa puhua "ympäristövaikutuksista". SItä paitsi jos omistat auton niin tuskin voit alkaa valittamaan koirista. Autosi taatusti saastuttaa enemmän kuin koiran vuosittaiset paskamäärät.
Ja myöskin tämä on aika hupaisaa kun viitsin edes kommentoida tänne, mutta tämä sattuu olemaan mielipiteeni. En itsekään ole mikään koirahullu, mutta ei minulla ole mitään valittamistakaan niistä, paitsi jos koiranpaskat on jätetty keskelle katua. Järkeäkin voi käyttää hyvät ihmiset.
Miksi sitten kunto teille ja varsinkin hiihtoladulle paskotetaan kymmeniä paskoja lyhyelle matkalle, ympärillä on sata hehtaaria metsää, onko koirien omistajat pissapäitä vai ihan paskapäitä, lapsien sukset ruskeat lämpimästä koiran paskasta ,samoin monot, olisko teillä aikaa viedä aamulla koira vaikka se parimetriä hangen puolelle jos ne pikkukengät ei sovi lumeen, teillä koirien pitäjilläkin voisi olla järkeä edes sen verran että ette tuhoa lasten ja vanhusten harrastusta, tämä ei ole mikään yksityis tapaus vaan 4kk.kestänyt terrori, paskaa kuntotiellä jossa on Helsingin kaupungin liikuntaviraston auraama latu ja luistelu hiihtoura, te ette tarvitse maksaa koira veroa joten tälläinen käytös on erittäin mieletöntä, jos joku särkee kalja pullot kuntotielle, kannatteko koiran yli vai viettekö pullonkappaleet roskiin ,tämän käytännön mukaan ette vie.
Pitääkö minun ruveta paskomaan ja kuseksimaan sinun ovenpielesi ja pihapolullesi, että tulisi järki päähän? Älytön vastaväite tuo "paskothan sinäkin".
Koiranomistajien touhu on muutenkin mennyt kaikin puolin mahdottomuuksiin, kaikilla pitää olla nykyään vähintään kaksi koiraa, mieluiten kolme tai enemmän. Ennen riitti hyvin yksi. Keväällä on koiranpaskaa kadunvarret väärällään, sellaisia ovat "huomaaveiset" koiranomistajat?
Ja mitähän me sitten tehdää? Jos alettaisiin vain ammuskella ylimääräsiä ihmisiä kylmästi pois.?.! Olisiko sitten hauska kun luoti osuisi omiin läheisiin?
´´ Johonkin ne koirat kuitenkin menisivät, koska ei niitä lopeteta sen takia, ettei kotia heti löydy.``
Mietin samaa ensimmäisen koiran kanssa. Huomasin että se seurasi mua aina kotona ja halusi kokoajan olla jaloissa ja tuomassa lelujaan. Koirani on nuori siihen nähden se makoili paljon sohvalla. Otin toisen koiran kaveriksi ja kyllä huomaa miten koirani nauttii pennun seurasta. ei kiehnää enää kokoajan minussa vaan leikkivät keskenään. :) Tosin hommaa kahdesta koirasta on PALJON enemmän, mutta ei se haittaa kun on täysin 100% koira ihminen :)
turha kuvitella että menisivät toistensa siivellä. Mutta, kun alussa panostaa pentuun, niin sitten se helpottaa. Moni vain alkaa heti ulkoiluttaa yhdessä ym, jolloin pentu ei opi hihnaetikettiä jne.
Hankkisin kolmannenkin, niin upeita koiria ovat, mutta ensin pitää hankkia isopihainen talo. Näin se koira muuttaa ihmistä, olen ollut aina ehdottomasti kt-asumisen kannattaja. Auto on hankittu vain koirien vuoksi ja paljon muuta, nyt seuraavaksi talo :)
Meillä on aina ollut kaksi koiraa, mutta eivät ne leiki keskenään sinä aikana kun ihmiset ovat poissa. Jos sinulla on yksi yksinäinen koira ja otat toisen, sinulla on sitten kaksi yksinäistä koiraa.
Me olemme tämän kokeilleet mm. nauhoittamalla, mitä koirat puuhaa keskenään olleessan. Juu, käyvät juomassa ja vaihtavat nukkumispaikkaa. Eivät leiki siis keskenään ennen kuin sitten kun lauman johtaja on paikalla eli me ihmiset.
