"Kokosin tähän muutamia myyttejä ja hokemia, joita tässä maatalousväestön vastaisessa kampanjoinnissa jatkuvasti toistetaan. Lähes kaikki kliseet löytyivät jo tämän keskustelun ensimmäiseltä sivulta. Tyypillistä näille tunteenomaisille vuodatuksille on kutakuinkin täydellinen tietämättömyys käsillä olevasta asiasta. Tarkistettujen lähteiden käyttäminen on tietenkin liikaa pyydetty. Lähes välittömästi keskustelun edetessä – tosiasioiden puutteessa – vastauksena on useimmiten pelkkää v***uilua ja muuta paskanjauhantaa. Vain harvat maatalousvastaiset keskustelijat argumentoivat asiaperustein ja -kysymyksin, ja vieläkin harvemmat – jos ketkään – lähdeviitteisiin perustuen.
Hokema: Vain maataloutta tuetaan => 'tavalliset' yrittäjät saa pärjätä omillaan, esim " Hei mitä varte maajussit saa tukiassi mut ei esim.autoilijat tai metalliyrittäjät" (2), "Millään yrityksillä ei ole tälläisia tukia" (8)
Totuus (tiedot vuodelta 2002): "- - Yhteensä sen (liikenteen) tuki oli vajaat 400 milj. euroa. Teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli runsaat 700 milj. euroa." (1b). Suoraa tukea/rahoitusta maksettiin KTM:n hallinonalalla vuonna 2004 yli 500 miljoonaa euroa (1).
Hokema: Viljelijät suorastaan rikastuvat tukien avulla (9).
Totuus: maataloustuki menee tuotantokustennusten ja tuotteista saatavan hinnan erotukseen, ei "rikastumiseen". Maatalousyrittäjän keskituntiansio kaikki tuet huomioiden on tutkitusti noin KUUSI euroa (1). Tähän myyttiin liittyy myös käsitys, että suurimmilla tiloilla olisi muka taloudelliset mahdollisuudet tuottaa peruselintarvikkeita ilman tukia. On totta, että tilakoon kasvattaminen antaa mahdollisuuksia tuotantoyksikkökohtaisten kustannusten alentamiseen. Kannattavaksi tuottaminen tulisi vasta sitten, mikäli kilo- tai litrakohtaiset kustannukset saataisiin puolitettua (koska kustannukset ovat kaksinkertaiset tuotteista saataviin maailmanmarkkinahintoihin nähden). Tämä ole mahdollista Suomen olosuhteissa.
Hokema: "Maataloudessa ylläpidetään suojatyöpaikkoja" (4)
Totuus: aktiivitilojen määrä on vähentynyt 1990–2000 38% = 49000 tilaa (1)
Hokema: Maatalousyrittäjät ovat laiskaa lusmusakkia jotka tekevät pari kuukautta vuodessa hommia ja syljeksivät kattoon muun osan vuotta veronmaksajien kustannuksella (mm. 9)
- Totuus: Herätys ennen viittä, työpäivä alkaa 5:20 aamulla ja loppuu kuudelta illalla iltaruokinta klo 20:45 (1c). Itse olen viettänyt nuoruuteni maito- ja lihatilalla; kuvaus on hyvin todenmukainen. Ja elukat pitää hoitaa 365 päivää vuodessa.
Ja viimeisenä ehkä kaikista kismittävin asia, eli kateushokema (näitä löytyy paljon), esimerkiksi: "…saa ostella mersunsa tukirahoilla…" (3), "Ei maa talous kovin huono elinkeino voi olla kun kattelee niin monella on uudenkarhee nelivetotraktori ja parhaissa kolme ja uudehkoja puimureita uusia paketti-autoja ja isoja konehalleja.Ei semmosia ostella jos tukien avulla nipinnapin pärjäillään." (7)
- Kyllä minuakin voisi pistää vihaksi metalliyrittäjä, joka ostelee uusia työstökoneita / peltihalleja / pakettiautoja… Huomaatko miten naurettavaa on kadehtia, kun yrittäjä hankkii – useimmiten velalla – TUOTANTOVÄLINEITÄ yritykseensä?? Ja keskimääräinen maatalousyrittäjä ostelee niitä kadehdittavia 'mersuja' ja 'ökymaastureita' ihan samalla tavalla kuin muutkin pari tuhatta kuussa tienaavat ;)
Ja tässä käyttämäni viitteet:
(1)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005656709
(1b)http://www.vatt.fi/tutkimusalueet/tutkimusalue1/dataa/Luku6.pdf
(1c)Helsingin Sanomat 2.1.2005
(2)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000006029452
(3)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005981919
(4)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005926328
(5)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005852035
(6)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005834278
(7)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005604247
(8)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005441585
(9)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005026516 "
Hokema: Vain maataloutta tuetaan => 'tavalliset' yrittäjät saa pärjätä omillaan, esim " Hei mitä varte maajussit saa tukiassi mut ei esim.autoilijat tai metalliyrittäjät" (2), "Millään yrityksillä ei ole tälläisia tukia" (8)
Totuus (tiedot vuodelta 2002): "- - Yhteensä sen (liikenteen) tuki oli vajaat 400 milj. euroa. Teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli runsaat 700 milj. euroa." (1b). Suoraa tukea/rahoitusta maksettiin KTM:n hallinonalalla vuonna 2004 yli 500 miljoonaa euroa (1).
