Westielle pennut

ihan ekana kannattais lukea jalostuksen tavoiteohjelma, siinä ei liene kriteereinä pelkästään että on rekattu ja rokattu ;).

Ja yleensä aina suunnitellaan nartulle sopiva uros, se ei sitten aina ole se lähin tai kilometrien säteellä asuva, jalostuksen tavoite ei ole vain kannan määrän lisääminen. Tutki ja tutustu, tee vähän töitä asian eteen, niin kuin kunnon kasvattajat tekevät.

Olen kyllä ensimmäisen vastaajan kanssa samoilla linjoilla, että aloittajan kannattaisi tutustua ensin alkuun westien jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), joka löytyy mm. Westiekerhon sivuilta (www.westiekerho.fi), sekä KoiraNETistä. JTO on laadittu, jotta rodun kasvattajille olisi yhteisen ohjenuorat takaamaan tulevienkin sukupolvien rodunomaisuus ja monimuotoisuus, sekä terveys mahdolisuuksien mukaan.

JTO määrittelee mm. tietyt vähimmäissuositukset jalostukseen käytettäville koirille (näyttelytolokset, silmä- ja polvitarkastukset). Westie ei ole ns. PEVISA-rotu, joten nämä ovat vain suosituksia, muttei niitäkään ole kirjattu kenenkään kiusaksi vaan rodun parhaaksi ;)

JTO:aan tutustumisen lisäksi suosittelisin aloittajaa keskustelemaan oman koiransa kasvattajan kanssa mahdollisista pennutussuunnitelmista, sillä koirasi kasvattajan luulisi olevan sinun koirasi suvun ja sen heikkouksien paras asiantuntija, koska on tuon yhdistelmän päättänyt toteuttaa. Häneltä voisit saada neuvoja parhaan mahdollisen yhdistelmän löytämiseen, jotta sinun koirasi pennuilla olisi parhaat mahdollisuudet terveeseen elämään (ei samoja sukurasitteita molemmista suvuista jos mahdollista).

Koirasi kasvattajalla on tietenkin myös kokemusta oman narttunsa astuttamisesta, tiineysajan vaatimuksista, synnytyksestä sekä pentujen hoitamisesta niiden varhaisimmissa elämänvaiheissa. Kuka olisikaan parempi neuvonantaja oman ensimmäisen pentueesi kanssa? Olettaen siis tietysti, että koirasi kasvattaja on toiminut vastuullisesti.

Hyödyllistä tietoa ihan kaikesta koirien kaasvatukseen ja jalostukseen liittyvästä (sitähän sen yhdenkin pentueen tekeminen on tai ainakin pitäisi olla) saa Kennelliiton Kasvattajan peruskursseilta, mutta mikään kirjatieto ei tietenkään korvaa komuksen mukanaan tuomaa varmuutta, jota voit ammentaa joltain tutulta kasvattajalta. Kaikki kun ei aina mene niin kuin toivotaan tai kirjoista voi lukea. ikäviä yllätyksia voi tulla myös hyvin ja huolella suunnitellut pentueen kanssa.

Niin monta asiaa pitäisi ottaa huomioon nartun, oli rotu mikä tahansa, pennuttamisessa, että jätän sen suosiolla muille.