Sanoisin, että koirakavereita voi tavata puistossa ja se on hauskaa, mutta ei koira välttämättä tarvitse kaveria tai kavereita kotiin.
Tosin meillä on ollut aina melkoinen ikäero näillä koirilla. Nytkin toinen on 14-vuotias ja toinen 1,5v.
Koiralla ei ole pakko olla koiraseuraa omassa perheessä. Mutta perheen ulkopuolelta riittää yksi koira kaveriksi jonka kanssa pääsee tekemään koiramaisia asioita ja harjoittamaan sosiaalisia taitoja. Itellä on 3 koiraa mutta oman porukan ulkopuolisetkin (tutut) koirakaverit on oikeen mieluista seuraa :D
mutta toki se pittää huolella kattoa millanen on oma koira ja millasen seurakaverin sille hankkii ettei mee vaa ankeeksi röyhistelyksi tai pahimmoilleen vaa toisen alistamiseksi ja kiusaamiseksi :)
Kyllä on ihmiset vieraantuneet pahasti omasta laumasta.
Lapsi tarvitsee mielellään sisaren tai pari ja samalla tämä sukupuuttoon kuoleva Suomen lauma saisi vielä mahdollisuuden. n.2,1 lasta per pari ja populaatio uusiutuisi luonnollisesti ilman mitään pelkoa liikakansoituksella.
Koirat sopisivat paljon paremmin Intiaan ja Afrikkaan korvaamaan lapsia kuin tänne.
Koiravero jokaiseen kuntaan siten, että yksi koira 50-100e/vuosi toinen 200e/vuosi kolmas 400e/vuosi jne.
Pitkäkarvaiset koirat viihtyisivät mieluummin ulkona kuin sisällä kuin että niitä kidutetaan sisällä lähes helteissä.
Koirat on kivoja, mutta liika on liikaa
toisen koiran hankinnassa on hyvät ja huonot puolensa... meille tuli 2 uotta sitten toinen koira ja huomasimme ettei toiselle koirallemme jäänyt huomiota tarpeeksi... mutta kumminkin sillä on leikkikaveri. :) tätä kannattaa miettiä!
Moikka,
tuo on ikuisuuskysymys.
Jos jaksat ja voit itse aktivoida koiraasi ja jaksat rakastaa ja ymmärtää sitä, ei kavereita välttämättä tarvita. Myös voi olla, että hankit kaveriksi sellaisen koiran, josta omasi "ei tykkää". Eihän me ihmisetkään aina tykätä läheisistämme.
Jos päädyt siihen, että otat kaverin, varmistaudu alkuajan tappeluihin ja varmista, että saat palauttaa uuden koiran. Voi olla, että kumpikin ovat tottuneet olemaan "kukkulan kuninkaita" kodissa.
Minulla on kokemusta asiasta ja voin kertoa, että asia on joko hyvä tai paha. Koiratkaan ei nauti kenen vaan seurasta, vaikka puistossa leikkivätkin kenen vaan kanssa. Myös voi kotona tulla hurjaa menoa aamusta iltaan.
Koira leimautuu ihmiseen, kun sen hankkii tarpeeksi nuorena. Jos koira leimautuu enemmän toiseen koiraan, on se ollut liian kauan emonsa luona. Koira ei leimaudu kotipihaan, vaan siihen, joka siitä huolehtii ja rakastaa sitä. Koira ei aivan välttämättä tarvitse lajitovereita, kuten esim. kissat joskus.
Voithan ensi alkuun kokeilla vaikkapa 7 viikkoista kissanpentua, jos et halua täyttää kotiasi isoilla eläimillä tyystin. Meillä tämä ratkaisu toimi schäferin eroahdistukseen. Niistä tuli niin kaverit, ettei edes lenkille voinut lähteä ilman tätä pikkuista kissaa. Elo olikin sitten tosi hellyyttävää monia vuosia vaikka kissakin kasvoi.
Onnea yrityksille, älä luovuta tai pakota, jos ensimmäinen kerta ei onnistu. Usein on myös niin, ettei samaa sukupuolta olevat pärjää keskenään.
Monien "sakemanni-vuosien" jälkeen meillä on nyt kaksi kissa-poikaa, jotka tulevat hyvin toimeen. Yrityksien kanssa.
Eihän me ihmisetkään haluta ketä vaan aviokumppaniksi. Koirat kuin kissatkin ovat hyvinkin sosiaalisia, tykkäämisineen ja riitoineen.