Hokema: Viljelijät suorastaan rikastuvat tukien avulla (9).
Totuus: maataloustuki menee tuotantokustennusten ja tuotteista saatavan hinnan erotukseen, ei "rikastumiseen". Maatalousyrittäjän keskituntiansio kaikki tuet huomioiden on tutkitusti noin KUUSI euroa (1). Tähän myyttiin liittyy myös käsitys, että suurimmilla tiloilla olisi muka taloudelliset mahdollisuudet tuottaa peruselintarvikkeita ilman tukia. On totta, että tilakoon kasvattaminen antaa mahdollisuuksia tuotantoyksikkökohtaisten kustannusten alentamiseen. Kannattavaksi tuottaminen tulisi vasta sitten, mikäli kilo- tai litrakohtaiset kustannukset saataisiin puolitettua (koska kustannukset ovat kaksinkertaiset tuotteista saataviin maailmanmarkkinahintoihin nähden). Tämä ole mahdollista Suomen olosuhteissa.
Hokema: "Maataloudessa ylläpidetään suojatyöpaikkoja" (4)
Totuus: aktiivitilojen määrä on vähentynyt 1990–2000 38% = 49000 tilaa (1)
Hokema: Maatalousyrittäjät ovat laiskaa lusmusakkia jotka tekevät pari kuukautta vuodessa hommia ja syljeksivät kattoon muun osan vuotta veronmaksajien kustannuksella (mm. 9)
- Totuus: Herätys ennen viittä, työpäivä alkaa 5:20 aamulla ja loppuu kuudelta illalla iltaruokinta klo 20:45 (1c). Itse olen viettänyt nuoruuteni maito- ja lihatilalla; kuvaus on hyvin todenmukainen. Ja elukat pitää hoitaa 365 päivää vuodessa.
Ja viimeisenä ehkä kaikista kismittävin asia, eli kateushokema (näitä löytyy paljon), esimerkiksi: "…saa ostella mersunsa tukirahoilla…" (3), "Ei maa talous kovin huono elinkeino voi olla kun kattelee niin monella on uudenkarhee nelivetotraktori ja parhaissa kolme ja uudehkoja puimureita uusia paketti-autoja ja isoja konehalleja.Ei semmosia ostella jos tukien avulla nipinnapin pärjäillään." (7)
- Kyllä minuakin voisi pistää vihaksi metalliyrittäjä, joka ostelee uusia työstökoneita / peltihalleja / pakettiautoja… Huomaatko miten naurettavaa on kadehtia, kun yrittäjä hankkii – useimmiten velalla – TUOTANTOVÄLINEITÄ yritykseensä?? Ja keskimääräinen maatalousyrittäjä ostelee niitä kadehdittavia 'mersuja' ja 'ökymaastureita' ihan samalla tavalla kuin muutkin pari tuhatta kuussa tienaavat ;)
Ja tässä käyttämäni viitteet:
(1)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005656709
(1b)http://www.vatt.fi/tutkimusalueet/tutkimusalue1/dataa/Luku6.pdf
(1c)Helsingin Sanomat 2.1.2005
(2)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000006029452
(3)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005981919
(4)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005926328
(5)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005852035
(6)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005834278
(7)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005604247
(8)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005441585
(9)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005026516 "
Vastaukset 78
Vanhimmat
Kyllähän sinunkin kirjoitukseesi joku, nii kuin itse sanoit, alkaa kohta vastailemaan alatyylin hokemilla ja omasta päästä keksityillä väittämillä. En ole todellakaan nähnyt tukia arvostelevilta mitään mistä voisi tarkistaa heidän väittämänsä. Tuossa oli muutama lainaus jostakin, mutta nekin olivat asiasta irroitettuja juttuja tai jostain toiselta keskustelupalstalta lainattuja mielipiteitä.
arvostelijoilla eikä mikään muu..
