yöviesti

ja tää mies menee nyt nukkumaan, häpeilee omaa kirjoitustaan huomen aamulla syvästi. Ja yrittää saada itsensä irti takaisin tohon kuivaan tosielämään jonka meiningistä uskon ymmärtäväni aika paljon, mutta joka olisi vähemmän kuivaa jos... Enkä kerro taustoja, en sitä mitä olen asian eteen tehnyt, en ole varattu, joten ei tuomioita, toisesta en tiedä. Talouskäppyrät tuntuu olevan tunteiden rinnalla itse selkeys. Tunteiden kanssa mä oon hukassa ja en mielelläni edes vihastu ja tämäkin rakkaus pelottaa mua. Koska ne tunteet menee mun kohdalla (ulkokuoresta poiketen) "yli mun hilseen"...mä en oikein ole hyvä niissä kun niiden käsittely ja hallitseminen on mulle vaikeaa. Tarvitsisin kai oman tulkin. Väkivaltainen en ole koskaan ollut, mutta en pärjää kovin hyvin itselleni. Tässä se taas nähdään.

yksikseen hölmöilee kirjoitti:

ja tää mies menee nyt nukkumaan, häpeilee omaa kirjoitustaan huomen aamulla syvästi. Ja yrittää saada itsensä irti takaisin tohon kuivaan tosielämään jonka meiningistä uskon ymmärtäväni aika paljon, mutta joka olisi vähemmän kuivaa jos... Enkä kerro taustoja, en sitä mitä olen asian eteen tehnyt, en ole varattu, joten ei tuomioita, toisesta en tiedä. Talouskäppyrät tuntuu olevan tunteiden rinnalla itse selkeys. Tunteiden kanssa mä oon hukassa ja en mielelläni edes vihastu ja tämäkin rakkaus pelottaa mua. Koska ne tunteet menee mun kohdalla (ulkokuoresta poiketen) "yli mun hilseen"...mä en oikein ole hyvä niissä kun niiden käsittely ja hallitseminen on mulle vaikeaa. Tarvitsisin kai oman tulkin. Väkivaltainen en ole koskaan ollut, mutta en pärjää kovin hyvin itselleni. Tässä se taas nähdään.

on niin paljon sanottavaa että sanon kaiken väärin kun oon yrittäny olla hiljaa. En mä tiedä, suoraan toivoisin että riittäisin jollekin sellasena kun nyt olen, edes suurilta. Toki mun virheitä saisi rakas ihminen korjata tai laittaa mut itseni korjaamaan. Ja korjais varmaan jo omalla olemuksellaan. Olen liian herkkä josta on ollut monenlaista ongelmaa vaikka sitten se piirre on jotain itselle antanutkin.

Vaikka mulla on paljon sanottavaa tykkään myös olla vaan hiljaa. Tykkäisin hirveästi olla hiljaa vaan kahdestaan. Ja tykkäisin jos höpöttelis, puhelis, toruis ja olis äänessä. Ja vaikka mä en ole ollenkaan rikas ni jos mulla ois rakas mä sitä varten säästäisin ja pienillä asioilla sen elämästä hyvän tekisin. Tai ainakin yrittäisin.

Ja se että kertoilee tänne jotain tällaista nimettömänä rustaa ylös kertoo kai siitä että on sitten yksinäinen. Joka on taas omaa syytä koska en kyllä helpolla mitään halua itsestäni kertoakaan.

yksikseen hölmöilee kirjoitti:

on niin paljon sanottavaa että sanon kaiken väärin kun oon yrittäny olla hiljaa. En mä tiedä, suoraan toivoisin että riittäisin jollekin sellasena kun nyt olen, edes suurilta. Toki mun virheitä saisi rakas ihminen korjata tai laittaa mut itseni korjaamaan. Ja korjais varmaan jo omalla olemuksellaan. Olen liian herkkä josta on ollut monenlaista ongelmaa vaikka sitten se piirre on jotain itselle antanutkin.