Ota koirasi yksilönä ja huomioi sen tarpeet, tykkäämiset ja halut.
kissaa ei saa missään tapauksessa ottaa pois emoltaan vielä 7-viikkoisena! Suositus on muistaakseni 13 viikkoisena.
Koiranpentuja on ennen luovutettu 7-8 viikkoisina, mutta uusien tutkimusten mukaan sekin on aivan liian aikaisin, pitäisi olla emänsä kanssa kauemmin. Jos on kyseessä hyvin pieni koirarotu, niin luovutus on 13-viikkoisena.
Täällä on muutenkin tosi hassuja neuvoja, käsketään syöttää esim. koiranmakkaraa...se on muuten ravintoarvoltaan tosi huonoa yleensä. Ruoka kannattaa ostaa lemmikkikaupasta, ei mistään marketista koska niiden lemmikkiruuat on usein todella huonolaatuisia ja aiheuttavat vaan isoja eläinlääkärilaskuja.
Koirat kyllä tervehtivät koirakavereita ulkona, tottakai. Mutta sinä eikä yksikään ihminen ole koiran "lauma", koska et ole koira. Mutta tuo tarviiko koira kaverin, riippuu pitkälle siitä, kuinka paljon koira on yksin kotona, kaverina voi olla myös kissa. On niitäkin koiria jotka VALITETTAVASTI on opetettu siihen, ettei muita koiria saa edes haistella, saatikka sitten leikkiä niiden kanssa, sellaiset voisivat olla eläimiä kokonaan, ihminen ei korvaa toisia koiria.
Nyt vaan mietit jaksatko kahden koiran kanssa, ja olisiko pentu vai aikuinen koira jne.
Edellisiin yhtyen,
kahdesta koirasta tai useammasta on tosi kova homma.
Jo pelkkä ruokahuolto ja terveys- ja siisteyskustannukset ym. Kyllä yhden koiran kaa helpommalla pääsee ja sen voi ottaa jopa kavereiden luo kyläilemään. Näin ei ole useamman kaa asia.
Jos olet tosi koira-ihminen ja haluat todella omistautua koirille, niin siitä vaan. Myös asumisolot täytyy hoitaa siten, ettei "koirat hallitse liikaa".
Onko lapsia, asutko kerrostalossa, hygienia... Paljon on mietittävää.
Entä riittääkö varallisuus ruokintaan, mahd. lääkärikuluihin ja koirien tuholaistöihin.
Koirat ovat eläimiä ja meidän ihmisten totaalisella vastuulla, me vain huolehdimme niistä. Vastuuta!
Meillä vanha koira joka oli oppinut olemaan kissan kanssa erottamaton pari.Kissa kuoli vanhan koiran maha alkoi oirehtia.Tuli veljen koira mulle sijoitukseen joksiki aikaa kun veli meni yk joukkoihi.Vanhan koiran maha oireet hävisi kun sai kaverin.Toki vanhan koiran kanssa touhuttiin kokoajan jotain muutenkin.Käytiin lenkillä,leikittiin pihalla ja pikku koulutusta pitkin päivää.Ei siis ainakaan virikkeistä puute.
Veli tuli takaisin ja toinen koira lähti ja muutettiin uusiin ympyröihin toiselle paikkakunnalle.Muuten kyllä jatkettiin lenkillä käyntiä ja leikkimistä yms touhuja.2 kk meni jotenkin ja maha oireet palasi vanhalle koiralle.Hommasin toisen koiran pentuna ja taas vanhan koiran maha oireet hävisi ja koiran mieliala koheni kummasti ja virkustui entiselleen.
Meillä ainakin koiran hyvinvoinnin takia toinen koira oli paras ratkaisu.Ja onhan niistä toisilleen seuraa ja nauttivat leekata keskenään.
Riittää mainiosti,jos siihen panostaa 100%:sti. Ajatellaampa että koulutat ja ulkoilutat kunnolla koirasi,niin kevyesti siihen tuhraantuu aikaa 5-6 tuntia vuorokaudessa. Jos sitten otat vielä toisenkin koiran,voit ajan suunnilleen tuplata. Kun otetaan se toinen koira pentuna,on sen kanssa ulkoiltava paljon ainoastaan kahdestaan,koska silloin se ei tukeudu aikuiseen koiraan ja samoin sitä on opettava ja koulutettava kahdestaan. Mutta moniko viitsii näin tehdä? Sitten näiden väsyneiden ihmisten koiria on myynnissä keltaisessa pörsissä ja muissa rescue palveluissa.
pörssi ei ole mikään rescue-palvelu! Vaan ihan kauppapaikka. En ikinä ostaisi sieltä koiraa. Keltaisessa pörssissä myyvät mm. pentutehtailijat.