-
hoidella elikoitaan ei kuulu veronmaksajien maksella yksityistä bisnestä ole pahasti väärillä raiteilla ,kun oikein tarkkaan tutkitaan niin maajussi lle jää pelkästä alkutuotannosta niin hyvin ettei tukia tartte ,onhan malliesimerkinä uusiseelanti ,etelä amerikka ,australia joissa ei tukia maksella ja suurin osa euta joissa ei kansallisia maksella mitenkä tää porukka kehtaa tulla valahteleen ettei pärjää nauraa teille kaalimaan aidatkin tuet pois ja heti,
arskalle, näitä asioita on selitetty monta kertaa. Esimerkiksi suomen pienemmän viitesadon vaikutusta cap tukeen, ja kansallisella tuella sen kompensointia. Mutta minkäs teet kun ei ymmärrä. Sama kuin kolmivuotiaalle selittäisi auton moottorin toimintaperiaatetta.
enempi kun 10 täysjärkistä ehtii vastata
lataamoon kannattas vierä hoidatuttaan pääs kuntoon ,muitakin niitä tällä palstalla on tuki puolustajien mielenterveysparantola on pystytettävä veroeuroista tietenkin olis tunkuu siijhen laitokseen ,hullu olet todella pimeee tapaus ...
Eli "Hokema: Vain maataloutta tuetaan => 'tavalliset' yrittäjät saa pärjätä omillaan, esim " Hei mitä varte maajussit saa tukiassi mut ei esim.autoilijat tai metalliyrittäjät" (2), "Millään yrityksillä ei ole tälläisia tukia" (8)
Totuus (tiedot vuodelta 2002): "- - Yhteensä sen (liikenteen) tuki oli vajaat 400 milj. euroa. Teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli runsaat 700 milj. euroa." (1b). Suoraa tukea/rahoitusta maksettiin KTM:n hallinonalalla vuonna 2004 yli 500 miljoonaa euroa (1)."
Kun suhteutat nuo tukieurot eli 1,9 miljardia maatalouteen ja nuo luettelemasi summat maatalouden ja teollisuuden / liikenteen osuuteen BKTstä niin huomaat että maataloutta tuetaan aika rajusti verrattuna siihen mikä on maatalouden osuus kansantaloudesta. Mitä taas esimerkiksi liikenteeseen tulee niin siitä on aika paljon aluetukea eli kuljetusavustuksia pohjoisille alueille ja yrityksille. Tuetaan siis samoja seutuja kuin mitä maataloustuellakin vaikka se ei järkevää olisikaan. Vaikkapa tuosta tietoa:
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/08/10/aluepolitiikka-uskonto-2/
Noin niinkuin lukuna niin löytyy vaikka tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee
että "Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotto on tänä vuonna 4,3 miljardia" ja kun tuossa on siis tuki 1,9 mukana niin markkinoilta saatava tuotto on noin 2,4 miljardia. Eli liikevaihdosta on siis 44% tukea. Jos tuon suhteuttaa vaikka yksittäiseen muun alan yritykseen, vaikkapa Nokiaan jonka liikevaihto on noin 40 miljardia niin jos se saisi vastaavat tuet niin se tekisi noin 30 miljardia, aika hyvin kun valtion budjetti noin 40 miljardia? Ja vaikkapa tuo Kone OYJ hissi yms firma jonka liikevaihto noin 4 miljardia niin sen pitäisi saada tukea valtiolta noin 2,8 miljardia jotta tuki-% olisi sama. Nämä nyt parina esimerkkinä. Joiden kyllä selkeästi pitäisi kertoa että yritystuista ja maataloustuista ei voi puhua samana päivänäkään eikä edes samana vuonnakaan.
ei niistä mitään hyödy, tuottajat toivottaa tuet sinne missä aurinko ei paista
Nokiaan vertaaminen onkin mediaseksikästä. Aloittajan kirjoitus oli kyllä täyttä asiaa.
Nokiasta halusi keskustella vertailussa alun pitäen muut , kuin maajussit.
MUTTA HÄVISIVÄT SENKIN.
Nuo nyt vain sattuivat tuo Nokia & Kone olemaan sellaiset joiden liikevaihto oli helppo onkia selville. Sama sinällään pätee kaikkiin muihin yrityksiin. Jos tuet prosenttia liikevaidosta olisivat samaa luokkaa kuin maataloudessa niin valtiolta loppuisi rahat moneen kertaan. Otetaan vaikka esimerkkinä että vaikkapa jossakin c3-tukialueella vaikkapa Simossa oleva vaikkapa 100 hehtaarin ja 100 lehmän maitotila työllistää 2-4 henkilöä ja saa vuosittain EU-tukea noin 25.000 euroa ja kansallista tukea omista verovaroista noin 125.000 euroa. Tuen saannin edellytyksenä on pohjoinen sijainti (vastaava tila etelässä saa tukea vain noin 30.000 30.000 euroa) sekä se että tilan tuotteet myydään markkinahintaan markkinoille. Tietysti noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä kuten alakohtaisesti tekevät muutkin yritykset, eivät nekään ilman byrokratiaa mm työsuojelutarkastuksia jne jne selviä. Jos vaikkapa joku 2-4 henkeä työllistävä konepajayritys saisi vastaavan tuen sillä että siirtää toimintansa Simoon niin olisihan se ihan kivaa saada yhteiskunta maksamaan palkkakustannukset. Yrittäjän riski pienenisi merkittävästi ja voisi toimitusjohtajakin keskittyä vaikka luottamustoimien hoitamiseen tai muuhun mukavaan sen sijasta että kävisi välillä kiireimpänä aikana sorvin ääressä auttamassa kuten monessa pienessä yrityksessä voi käydä. Ongelmaksi tulisi kyllä se että jos etelään perustettavat yrityjset eivät saisi samaa tukea niin siinä valitettaisiin oikeusasiamiehelle että kohtelu ei ole tasapuolista sekä kilpailuvirastoon.
