Kuulin aamulla radiosta, että kulttuuripääkaupungissa starttaa joku American Car Show. Ikkunasta tuijottelinkin ulos ja totesin kaduilla letkoina Chevy Vänejä ja muita jenkkirohkoja. Päätin lähteä tyystin eri suunnalle cruisailemaan priimiumilla.
Aurinkokin rupesi kutsuvasti paistamaan, joten otin kaksi jääkylmää ykkösolutpulloa ja imurin pihalle jonne olin pakitellut Japanilaisen Sporttipakun. Nostelin takamatkustajain jalkatilan välipohjat irti, imuroin joka nurkan, pyyhin pinnat mikrokuituliinalla. Lopuksi kiilloitin vielä muovipinnat silikonispreillä ja Paavin siunaamalla puuvillaliinalla. Kampesin vielä varapyörän suihkuun ja pesin ja vahasin sen. Rasvasin kaikki saranatkin ja annoin hellän pusun konepellissä olevaan Toyota-merkkiin.
Kannoin roippeet himaan ja hyppäsin kuskin pukille, väänsin hanikasta penkkiä taakse ja toisesta namikasta tiputin rattia 75 millimetriä. Elikkäs Gran Turismo-asentoon, kuten Italiassa sanotaan. Tunnustelin polyesteriverhoillun penkin antamaa sivuttaistukea ja napautin sormella wunderbaumia. Olo oli tyytyväinen, joten tuuppasin feikki-guessit silmille ja käänsin virta-avaimesta.
Moottori heräsi välittömästi henkiin ja jäi nöyränä odottamaan käskyjä, painoin lenkkarin läpi varpaalla kaasua ja nelipyttykone antoi Mahtavaa Mylvintää eetteriin. Käänsin radiosta jazz-kanavan esiin ja annoin lisää kaasua. Tyytyväisenä panin merkille kuinka naapuritalon akkunoihin ilmestyi eläkeläisten, työttömien ja maahanmuuttajien kateellisia naamoja. Ei sitä joka poika ajelekaan melkein seitsemän tonnin autolla.
Veivasin ikkunan auki ja lähdin rullailemaan pihan poikki. Kakaralauma jätti kirkonrotta-leikkinsä kesken ja jäi montut auki katsomaan Yaris Versoa. Juuri ennenkuin polkaisin kaasun pohjaan ja vapautin moottorin mahtavat 86 hevosvoimaa huikkasin tenaville; "Yks-piste-kolmonen vapari".
Lähdin kiitämään kohti tuusulanväylää ja pohjoista.
Aurinkokin rupesi kutsuvasti paistamaan, joten otin kaksi jääkylmää ykkösolutpulloa ja imurin pihalle jonne olin pakitellut Japanilaisen Sporttipakun. Nostelin takamatkustajain jalkatilan välipohjat irti, imuroin joka nurkan, pyyhin pinnat mikrokuituliinalla. Lopuksi kiilloitin vielä muovipinnat silikonispreillä ja Paavin siunaamalla puuvillaliinalla. Kampesin vielä varapyörän suihkuun ja pesin ja vahasin sen. Rasvasin kaikki saranatkin ja annoin hellän pusun konepellissä olevaan Toyota-merkkiin.
Kannoin roippeet himaan ja hyppäsin kuskin pukille, väänsin hanikasta penkkiä taakse ja toisesta namikasta tiputin rattia 75 millimetriä. Elikkäs Gran Turismo-asentoon, kuten Italiassa sanotaan. Tunnustelin polyesteriverhoillun penkin antamaa sivuttaistukea ja napautin sormella wunderbaumia. Olo oli tyytyväinen, joten tuuppasin feikki-guessit silmille ja käänsin virta-avaimesta.
Moottori heräsi välittömästi henkiin ja jäi nöyränä odottamaan käskyjä, painoin lenkkarin läpi varpaalla kaasua ja nelipyttykone antoi Mahtavaa Mylvintää eetteriin. Käänsin radiosta jazz-kanavan esiin ja annoin lisää kaasua. Tyytyväisenä panin merkille kuinka naapuritalon akkunoihin ilmestyi eläkeläisten, työttömien ja maahanmuuttajien kateellisia naamoja. Ei sitä joka poika ajelekaan melkein seitsemän tonnin autolla.
Veivasin ikkunan auki ja lähdin rullailemaan pihan poikki. Kakaralauma jätti kirkonrotta-leikkinsä kesken ja jäi montut auki katsomaan Yaris Versoa. Juuri ennenkuin polkaisin kaasun pohjaan ja vapautin moottorin mahtavat 86 hevosvoimaa huikkasin tenaville; "Yks-piste-kolmonen vapari".
Lähdin kiitämään kohti tuusulanväylää ja pohjoista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.