Mutta eläinsuojeluyhdistykseltä kyllä ottaisin koiran. Eivät muuten anna koiraa kenelle tahansa, vaan kotiehdokkaat haastatellaan. Joitakin eläinsuojeluyhdistyksiä sanotaan rescue-yhdistyksiksi.
Eivät tee voittoa, vaan luovutusmaksulla maksavat rokotuksia, sterilointeja, kastrointeja ja muita eläinlääkärikuluja ja ruokinnan.
Noissa yhdistyksissä on juuri se hyvä puoli, että usein leikkauttavat koirat ja kissat ennen uuteen kotiin antamista, koska osa suomalaisista on edelleen niin tyhmiä etteivät leikkauta lemmikkejään ja siksi niitä kodittomia ja hylättyjä on niin paljon.
Olen "hävittänyt" 10 koiraa ja "hävitän" niitä mielellään,ei ole muuten kummoset rukkaset kun koirasta tekee..
Kyllä koirasta saa rukkaset kun se on sopivaa rotua ja korvista saa hienoja yksityiskohtia. Olen nähnyt liivit mitkä oli tehty rotikasta ja ne oli kyllä siistit että pitäs hommata itsellekkin.
Pystykorva rukkaset lämmittää samoin kuulemma laikasta tehdyt rukkaset ja karva pysyy hyvin.
Karva pysyy kun sen nahan käsittelee kunnolla, pakittee ja alunoi niin kyllä kelpaa tehdä vaikka takki. Labratorin-noutajastakin tulee pätevät kintaat pakkaseen.
Yhdessä keskitysleirimuseossa on ihmisen nahasta tehdyt hanskat. Ei niistä tule niin paha olo kuin koirista tehdyistä.
Kyllä tekee hyvät kintaat koiran turkista ja ei ne haise pitkään edes märkänä koiralle.
..on koira haudattuna...
Miten te ´´ihmiset`` voitte olla noin kylmiä?
niin, minusta sinä olisit sillai parempi, olisin huomattavasti onnellisempi
Jos täällä olisi surullinen tarina sinun elämästä, en itkisi yhtään. Tuskin viittisin edes lukea. Mutta surulliset tarinat koirista pysäyttävät. Mistähän se johtuu? Näin on ollut aina ja tulee olemaan.
hankittiin kaveri..Ja ei kaduta yhtään!!!! Itsekin pääsee helpommalla ja ei harmita niin kovasti lähteä töihin, kun tietää ettei jää yksin. Koiramme elävät viha/rakkaus suhteella..välillä nahistelevat ja nukkuvat kuitenkin vierekkäin. ihan kuin pariskunnat :)
Koira on aina kiinnostunut lajitoveristaan, vaikka ei olisikaan siitä riippuvainen. Ovathan useimmat ihmiset riippumattomia muista ihmisistä, mutta silti tykkää niiden seurasta.
ja tottakai ainakin pennun kohdalla oma laji kiinnostaa vielä enemmän. Eihän ihminen sitä koskaan voi 100% korvata, koska emmehän me osaa haukkua, murista ja yms. Mutta kyllä se koira silti pärjää ilman kaveriakin.
Erittäin harva koiraroduista on yksinäinen rotu, jolle riittää vain ihminen. Ihminen lohduttaa itseään tarinoilla, missä kohtelee koiraa vain "ulkokoirana" eli pitää yksin ulkona narussa, ei seurustele, jättää usein lenkitkin väliin: on siis itse laiska. Omakotitalo muka riittää takaamaan hyvän kodin, kun pääsee ulos, niinkuin se olisi ainoa mitä koira tarvitsee tai niinkuin lenkistä lintsaaminen jne. olisi ok. Ihminen keksii näitä tekosyitä rauhoittaakseen omaatuntoaan, keksiäkseen tekosyitä laiskuudelleen ja päästäkseen vastuusta. Jalostus on muka okei, ja sitä rataa. Ihminen on itsekäs.
