Elikkä itse en kauheasti lopulta edes halua kavereita, mutta toivoisin että minua edes KUNNIOITETTAISIIN. Joka paikassa saa kuulla vittuilua ja muuta, eikä kukaan kuuntele. Yksin on yhtä helppo elää kuin kavereidenkin kanssa jos vaan tuntee itsensä tervetulleeksi tässä maaillmassa.
Ketään samanlaista?
dsfdsf4543
2320
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luulen että jokainen kaipaa kunnioitusta osakseen. Mutta eipä sitä vain helposti toisille anneta tai jos niin vain ajatuksissaan (?). Onko se jotakin itseltä pois jos toista kunnioittaa?
Ehkä takana on pelko siitä että kun minä osoitan tuota ihmistä kohtaan kunnioitusta niin se voikin käyttäytyä huonosti minua kohtaan ja nolata minut itseni ja mahdollisesti monien muidenkin silmissä. Kukaanhan ei halua joutua pelleksi ja naurettavaksi toisten silmissä.
Kovin helposti nykyään osoitetaan välinpitämättömyyttä joka on rakkauden vastakohta. Ei sitten tarvitse ihmetellä sitä miksi niin monet voi huonosti.
Itse kuuntelen vaikka vihollistani, jos sillä on jotain sanottavaa. Typerää olla kuuntelematta jotakuta vain siksi, ettei se ihminen miellyttäisi juuri itseä. Ihmisiltä oppii ja on aivan naurettavaa ottaa vastaan neuvoja ja muita asioita pelkiltä kavereilta.
Ja toi välinpitämättömyys oikeasti aiheuttaa paljon enemmän vihaa ihmisissä ja on myös raukkamaista. Jos on munaa/pillua niin sitten vaikka väittää vastaan jos ihmisen juttu ei miellytä, mutta puhumattomuus on iso EI.