Mutta edelleen, ajatuksena on täysin mahdoton että muun alan yrityksiä tuettaisiin vastaavilla tukiprosenteilla kuin maataloutta. Mitä järkeä? Ennemmin valtion kannattaa perustaa se yritys itse ja hoitaa koko homma, yleensä ei yksityisessä omistuksessa olevia yrityksiä juurikaan tueta. Tai siis on tietysti tämä yksi merkittävä poikkeus.
voisit ynnäillä siltä pohjalta noita laskelmiasi..
Tuottajalle olla , kun tuottajalle suotaisiin 16-19 € tunti ylityölisät ja muut lisät
(likaisentyön , ja lauantai - sunnuntai lisät).
Olisiko kuluttaja vihdoin valmis maksamaan maidolle sellaista hintaa.
Voisi tuet poistaa välittömästi , mikäli asia toteutuisi.
hintaa 35 senttiä, moni ei edes huomaisi hinnankorotusta ja sekin kompensoituisi verojen alennuksella.
MAAJUSEJA TUETAAN EI KULUTTAJAA ,SIKSI TUET ON MAKSETTAVA SUORAAN KULUTTAJILLE JA HETI,,,
PERSEARSKA
TARVITTAVA KOKONAIS KOMPENSAATIO , JA PIEN ELÄKKEITÄ KOROITETTAISIIN TUO
VASTAAVA SUMMA , JÄISI VALTIOLLE MILJAADRI VOITTO.
MAITO MAKSAISI SEN JÄLKEEN KAUPASSA VÄHÄN YLI EURON , JA KAIKKI
HYÖTYISIVÄT
jotka ei pysty ostamaan normaali hintaisia elintarvikkeita.
merkkaisi mitään vaikkapa työttömälle yksinhultajalle. kun poltto-öljy nousee 10 senttiä litralta on huoltoaseman kahvila täynnä maajusseja joilla ohimosuonet pullottaa ja possu on koko ajan menossa väärään kurkkuun, niin kiihdyksissään on isännät, kassaneitiäkin jo vähän pelottaa. mites sitte vaikkapa juuston hinta, juustokilon valmistus kun vaatii maitoa litroja.
voidaan kompensoida pienituloiselle vaikka ruokalipuilla Amerikan malliin
Kenelle menee Tukirahat Kun jättää kaikki maahan ja keväällä alkaa uusi kierre.
fghfghfhf
Eli siis että
"Kannattavaksi tuottaminen tulisi vasta sitten, mikäli kilo- tai litrakohtaiset kustannukset saataisiin puolitettua (koska kustannukset ovat kaksinkertaiset tuotteista saataviin maailmanmarkkinahintoihin nähden). Tämä ole mahdollista Suomen olosuhteissa."
Täällä on isona ongelmana mm pellon hinta. Tuet yms pääomittuvat pellon hintaan. Ei ole mitään järkeä että meillä maksetaan pellosta paikoin enemmän kuin Ruotsissa. Tai Virossa. Pellon hinta meillä ei vastaa lähellekään tuottoarvoa. Samoin kun vertaa vaikkapa Ruotsiin niin konekustannus per tuotettu yksikkö vaikkapa viljakilo pakkaa olemaan kovasti korkea. Sanoisin että kyllä täällä on ihan samalla tavalla mahdollista kannattavasti tuottaa, se edellyttää vain että kustannukset (mm pellon hinta) laitetaan vastaamaan tuottoarvoa.
pellon hinta ei vaikuta kannattavuuteen, konekustannuksissa ei voi olla olennaista eroa, maailmanmarkkina hinnoilla ei kukaan pysty tuottamaan..
Onko isompaa lööperiä kuultu? Jos ajatellaan vaikka että minulla on viljan viljelyä. Tuotto tuet noin 500 sato noin 500 euroa per hehtaari eli 1.000 euroa hehtaari. Jos minä ostan pellon 20.000 euroa hehtaari ja laina-aika on 20 vuotta niin lainan korot ja kuoletukset jo pelkästään 1.500 euroa per vuosi. Siis pelkkä lainakulu suurempi kuin bruttotuotto. Mistäs ne siemenet ja lannoitteet ja koneet ja palkka itselle? Sen sijaan jos hehtaarihinta on 2.000 euroa per hehtaari niin lainakulu on 150 euroa vuodessa. Nyt jää jo jotakin muuttuviin kuluihinkin?