Ja tämä, että koiralle riittää ihminen... Ei todellakaan riitä. Koira haluaa seuraa ja lauman, se haluaa leikkiä leikkejä, mitä ihminen ei osaa. Palveluskoira on jalostettu (pilalle) tottelemaan ilman persoonaa, mutta silti sillä sellainen on ja silti sekin haluaa leikkiä ja olla vapaalla: kaikki vaan ei anna. Koska "on se tottelevainen" kun koira on nöyrä, pois tieltä, hiljaa, ja vain tottelee... Mutta se on elämälle epäluonnollista.
Ihminen ei voi korvata toista koiraa, se täytyy jokaisen tiedostaa. Suurin osa ihmisistä on suorastaan surkeita korvaamaan yhtään mitään: ei ole aikaa, ei jaksa riittävästi, ei ymmärrä koiran kieltä jne. suurimmalla osalla ei pitäisi olla oikeasti eläintä. En sano julmuuttani, vaan kokemuksella. Ihminen haluaa eläimen ymmärtävän itseään, sen sijaan että itse yrittäisi oppia ja ymmärtää eläintä. Ja ongelmia tulee. Samalla tavalla kun koira ei voi korvata ihmiselle toista ihmistä ihan oikeasti, niin ihminen ei voi korvata koiralle toista koiraa.
Koirani on ihana, se on vauvani, mutta se ei ole lapsi: se on koira, aikuinen koira, joka minun pitää muistaa. Koirani on tärkeä perheen jäsen, -jonka tulen menettämään noin 12-15 vuodessa: se tulee elämään niin pitkään, ja se tulee kuolemaan niin varhain. Koirani on rakas, tärkeä, pelastanut jopa henkeni, mutta se ei voi olla mieheni, eikä mennä puolisoni edelle. Koirani sitoo minua ja menojani tolkuttomasti, se pitää tajuta jo ottaessaan: se ei ole huonekalu, lelu vaan toinen elämä, jonka ottaa vastuulleen. Mutta se on eläin ja toinen elämä. Sekin pitää tajuta. Minä en koskaan voi antaa sille kaikkea, mitä se haluaa, eikä se minulle.
Koirat voivat tapella keskenään, olla mustasukkaisia, leikkiä taas ja sitten katsoa kuka on kuka. Ihmisen mielestä se voi olla vaivaannuttavaa: koiralle se on koiran elämää. Koiralle kuuluu oikeus olla koira.
tapelleet, kyllä se riippuu rodusta ja omistajasta paljon. Ei pidä hankkia toista, jos ensimmäinen koira ei hyväksy muita ja miettiä rotu tarkkaan.
Kahdesta on työtä. Pitäähän koirien kanssa yksinkin puuhastella välillä, nauttivat siitä todella paljon, kun saavat kaiken huomion. Eihän koulutuksetkaan onnistuisi muuten. Toisella saattaa olla tuplaenegia jonain pv:nä, toisella taas ei.
Koiranpito ei ole halpaa, meillä 2 keskikokoista ja kaikkeen harrastus-ruoka-terveys-hupi-ym juttuun menee varmaankin jo reilu 200 e / kk. Ja mitään erikoisempaa ei ole sairastettu.
Ihan samaa mieltä olen kanssasi. Koiralla on oikeus olla koira. Koira voi olla onnellinen ihan yksistäänkin. Ja sitten näihin ei diggaaviin henkilöihin. Miksi koiran ulosteesta valitetaan kun siellä ulkona on paljon inhottavimpia juttuja? kuten lasinsirut? Koiran ulosten sentään maatuu, ja ei ole tarpeen kävellä niiden päälle. On se inhottavaa itselläkin olla koiran kanssa lenkillä kun paskaa joka paikassa. Mutta kaikki eivät kerää niitä pois ja sillä sipuli, ja vaikka kuinka kertoilisitte miten hyvät hanskat tulee pystykorvasta, niin mitä ihmettä se teitä hyödyttää? Aloittaja kysyi vaan toisen koiran hankinnasa? Jos ei teksti miellytä niin next nappulaa vaan niin sillä päästään.
jos asut kerrostalossa, ethän sitten lisää sitä laumaasi... Ja vaikka asuisit ok-talossa tms., pidäthän huolen ettei se koira pasko naapurin portin eteen / tontille jne. Kerääthän myös ne koirasi paskat lenkkeillessänne...
Itelläni on ollut elämän aikana neljä koiraa ja kyllä ne aina reagoivat kadulla toisiin koiriin, vaikka onnellisia ovatki ihmislaumassaan. Tietenkin kaveri koiralle on hyvä vaihtoehto kunhan se on eri sukupuolta. Urokset esim saattavat tapella keskenään. suosittelen toista koiraa, mutta ei se välttämätön ole riippuen tietenkin koirasta.
