Tuntemuksianne??

Äidiksi 28v ja poika nyt 8,5kk.
Raskaus meni ihanan positiivisesti. Ylipainoni takia lääkärit peräänkuulutti että mul olis ollu raskausajan diapetes ja vauvasta olisi pitäny tulla iso jne. mutta otin vaan rauhallisesti ilman stressiä mistään ja poika syntyi täysin normipainoisena. Luotin itseeni ja neuvolahoitajaani ja olin onnellinen.
Synnytys käynistyi aamuyöstä ja iltapäivällä todettiin että leikataan. Elämäni pahin tunti oli se kun mua kursittiin synnytyksen jälkeen kiinni ja vaan odotin lääketokkurassa poikaa näkemättä.
Henkisesti synnytyksen jälkeen koko homma heitti häränpyllyä. Oppi itsestään uusia juttuja ja joutu heittää hyvästit joillekin vanhoille asioille. Hormoonit teki tenää, asiaa pahensi minipillerit. Nyt ne lopetettuani ja ekojen menkkojen mentyä olen taas oma itseni. Synnytyksenjälkeinen masennus, parisuhteen uudelleenjärjestelyä jne.
En koe olevani huono äiti. Väsyneenä kyllä on tullut jotain äksyä sanottua lapselle ja sitten omatunto kolkuttaa kun ei raukkaparka vielä mitään ymmärrä maailman menosta ja äidin väsymyksestä.
Mutta lapsi on onnellinen ja voi hyvin ja kasvaa reippaasti, ja kaikki kehuvat miten iloinen ja naurava hän on. Luottaa vanhempiinsa ja paljon myös vieraisiin ihmisiin, vain vähän vierastamista.
Mitään vertailuja en ole saaanut kuulla keltään. Yleensä vain lapsettomat kysyvät että missä iässä yleensä sitä ja tätä. Joskus muistellaan kyllä että minkä ikäisenä kukakin tuttu itse on luopunut tutista tai lähtenyt kävelemään ja odotetaan sitten mielenkiinnolla miten käy pojan kohdalla.
Vartalooni en alun perinkään ollut tyytyväinen, mutta vaatekoko ei heilahtanut mihinkään raskauden aikana (paitsi tietty mahan kohdalta) eikä sen jälkeen. Yritän alkaa laihduttaa nyt kesän tullen.
Nämä viimeiset 7kk, eli kaikki alkoi mennä alamäkeä ristiäisten jälkeen, olivat kovia mutta hyvin opettavaista aikaa. Monet asiat selkiintyivät ja olemme onnellisia nyt. Seuraava lapsikin on jo mielessä.

Heips :)
Äidiksi tulin 22vuotiaana, pikkuneiti nyt 2,5kk vanha :)
Raskaus oli enimmäkseen positiivista aikaa :) Olin ennen raskautta erittäin kriittinen vartaloni suhteen ja raskauden aikana, kun kiloja väkisinkin tuli, aloin vihdoinkin ottaa rennommin ulkonäköasiat :) Raskausdiabetes stressasi loppuraskaudessa, tuntui, että vaikka kuinka terveellisesti söi tai liikkui niin sokerit heitti häränpyllyä :( Mutta tytöstä tuli ihana pikkuinen reilun kolmen kilon paketti ^^