Vaikka mulla on paljon sanottavaa tykkään myös olla vaan hiljaa. Tykkäisin hirveästi olla hiljaa vaan kahdestaan. Ja tykkäisin jos höpöttelis, puhelis, toruis ja olis äänessä. Ja vaikka mä en ole ollenkaan rikas ni jos mulla ois rakas mä sitä varten säästäisin ja pienillä asioilla sen elämästä hyvän tekisin. Tai ainakin yrittäisin.

Ja se että kertoilee tänne jotain tällaista nimettömänä rustaa ylös kertoo kai siitä että on sitten yksinäinen. Joka on taas omaa syytä koska en kyllä helpolla mitään halua itsestäni kertoakaan.

Annat itsestäsi hyvän ja rehellisen kuvan näiden tekstien perusteella. Ei ole liikaa vaadittu toivoa, että riittäisi sellaisena kuin on, varmasti riität. Itse en kovin helposti lähde toisen luonteenpiirteitä korjaamaan ehkä siksikin, kun en toivo sellaista toiselta. Ehkä tarvitsen keskimääräistä enemmän tilaa itselleni, siis omaakin aikaa ja siinä voi sopeutumista sellaiselle, joka on toisenlaiseen olemiseen tottunut. Tarvitsisit "tunteiden tulkin", en tiedä, mitä pitää sisällään, mutta ajankanssa varmaankin pystyy toisen tunnetilat paremmin huomaamaan ja tunnistamaan.

Munkin mielestä tuollainen kaksin yhdessäolo kuulostaa mukavalta, juttelua ja kutittelua ja sellasta positiivissävyistä yleensäkin ja rehellistä. Myös toi alku tuntui kivalta haaveelta.. että oikein mestari :) Toivon, että löydät ja saat hänet kenet haluat, voisit olla juuri hän, josta itse haaveilen.

yksikseen hölmöilee kirjoitti:

on niin paljon sanottavaa että sanon kaiken väärin kun oon yrittäny olla hiljaa. En mä tiedä, suoraan toivoisin että riittäisin jollekin sellasena kun nyt olen, edes suurilta. Toki mun virheitä saisi rakas ihminen korjata tai laittaa mut itseni korjaamaan. Ja korjais varmaan jo omalla olemuksellaan. Olen liian herkkä josta on ollut monenlaista ongelmaa vaikka sitten se piirre on jotain itselle antanutkin.

Vaikka mulla on paljon sanottavaa tykkään myös olla vaan hiljaa. Tykkäisin hirveästi olla hiljaa vaan kahdestaan. Ja tykkäisin jos höpöttelis, puhelis, toruis ja olis äänessä. Ja vaikka mä en ole ollenkaan rikas ni jos mulla ois rakas mä sitä varten säästäisin ja pienillä asioilla sen elämästä hyvän tekisin. Tai ainakin yrittäisin.

Ja se että kertoilee tänne jotain tällaista nimettömänä rustaa ylös kertoo kai siitä että on sitten yksinäinen. Joka on taas omaa syytä koska en kyllä helpolla mitään halua itsestäni kertoakaan.

on nyt ihan väärä, luin viestisi kahteen kertaan ja en löytänyt mitään hölmöä tai hävettävää. Kirjoituksesi on minusta rehellisen kaunista, myös herkkää aavistus surullistakin. Yksinäisyys on välillä musertavaa tiedän sen kokemuksesta; sinun ehkä pitäisi rohkaista mielesi ja tehdä unelmista/haaveista totta, siis sitten kun olet itse siihen valmis. Minusta tuntuu, että olet sangen hyvin analysoinut itseäsi näissä viesteissäsi.

yksikseen hölmöilee kirjoitti:

on niin paljon sanottavaa että sanon kaiken väärin kun oon yrittäny olla hiljaa. En mä tiedä, suoraan toivoisin että riittäisin jollekin sellasena kun nyt olen, edes suurilta. Toki mun virheitä saisi rakas ihminen korjata tai laittaa mut itseni korjaamaan. Ja korjais varmaan jo omalla olemuksellaan. Olen liian herkkä josta on ollut monenlaista ongelmaa vaikka sitten se piirre on jotain itselle antanutkin.