Suosittelen lämpimästi koiralle kaveria jos vaan se homma toimii niin.
Itselläni nyt 3 koiraa joista yksi ei ole oma, mutta hyvin tulee toimeen ja huomaan
että viihtyvätkin paremmin kun on seuraa, koiralla toisesta on enemmän seuraa sen takia, ajattele
vaikka kun olet poissa ja koirasi on yksin, se silloin todella on yksin. olisi sen mukavempaa
saada toisesta kaltaisestaan kaveria silloin kun et itse jaksa sen kanssa lleikkiä, jos siltä tuntuu että
haluaisi leikkiä. toki jos on uros ja naaras, niin mielummin urokselta kassit veks. :)
Vaikka naaras ei olisi juoksuissa niin meillä ainakin yritetään astua, nyt kun on toi hoitokoira uros.
Kyllä se astuu jatkuvasti omiani, ja omani hiukan siihen hermostunet, ja saakin sitten uros korville kun
tarpeeksi härnää.
Omani tuli minulle jo aikuisena, ja sen kaverikin tuli aikuisena, hyvin ovat pärjänneet ja sopeutuneet,
toki tuokin on henkilökohtaista, joku sopeutuu ja toinen ei. :)
Mieluummin yksi koira jolle annat tarpeeksi huomiota ja aktiviteetteja kuin että sinulla olisi kaksi koiraa jolloin olisi mahdollista että toinen alistaisi toista tai että aktiviteettejä ja huomiota ei riitä tarpeeksi kummallekkin.
Mutta en silti tuomitsisi ideaa. Suurin kysymys onkin haluatko SINÄ (ei sinun koirasi) toista koiraa ja jos haluat niin onko sinulla tarpeeksi mielenkiintoa/aikaa toiselle koiralle??
Kysymystä voi katsoa myös rotukohtaisestikkin, esim. labbiksilla joille omistaja/ohjaaja on kaikki kaikessa ei välttämättä tarvitse muuta laumaa ja esim oma metsästyslinjainen ei muiden koirien kanssa leiki ollenkaan (kunhan saa huomiota minulta)
Heipä vaan! Kyllä, olen sitä mieltä, että koira kaipaa lajitovereitaan. Itselläni on mahdollisuus viedä koira kentälle, jossa välillä paljonkin kavereita (10 - 15) yhtä aikaa kaikki. Isompia haavereita ei ole tullut, sillä kentältä saavat häipyä kaikki jotka eivät tule toimeen muitten kanssa. Suosittelen, jos mahdollista. Kannattaisi kyllä ensin harjoitella parin tutun rekun kanssa, jos koirasi kerran on valikoiva? Oppisi tuon laumakäyttäytymisen. Koirani on pieni alle 7 kg narttu (2,5 vuotta) ja siellä se menee seassa isojenkin kanssa, välillä ali ja välillä yli. Mukavaa silti on. Ehdottomasti koirasi ei saa käydä kiinni, eli harjoittelua tuttujen kanssa ja sitten jonkun vieraan, joka ehdottomasti tunteen oman arvonsa. Osaa yleensä opettaa taitoja uusille kavereille.
Omiin kokemuksiini perustuen havaitsin, että agyilityssä korkeimmalla, eli 3 tasolla kilpaillut koirani oli erittäin eroahdistunut, ei nsuostunut jäämään yksin mihinkään. Ei kotiin, ei matkoilla hotelliin.. Nosti hirmuisen metelin, jos yritettiin jättää.
Kun otimme toisen koiran, ongelma poistui. Sen seurassa molemmat jäivät OK. Tämä toinen koira jäi kyllä yksinkin odottamaan vaieraassakin paikassa, eli ei ollut eroahdistusta.
Yklsilöitähän nekin ovat.
