Hei! Tulin nyt tänne purkamaan tuntojani... Jotenkin tuntuu, että kaikki motivaatio elämästä on kadonnut jonnekkin, en muista milloin viimeeksi olisin aidosti ollut iloinen tai ylipäätään tyytyväinen elämääni.
Tuntuu, että muilla ihmisillä sujuu elämä tai että esim.lähipiirissä siinä elämässä semmoinen selkee jatkumo, kuin minä taas junnaan paikallani. Olen vielä aika nuori, enkä tiedä yhtään mihin suuntaan pitäisi lähteä, se on todella turhauttavaa.
Tuntuu, kuin olisin luonut itteni ympärille semmoisen suojamuurin ja on todella vaikeaa tavallaan jättää sitä ja ottaa riskejä elämässä, ja se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja kaikkeen elämässä. Sitten taas päässä on ajatus, että kerranhan täällä vaan elellään ja että pitäis nauttia elämästä, mutta kun ei uskalla! ajattelen, että kuinka mulle vois tapahtua mitään hyvää ja valmistaudun jo pettymykseen, ennen kuin sitä tulee. Mitenköhän pääsis eroon tästä, ja uskaltais ottaa riskejä ja nauttia elämästä?
Tuntuu, että muilla ihmisillä sujuu elämä tai että esim.lähipiirissä siinä elämässä semmoinen selkee jatkumo, kuin minä taas junnaan paikallani. Olen vielä aika nuori, enkä tiedä yhtään mihin suuntaan pitäisi lähteä, se on todella turhauttavaa.
Tuntuu, kuin olisin luonut itteni ympärille semmoisen suojamuurin ja on todella vaikeaa tavallaan jättää sitä ja ottaa riskejä elämässä, ja se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja kaikkeen elämässä. Sitten taas päässä on ajatus, että kerranhan täällä vaan elellään ja että pitäis nauttia elämästä, mutta kun ei uskalla! ajattelen, että kuinka mulle vois tapahtua mitään hyvää ja valmistaudun jo pettymykseen, ennen kuin sitä tulee. Mitenköhän pääsis eroon tästä, ja uskaltais ottaa riskejä ja nauttia elämästä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen huomannut, että vaikka ottaa riskejä, joista seuraa pettymys, niin lähes aina se on vähemmän kuluttavaa, kuin asioiden murehtiminen etukäteen ja riskien ottamatta jättäminen. Vähän sellaisella "Mikä ei tapa, vahvistaa" -mentaliteetilla mennään. Tosin ei tätä ole kovin helppo muistaa, kun riskinottotilanne tulee eteen.
Hassua, että sitä mieluummin vajoaa apaattisuuteen, kuin ottaisi riskin, joka kirpaisisi vain hetken...
.. ja teet vaikka jotain uutta, harrastusta jne.
Niin ehkä se lähtee siitä.