Mutta että jos joku sanoo että "pellon hinta ei vaikuta kannattavuuteen" niin minä sanoisin että talouden perusteissa olisi pikkaisen opettelemisen tarvetta?
ainakin tähän asti, kun pellosta myydessä yleensä on saanut paremman hinnan kuin sitä ostettaessa..
kuin pääsee sitä peltoa myymään... Yleensä ottaen muut yritykset eivät voi laskea että "ostetaas halli ja laitteet tosi kallilla ja pyöritetään toimintaa nollakatteella tai miinuksella mutta myydään sitten hallit ja laitteet voitolla". Ei, kyllä yleensä oikea yritys laskee niin että toiminnasta saatavalla tuotolla pitää pystyä kohtuullisessa (10-15 vuotta) kuolettamaan tehdyt investoinnit ja samalla tekemään niin paljion tulosta että saa itselleen palkan. Tietysti on plussaa jos sitten saa yrityksen menestymään ja pystyy sen myymään jopa voitolla mutta mikään yritys ei voi laskea että yrityksen myynnistä saadaan rahat edes takaisin. Kas kun yleensä ostaja katsoo että tarvii investoinnilla tulla toimeenkin ja hinnan on oltava sellainen että tulee toimeen, muuten ei yleensä löydy sitä ostajaa... Kyllä toiminnan tuotolla on pystyttävä investoinnit kuolettamaan.
"ikuista" sen hankintahintaa ei voi vähentää verotuksesta ja sen hintaa ei voi kuluttajalta veloittaa tuottajahinnoissa. Hallit ja muu sellainen on "kuluvaa" ja ne voidaan poistaa verotuksessa ja hankintahinta sisällyttää yrityksen tuotteiden hintaan. Mitä myydessä saa tai ostaessa maksaa on yrittäjän riskiin sisältyviä asioita, joissa joskus onnistaa ja joskus ei.
"Hokema: "Maataloudessa ylläpidetään suojatyöpaikkoja" (4)
Totuus: aktiivitilojen määrä on vähentynyt 1990–2000 38% = 49000 tilaa (1)"
On totta että tilamäärä on vähentynyt rajusti. Mutta olemme silti edelleen valovuosia jäljessä naapureita, vaikkapa Ruotsia, Viroa ja Tanskaa. Voisin tähän ihan viitteet ja linkitkin kaivaa mutta suurinpiirtein homma menee niin että täällä tilakoko noin 35 ha, Ruotsissa 70 ja Tanskassa 140, Virossa varmaan vielä isompi. Samoin vaikkapa keskilehmäluku meillä noin 35, Ruotsi noin 70, Tanska noin 140, Viro? Sama sikapuolella, jäljessä ollaan reilusti. Eli vaikka rakennekehitystä onkin tapahtunut niin jäljessä ollaan rajusti. Ja tuo tilakoko näkyy sitten myös tuottavuudessa.
3,5 prosentia saa elantonsa maataloudesta, alemmaksi ei voi enää kovin paljon mennä, luku on suurin sama kuin muuallakin, samoin tilakokomme kestää vertailun EU maiden kansa esim Italiassa tilakoko 7 ha..
SUOMI ON AINOA VETAILUSSA OLEVA MAA , JOSSA ON PIRSTOTTU TILOJA MM. SODAN SEURAUKSENA.
IA JOSSA ON OLLUT VALTAVA TORPPARI AIKA , SYNTYI PIENIÄ TILOJA.
RUOTSI JA TANSKA OVAT SÄÄSTYNEET NÄILTÄ.
SUOMESSA ON IHAN ERI LÄHTÖKOHTA TILAMUODOSTUKSEEN.
SE "KURITTAA" NYKY VILJELYÄ TAVATTOMASTI.
Kipeitä päätöksiä ei ole uskallettu tehdä jotta rakennekehitys olisi vauhdittunut. Päin vastoin, jos ennen EU-aikaa tavoitehintaneuvottelut ja mm pinta-alalisät ja muut tukitoimet varmistivat sitä että pienelläkin tuli toimeen. Näin lykättiin välttämätöntä rakennemuutosta aivan turhaan aina vain eteenpäin. Nyt kun se sitten lopultakin alkaa olla pakko niin jotakin on tapahtunutkin mutta edelleen ollaan pahasti jäljessä. Tuo sota on tietysti totta mutta tilanne olisi sen jälkeen voitu korjata jo moneen kertaan. Kipeitä poliittisia päätöksiä ei vain tehty.
edes yrittämässä tehdä inhimillisesti aloitteita , jotta asiaa olisi voitu korjata.
Sanon INHIMILLISESTI kun etsit vastausta , mitä kysyn.