Okei aluksi; Koirat ovat yksilöitä, mutta koirien käytös ja osalta myös luonne ovat muovautuneet (perimän lisäksi) omistajan pohjalta. Eli jos koira ei ole sosiaalinen ja hyökkäilee muiden (ihmisten tai eläinten) kimppuun on SYY omistajan ja jos koira toimii ´´positiivisesti`` ja tottelevaisesti on KUNNIA omistajan. Ei siis ole olemassa ns.vammaisia (tarkoittaen käytöstä) koiria vaan vastuu on teidän ja meidän omistajien. Ja vastauksena varsinaiseen kysymykseesi; ihminen ja koira pystyvät muodostamaan uskomattoman loistavan suhteen, jossa koira muodostaa siteen ihmiseen ja toistenpäin. Mutta ihminen ei ole kuitenkaan koira, joten emme kykene muodostamaan samanlaista suhdetta, kuten lajitoverit(en usko että sinäkään haluaisit haistella koirasi takamusta?). Olisi siis positiivista (ja itseasiassa välttämätöntä koiran luonteen ja sosiaalisuuden kannalta), että koira saisi viettää aikaa lajitovereidensa kanssa. Jos ei asumalla samassa taloudessa, niin ainakin koirapuistoissa tai lenkeillä. Ja vaikka koiralla olisi ns. sisko tai veli asumassa samassa talossa, niin olisi sen hyvä tavata paljon muitakin yksilöitä, koska koirat saa (vaikka ei olisikaan sos.yksilö) totutettua suht.helposti yhteen koiraan, mutta olisi hyvä jos se saisi kontaktia muihinkin tovereihin!!!
Toivottavasti tosta oli edes vähän apua : )))
kolme ihmistä eli jokaiselle oma otus...jokaisella nukkuu omassa petissä vieressä koiruuli ja jokainen käy lenkillä omansa kanssa, ja tulevat todella hyvin toimeen keskenänsä, paitsi että lauman vanhin välillä irvistää pienimmälle ja hän tottelee sitä!
Iät; seeferinarttumme on jo 10v 10kk, toinen eli seropi (seeferi/bokseri= kuin bokseri)= 4,5v ja seropi (seeferi/sharpei eli on kuin lyhytkarvainen seeferi ja komea musta narttu) nyt 1v 3kk, ja vieläpä kissa yli 13v, kyllä kissamme puolensa pitää, vaikka nämä tyttelit välillä yrittää vallata siltä alan...
meillä on tosi mukavaa näiden elukoiden kanssa.. suosittelen, enämpi kuin yhtä eläintä kerrallaan... paitsi mieluummin omakotitalo maalla kuin kerrosasunto kaupungissa silloin...
meillä mennään eläinten ehdoilla...rakkautta on monenlaista...
ehkä täytyy harkita tarkaan ennenkuin hommaat toisen koiran koiralla on myös tunteet ja jos se ollut kauan ainut koira kotonasi ongelmii pitää myös varautua
Se riippuu ihan koirasta mutta monesti on ihan hyväkin ettei hanki, kaikki eläimet eivät pidä lajitovereidensa seurasta.
puuttuu eläimille tarkoitetut tilat.. -nauraa- eikai elukkaa voi ihmistn kanssa samoihin tiloihin tuoda?. asun täällä Aasiassa täällä miljoona koiraa, kadulla, mutta täällä senverran ihmisillä järkeä, etteivät sido koirien kaulaan mitään naruja, koirat siis aina vapaalla. muutama -turisti- on vanginnut koiran-kaksi naruun. täällä EI ONNEKSI saa tuoda kerrostaloon Koiraa eikä kissaa yms. ja ulkoilluttavat vanki-koiria pesäpallomaila kädessä, siltä varalta tämä "eläinten ystävä" pitää mailaa, koska hakkaa sillä säälittä muta koiria, jotka lähestyvät hänen vangitsemiaan koiria. mun tuttu Aasian-Lady näki helsingissa käydessään ensimmäisenkerran Vangitun koiran, ja nauroi kippurassa -näkyä- kun suomi-nainen käveli Bulevardila Koiran kanssa yhdessä narussa...
Jos koiralle on opetettu, että se ei saa villiintyä toisen koiran nähdessään tai ettei se saa kiinnittää erityisempää huomiota toisiin eläimiin, niin ei se sitä myöskään tee. Varmasti koira nauttii toisen koiran seurasta, koska ovat kuitenkin saman lajin edustajia. Jos sinulla on kuitenkin koira, joka esim. yksin ollessaan syö huonekalut tms. ja teet sitten siitä johtopäätöksen, että koira syö siksi, koska sillä ei ole muita koiria seuranaan, niin pian oletkin pulassa. Ei koira osaa ajatella, että olen tuhma, koska minulla ei ole hankittu koirakaveria. Koira tuhoaa paikkoja todnäk siksi, että sillä on liikaa energiaa. Jos menet hankkimaan siihen toisen koiran kaveriksi, niin pian sinulla on kaksi tuhoavaa koiraa. Koira tarvitsee hallitsevaa laumanjohtajaa! Siksi periaatteessa koira pärjää yksin ilman toista koiraa, koska koiralle kaikkein tärkeintä on se, että on lauma sitten minkä kokoinen tahansa niin laumanjohtajan pitää olla olemassa!