Vaikka mulla on paljon sanottavaa tykkään myös olla vaan hiljaa. Tykkäisin hirveästi olla hiljaa vaan kahdestaan. Ja tykkäisin jos höpöttelis, puhelis, toruis ja olis äänessä. Ja vaikka mä en ole ollenkaan rikas ni jos mulla ois rakas mä sitä varten säästäisin ja pienillä asioilla sen elämästä hyvän tekisin. Tai ainakin yrittäisin.

Ja se että kertoilee tänne jotain tällaista nimettömänä rustaa ylös kertoo kai siitä että on sitten yksinäinen. Joka on taas omaa syytä koska en kyllä helpolla mitään halua itsestäni kertoakaan.

tutulta. Siis että voisit olla se mies jota minäkin mietin, aika samalla tavalla... tiedän hänestä sen verran, että voisin kuvitella hänen kirjoittaneen jotain tuollaista.

Oletkohan hän...?

yksikseen hölmöilee kirjoitti:

on niin paljon sanottavaa että sanon kaiken väärin kun oon yrittäny olla hiljaa. En mä tiedä, suoraan toivoisin että riittäisin jollekin sellasena kun nyt olen, edes suurilta. Toki mun virheitä saisi rakas ihminen korjata tai laittaa mut itseni korjaamaan. Ja korjais varmaan jo omalla olemuksellaan. Olen liian herkkä josta on ollut monenlaista ongelmaa vaikka sitten se piirre on jotain itselle antanutkin.

Vaikka mulla on paljon sanottavaa tykkään myös olla vaan hiljaa. Tykkäisin hirveästi olla hiljaa vaan kahdestaan. Ja tykkäisin jos höpöttelis, puhelis, toruis ja olis äänessä. Ja vaikka mä en ole ollenkaan rikas ni jos mulla ois rakas mä sitä varten säästäisin ja pienillä asioilla sen elämästä hyvän tekisin. Tai ainakin yrittäisin.

Ja se että kertoilee tänne jotain tällaista nimettömänä rustaa ylös kertoo kai siitä että on sitten yksinäinen. Joka on taas omaa syytä koska en kyllä helpolla mitään halua itsestäni kertoakaan.

Oih, kolahti, ja pahasti! Toivon niin että olisit hän... Että kaiken mun hölmöilyn jälkeen, olisit edelleen tuota mieltä. Vaikka mikään ei ehtinyt kunnolla alkaakaan. Siltikin. Olen pahoillani.. Olisiko meillä tulevaisuutta? Vaikka viimeksi sanoit, "ethän sä edes tunne mua, miten voit tuntea noin..."?

yksikseen hölmöilee kirjoitti:

on niin paljon sanottavaa että sanon kaiken väärin kun oon yrittäny olla hiljaa. En mä tiedä, suoraan toivoisin että riittäisin jollekin sellasena kun nyt olen, edes suurilta. Toki mun virheitä saisi rakas ihminen korjata tai laittaa mut itseni korjaamaan. Ja korjais varmaan jo omalla olemuksellaan. Olen liian herkkä josta on ollut monenlaista ongelmaa vaikka sitten se piirre on jotain itselle antanutkin.

Vaikka mulla on paljon sanottavaa tykkään myös olla vaan hiljaa. Tykkäisin hirveästi olla hiljaa vaan kahdestaan. Ja tykkäisin jos höpöttelis, puhelis, toruis ja olis äänessä. Ja vaikka mä en ole ollenkaan rikas ni jos mulla ois rakas mä sitä varten säästäisin ja pienillä asioilla sen elämästä hyvän tekisin. Tai ainakin yrittäisin.

Ja se että kertoilee tänne jotain tällaista nimettömänä rustaa ylös kertoo kai siitä että on sitten yksinäinen. Joka on taas omaa syytä koska en kyllä helpolla mitään halua itsestäni kertoakaan.

kiva et miehetki rustailee joksus ikävissään Siis joskus :)

Kuulostaa hyvältä...