SOSIALISMI EI OLE INHIMILLISTÄ , ESIM. LÖYTYY ITÄNAAPURISTA.
"Hokema: Maatalousyrittäjät ovat laiskaa lusmusakkia jotka tekevät pari kuukautta vuodessa hommia ja syljeksivät kattoon muun osan vuotta veronmaksajien kustannuksella (mm. 9)
- Totuus: Herätys ennen viittä, työpäivä alkaa 5:20 aamulla ja loppuu kuudelta illalla + iltaruokinta klo 20:45 (1c). Itse olen viettänyt nuoruuteni maito- ja lihatilalla; kuvaus on hyvin todenmukainen. Ja elukat pitää hoitaa 365 päivää vuodessa."
Totta on että työpäivä voi olla pitkä? Mutta entä miten on sen tehollisen työajan laita? Ja mitä työpäivän aikana saadaan tehtyä? Vaikkapa tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen%20tulokset/Maidontuotanto%202005
löytyy tieto että
"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."
Tämä valitettavasti on yhteydessä tuohon tilakokoon ja kannattavuuteen koska
"Työnkäytön suhteen tehokkaimmat tilat käyttivät vuonna 2005 lehmää kohti keskimäärin 50 työtuntia, heikoimmat 400. Työmäärän hallinta on ratkaisevaa taloudellisen menestyksen kannalta, koska työn osuus on lähes 50 % maitolitran tuotantokustannuksesta. "
Mutta että kyllä joku voisi vaikka teollisuushallissakin viettää aikaa 5-20 sorvin ääressä. Siitä vaan ei kukaan työnantaja maksaisi palkkaa, työn tuottavuus olisi liian alhainen.
lypsetään 3 minuutissa niin Suomessa kuin Tanskassakin. Suomessa päästään tuloksessa sentään plussalle esim. "tehokkaassa" Tanskassa tehdään yli 20 euroa TAPPIOTA jokaista työtuntia kohden..
mutta maataloudesta, eli perusteista et ymmärrä yhtikäs mittään.
kans lehmien välis jopa puol tuntii per lehmä tanskas lypsävät karusellissa sukkelaan samall tarkistavat lehmän terveyden kokeneen hoitsajan silmin maito mnee putkia pitkin joten aikaa säästyy rutosti ite lypsytyöhön
huoltomies kertoi tapauksen , kun eräs arska oli ostanna uuden kannukoneen , ja päätti , hintti kun oli,
kokeilla sitä ennen varsinaista käyttöä.
niinpä hää laittoi koneen käymöön ja tökkäs omansa siihen, aikansa lussutteli muttei saanutkaan pois.
tuli kiire soittaan huoltomiehelle , mitä siinä on vikana. ! VASTAUS TULI .
---se on automaattinen pysäytys , toppaa vasta , kun on 25 litraa tullut.
luvut ja numerot ovat kaikki totta, matematiikassa mikään ei ole selittämätöntä ja mitään jossiteltavaa ei ole. sen tähden maavaarikin suuttuu niin silmittömästi jos lainaa pankin tai jonkin muun asiantuntiatahon joka on perillä maanviljelijän rahaliikenteestä, lausuntoja vaikkapa maanviljelyn kannattavuudesta. luvut eivät valehtele.
Vaarallista nuoralla kävely on näin vaalien lähestyessä.
siinäkin täytyy osata matematiikkaa.
luvuthan löytyvät tuolta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito
Nuohan ovat juuri niitä pankinjohtajan kaipailemia lukuja joita sinä tuskin ymmärrät:)
tässä että oletko kenties hieman lukenut liikaa humanistisia ja idealistisia tieteitä ja päätynyt humalaiseksi idiootiksi:)
matemaattiseen faktaan, vaan perustuvat jääviin lähteisiin ja taulukon laatijoihin. seuraavassa linkki jossa kokeneet talousasiantuntiat arvioi maatalouden kannattavuutta vain tileillä liikkuneiden rahasummien perusteella ja niiden lukujen pohjalta tekevät myös tilan kannattavuusarvioita lainapäätöksiä varten. heidän siis täytyy olla asioista perillä!!!! Haastattelussa Osuuspankkikeskuksen asiantuntijat olivat sitä mieltä, että
maatalous ei ole Suomessa huonosti kannattavaa toimintaa. Pankin
asiantuntijoiden mielestä nykyisessä kannattavuusmittarissa saattaa olla
jotain vikaa, ja erityisesti työtuntien laskemista pidettiin hankalana. Tätä
ei ehkä pidetä tiloilla erityisen relevanttina kysymyksenä. Viljelijöille voi
myös olla epäselvää, mitä työmäärään oikein pitäisi laskea. Maatilalla vapaa-
ajan erottaminen työajasta voi olla vaikeaa.
Olet niin "ihastunut" tuohon mielipiteeseen, kun sitä miltei joka päivä siteeraat.