Niin ihmiset haluu että tuotantoeläimillä on lajin mukaiset olot. Sama ei päde omien lemmikkien kanssa. Sika, koira, lehmä ja kana ovat ihan samallalailla laumaeläimiä kun kissat ja koiratkin. Laumaeläin tarvii lauman joka on enemmän kun kaksi.... Eläin ei oo inhimillinen olento se on lemmikki/tuotantoeläin.
...otat huomioon muutamia seikkoja.Ensin rotu,mitä rotua jo olemassa oleva koirasi on,laumaantuvatko helposti,koska siitä voi tulla turvallisuusriski.Asuntosi,onko se miniyksiö vai mahtuuko useampi olento liikkumaan ja saamaan myös omaa rauhaa.Ja jaksatko itse kahden koiran vaateet,lenkitys on vaikeampaa kahden koiran kanssa,samoin ruokinta ja pesut ym. Toisen koiran seura on varmasti antoisaa jo olevalle turrellesi,mutta ei se sitä varsinaisesti osaa kaivata,päin vastoin,oma koirani ainakin hermostuu,jos pidemmän aikaa toinen koira roikkuu kyljessä kiinni.Ja stressi iskee koiriinkin,milloin mistäkin syystä.
Harkitse tarkkaan päätöstäsi,luopuminen on aina raskasta,vaikka sille järkiperusteet löytyvätkin.
Itse haluaisin myös toista koiraa,mutta nykyisen rotu on yksistään niin vaativa ja mustasukkainen,etten ota riskiä,että toisesta pitäisi hetken kuluttua luopua.Hyvää ja Aurinkoista koiraseurallista kevättä sinulle ja haukullesi!
Meillä kaksi urosta ja ehdottomasti molemmille koirille paras ratkaisu olla toisen kaverina. Aikaa riittänyt molemmille. koulutus ja aktivoinnit sekä peruslenkitys kuuluvat molemmille tasapuolisesti.
Kyllä koira kaveria kaipaa, vaikkeivät koko ajan leikkisi keskenään. Ne viihtyvät yhdessä ihan vain oleillen, silloin kun ihmiset ovat töissä. Selvästi ne "keskustelee" vaikka ovatkin "hiljaa". Leikki ja muu toiminta tapahtuu sitten ihmisten kanssa.
Koiralle riittää ihmisseura, jos se saa tarpeeksi aikaa. Jos on paljon yksin kotona (mielestäni paljon on jo se, kun on 8h yksin joka arkipäivä) niin kannattaa miettiä olisiko koirallekin mukavampi ko oisi kotona koiraseuraa tuon ajan. Kuitenkaan vain toisen seuraksi ei koiraa pidä ottaa vaan perusteita pitää olla paljon enemmän koiran ottamiseen. On hyvä, jos koira pääsee leikkimään myös lajitovereiden kanssa ja sekin riittää vallan hyvin, ei välttämättä tarvii omaa toista koiraa heti ottaa. Tottakai ihmisetkin mielellään luovat uusia kaverisuhteita ja näkevät tuttuja & viettävät aikaa kavereiden kanssa, vaikka kotona riittäisikin se kämppis tai puoliso tai oma seura. Eipä yksinasujillekaan koiraseura täysin korvaa ihmisseuraa, vaikka koirasta paljon seuraa onkin.. Silti ei välttämättä kaipaa asumaan toisen ihmisen kanssa.. Koirilla on myös ihan oma maailmansa, jonne meillä ihmisillä ei ole pääsyä.. Kaikki ne hajut, viestintä ja leikki omalla tasolla.. Toki ihminenkin voi leikkiä koiran kanssa koiranleikkiä, kommunikoida parhaansa mukaan elekielellä jne, koiran voi saada niin kiinnostuneeksi itsestään ettei sitä kiinnosta muut koirat, mutta eipä mielestäni ole vaativaa viedä koiraa oman lajinsa seuraan..
(Allekirjoittaneella neljä koiraa kotona, pienimuotoisesti paria rotua kasvattelee.)