OIKEIN OMAKOHTAINEN SELITYS NIMEN MUODOSTUKSEEN.
Ja sekin sevisi , miksi tuo ARSKA ei oikein osaa lukea ja kirjoittaa
--KUN ON NÄKÖKYKY MENNYT--
ONKO SE NIIN PIENI LINKKI , ETTET SITÄ YHDELLÄ SILMÄLLÄ LÖYDÄ.
hiirilrikeis tulitikku käres tairatte olla kaikki samaa maata suklaa puolen miehii törkeetä .....
kun noin tikkuja on ostelemas moni on nähnynnä nyt sitten tietävät mihin vaari masokisti niitä tarttee,,,hiiii hööööö hä'äääää
http://www.vtv.fi/files/1922/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf
vai onko lajike keksitty jota viljellään talvella ai niin belletti on juuri se kaivetaan hankeen ja kaivamalla nostetaan pitäs tulla hyvä sato ja tuki ei muuta kun bellettiä viljeleen..,.,.,.,.,
http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf
mitenkähän sen verisuonet kestää, noh on ainakin asiantuntevasti tutkittu
MAATALOUDEN KANNATTAVUUDEN OLEVAN HEIKKO ," VILJELIJÄ ON JOUTUNUT
TEKEMÄÄN TYÖTÄ PUOLELLA SIITÄ PALKASTA , MITÄ ULKOPUOLINEN TEKIJÄ OLISI
SIITÄ SAANUT"
ESIM. LOMITTAJALLE MAKSETAAN n. 12€ /TUNTI 40h/ VIIKKO OLEVAA PALKKAA.
tämänkin mukaan 4 € / h ylityöt mukaan llukien on paikkansa pitävää faktaa.
Pellon hintojen, hintaindeksien ja muiden markkinatietojen perusteella
ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä maatalouden kannattavuudesta.
Nämä havainnot osoittavat vain epäsuorasti viljelijöiden taloudellista
tilannetta. Yksittäisinä tietoina ne eivät sinänsä todista mitään,
mutta olennaisempaa onkin se, osoittavatko ne kokonaisuutena samaan
vai eri suuntaan. Toki on huomattava, että esimerkiksi pellon hintakehitykseen
ovat voineet vaikuttaa myös tietyt tukiehdot sekä maatalouden rakennemuutos.
Hintaindeksien nojalla voidaan todeta, että viljelijöiden tarvitsemat tuotantopanokset
ovat kallistuneet yleistä inflaatiovauhtia nopeammin 2000-
luvun aikana. Näyttäisi siis siltä, että maatalouden tuotantopanoksista on
ollut kysyntää, joka on ylittänyt tarjonnan (vrt. kuvio 6). Tämän perusteella
maataloutta voitaisiin pitää kannattavampana toimintana kuin on luultu
http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf
tuollaista voi oppineet miehet tai naiset kirjoittaa, pellon hinnalla ei ole mitään synonyymiä maatalouden kannattavuuteen ja tuotantopanoksista vedetty päätelmä on suoraan, sanonko perseestä
tohtii myydä viljelijöille kymmenien tuhansien eurojen edestä panoksia ja koneita kun joka mediassa toitotetaan että tappiota tulee koko ajan. meidän kyläkaupasta ei saa luotolla edes leivänkannikkaa jos tili on miinuksella. on ihmekauppiaita eksyny maatalouden piiriin. ei luulis muiden kauppiaidem palkkaavan kauppoihinsa näitä maatalouden piirissä toimineita myyjiä kun noin holtittomia ovat
kyllä sitä leipääkin irtoaa jos vakuudet on kunnossa, minullakin on kuuden tonnin limiitti kortilla ja suuremmankin olisin saanut
asiat näinkin vastuullisessa instansissa. mikä on tutkimuksen tarkoitus kun sivukaupalla annetaan virheellisesti tietoa kuinka muka viljelijät ovat vääristelleet tietoja tarkoituksellisesti ja sitten yhdellä lyhyellä lauseella viitataan että tästä ei välttämättä olekkaan kyse. osa tutkimukseen käytetystä materiaalista on jopa yksittäisen sivullisen helppo todeta virheelliseksi, onko esimerkiksi osattu ottaa huomioon kuinka suuria työmääriä vaatii hiljattain raivatut pellot vuosikausia vielä viljelyynkin oton jälkeen että tulevat lopulliseen oikeaan satotasoon vaadittavaan kuntoon. olisi kyllä tervetullutta kehitystä jalkauttaa nämä tutkijat jotka vain tutkii tiloilta kerättyä paperitietoa vaikkapa muutamaksi kuukaudeksi huhtikuusta lähtien tutustumaan maatilan rutiineihin. saattais tulla ihan eri näkökanta tutkimuksiin.
pisti äkkiä luettuna huomio konepoistoihin , miten kannattavuus laskennassa
otetaan huomioon ostetun koneen poistamaton menoerä.
Maajussihan maksaa koneen työtulostaan , mutta saa vain poistetun osuuden
ottaa huomioon verotuksessa , se alentaa entisestään viljelijän saamaa palkkaa.
Ja vaikuttaa muutenkin kannattavuuteen. On kuitenkin välttämättömyys.
on rattoreita useita puimireita kaivinkioneita kauhakkuormaajis kaikkea mahdollista ,uudet autot uudet konesuopjat uudet navetot uudet asuinrakennukset ,mersui pemareita mopoautoi jos jonkinlaista vempainta ,ei 4 €tuntipalkalla tälläsiä hankita ,mutta niinhän se on veronmaksajien maksamia järjestään niin se menee ei muuten ymmärrä,todella törkeetä pöllimistä mutta eiköhän se lopu kevään jälkeen,
myy omiin nimiinsä veronmaksajien mAKSAMIA PELTOI JA KAIKEN KUKKURAKSI MAAN MYYNNIN MYYNTIVERO ON POISTETTU KYLLÄ NÄKEE KEPUJEN TÖRKEYDEN TODELLA SAIRASTA..PAKOPUTKIMIESTEN TOUHUU,
aika ihmeellistä markkinatalouden oppien ksannalta: Maatilarakentamista, erityisesti navetoita, on jatkuvasti tuettu investointituilla,
mikä on saattanut vaikuttaa myös navetoiden hintakehitykseen.
Traktoreiden, puimureiden ja muiden maatalouskoneiden hankintaa ei ole
tuettu.10 Siitä huolimatta niiden hinta on noussut 2000-luvulla keskimäärin
yli kaksi kertaa inflaatiota nopeammin. Maatalouden koneet ja muut laitteet
-alaindeksin (2000 = 100) pisteluku oli 140,3 vuonna 2008.
Myös pellon hinta on viime vuosina noussut selvästi kuluttajahintoja
nopeammin. Pellon hinnassa on kuitenkin paljon alueittaista vaihtelua.
Maan suotuisimmilla viljelyalueilla Varsinais-Suomessa yhdestä peltohehtaarista
on maksettava keskimäärin lähes 10 000 euroa. Maan pohjoisosissa
hinta on vain 1000–2000 e/ha.11
Valtaosa eli noin 85 prosenttia Ruotsin pelloista sijaitsee Suomea etelämpänä,
ja siellä myös viljelyolosuhteet ovat suotuisampia. Voisi olettaa,
että tämä näkyisi myös suhteellisissa hinnoissa. Pelto on kuitenkin Suomessa
kallista Ruotsiin verrattuna.
tähän asiapitoiseen väittelyyn, tehtailet vain uusia alotuksia roppakaupalla.
keskusteluun noine paskajuttuineen
MTK VÄELLE ...
PERSEARSKA
PERSEARSKA
PERSEARSKA
kumpikin kirjoittaa tikkukirjaimilla mielellään, asiatiedon loppuessa mennään siattomuuksiin nimittelyssä, kummallakin on pakkomielteinen halu saada ajatuksiaan esille vaikkei ne ketään kiinnosta, se minua vain ihmetyttää miten ovat noin eripuolille päätyneet.......
kun tuolla taulukossa esitettiin että sotien jälkeen toiminta on ollut kannattavaa vain kuutena vuotena, eikö kaikki loppuaika ole pitänyt syödä omia pää-omia, niitä perämettiä niin kuin eräs tällä palstalla sanoo....
Tästäkö laselmasta "kaupunki osuuspankin Johtaja" on oppinsa ammentanut. ?
MIETIPPÄ PIKKUISEN. JA VEROTULOJEN VÄHENEMISTÄ KOKO SUOMEEN.
PITÄISI YKSISILMÄISENKIN ASIA YMMÄRTÄÄ . !
Ja piiloudut nyt sanomasi taakse. Mitä nimittelyyn tulee , palsta on täynnä
ei yksin minua , vaan kaikkia kirjoittaneita VAAREJA olevaa solvausta. Eikä
yksin ARSKAN aikaansaamaa.
Jos takaraivossa on totuudellista tietoa , miksi siihen täytyy hakea sanojan
jokin linkki.
Sanoja on sen jo omannut , hae itse vastaväite , ja arvostele jos sinulle ei
sanojan oppi kelpaa. Vaari vaan taitaa SANOA ASIAT LIIAN SELVÄSTI , KOSKA
SE SAA AIKAAN JATKUVAA ARVOSTELUA.
PULIUKKOTASON VÄITTELIJÄT VOIT LAITTAA KOPPAASI , PIDÄ HYVÄNÄSI.
"tikku-kirjoitukset" mitä tarkoitatkaan , on annettu luetun ymmärtämiseen
sinunlaisillesi.
kyllä niitä perämettillä on paljon maata viljelty
-