Kysymys informaatiosta, vastaajana

Informaatiolla on lähettäjä ja vastaanottaja.

Informaatio jakaantuu:
1.Koodiin, kieliopiin
2.Merkitykseen
3. Toimintaan
4. Päämäärään, tarkoitukseen

keskustelussa kirjoitti:

Informaatiolla on lähettäjä ja vastaanottaja.

Informaatio jakaantuu:
1.Koodiin, kieliopiin
2.Merkitykseen
3. Toimintaan
4. Päämäärään, tarkoitukseen

Lue lisää

"Informaatiolla on lähettäjä ja vastaanottaja."

Hmm, katson ulos ikkunasta ja näen kaikenlaista. Vastaanottaja on selvä, mutta mikä on se informaation lähettäjä?

Kävelin ulkona ja kuulin useammankin linnun laulavan. Lauloivatko ne minulle? Tunnistin mm. peipposen, mikä oli tuon viestijän informaatio minulle? Mitä merkitystä ja päämäärää tuo viestijä minulle viestitti?

Vai onko niin, että ulkoisten ärsykkeiden tulkitsija antaa ko. aistimuksille sekä muodon että merkityksen? Riippuen taas tulkitsijasta ko. viesti sitten saa aikaan mahdollisen toiminnan omien päämääriensä toteuttamiseksi?

Mitä ajatuksia nuo kysymykset sinussa herättävät tästä ilmiöstä nimeltä informaatio?

vanha-kissa kirjoitti:

"Informaatiolla on lähettäjä ja vastaanottaja."

Hmm, katson ulos ikkunasta ja näen kaikenlaista. Vastaanottaja on selvä, mutta mikä on se informaation lähettäjä?

Kävelin ulkona ja kuulin useammankin linnun laulavan. Lauloivatko ne minulle? Tunnistin mm. peipposen, mikä oli tuon viestijän informaatio minulle? Mitä merkitystä ja päämäärää tuo viestijä minulle viestitti?

Vai onko niin, että ulkoisten ärsykkeiden tulkitsija antaa ko. aistimuksille sekä muodon että merkityksen? Riippuen taas tulkitsijasta ko. viesti sitten saa aikaan mahdollisen toiminnan omien päämääriensä toteuttamiseksi?

Mitä ajatuksia nuo kysymykset sinussa herättävät tästä ilmiöstä nimeltä informaatio?

Lue lisää

Mutta onko mainitsemasi todellista informaatioita, täyttääkö ne nuo neljä tasoa?

keskustelussa kirjoitti:

Informaatiolla on lähettäjä ja vastaanottaja.

Informaatio jakaantuu:
1.Koodiin, kieliopiin
2.Merkitykseen
3. Toimintaan
4. Päämäärään, tarkoitukseen

Lue lisää

Määrittelysi on surkea. Kyllä bittijonokin on informaatiota, vaikka sillä ei olisi mitään erityistä merkitystä. Geenin duplikaatio muuten täyttää liput heiluen kaikki vaatimuksesi, vaikka ne ovatkin epämääräisiä.

vanha-kissa kirjoitti:

"Informaatiolla on lähettäjä ja vastaanottaja."

Hmm, katson ulos ikkunasta ja näen kaikenlaista. Vastaanottaja on selvä, mutta mikä on se informaation lähettäjä?

Kävelin ulkona ja kuulin useammankin linnun laulavan. Lauloivatko ne minulle? Tunnistin mm. peipposen, mikä oli tuon viestijän informaatio minulle? Mitä merkitystä ja päämäärää tuo viestijä minulle viestitti?

Vai onko niin, että ulkoisten ärsykkeiden tulkitsija antaa ko. aistimuksille sekä muodon että merkityksen? Riippuen taas tulkitsijasta ko. viesti sitten saa aikaan mahdollisen toiminnan omien päämääriensä toteuttamiseksi?

Mitä ajatuksia nuo kysymykset sinussa herättävät tästä ilmiöstä nimeltä informaatio?

Lue lisää

Eihän sinulla ole tietoa eli informaatioita edes itsestäsikään.
Miten voisit saada informaatiota muista?

jjkkk kirjoitti:

Määrittelysi on surkea. Kyllä bittijonokin on informaatiota, vaikka sillä ei olisi mitään erityistä merkitystä. Geenin duplikaatio muuten täyttää liput heiluen kaikki vaatimuksesi, vaikka ne ovatkin epämääräisiä.

Lue lisää

Sekoitat datan ja informaation tosiinsa.

Data on? kirjoitti:

Sekoitat datan ja informaation tosiinsa.

Data ja informaatio ovat hyvin lähellä toisiaan. Satunnaisesta bittijonosta voi kuka tahansa etsiä "merkityksiä" tai "päämääriä", sillä niitä ei kukaan osaa määritellä kunnolla.

jjkkk kirjoitti:

Data ja informaatio ovat hyvin lähellä toisiaan. Satunnaisesta bittijonosta voi kuka tahansa etsiä "merkityksiä" tai "päämääriä", sillä niitä ei kukaan osaa määritellä kunnolla.

Lue lisää

Satunnainen bittijono on dataa. Merkityksen tai päämäärän etsiminen bittijonosta on informaation etsimistä.

Jos väitteesi, ettei kukaan osaa määritellä "bitti-jonon" merkitystä kunnolla, niin miten silloin esim. SOS- viesti toimisi?

eri asiaa kirjoitti:

Satunnainen bittijono on dataa. Merkityksen tai päämäärän etsiminen bittijonosta on informaation etsimistä.

Jos väitteesi, ettei kukaan osaa määritellä "bitti-jonon" merkitystä kunnolla, niin miten silloin esim. SOS- viesti toimisi?

Lue lisää

Kyllä sana bittijono on tiukasti määritelty, mutta sanaa merkitys ei voida tarkasti määritellä, sillä ihminen keksii näitä merkityksiä täysin mielivaltaisesti.

Ihminen joka ei SOS-koodia tunne, pitää SOS-viestiä satunnaisena datana. Mikäli taas SOS-avaimella löydämme pitkästä bittijonosta viestin, voimme olla suhteellisen varmoja, että tämä jono oli ns. merkityksellistä informaatiota. Mikäli taas emme löydä SOS-avaimella viestiä, emme voi sanoa bittijonon merkityksellisyydestä mitään, sillä bittijonoon voi koodata viestejä äärettömän monella tavalla. Satunnaisesti tuotetusta bittijonostakin löydetään varmasti jokin "viesti" tai "merkitys", vaikka lähettäjä kivenkovaa väittäisi tuottaneensa jonon arpomalla. Merkityksen määrittely kaatuu siis sen subjektiivisuuteen.

jjkkk kirjoitti:

Kyllä sana bittijono on tiukasti määritelty, mutta sanaa merkitys ei voida tarkasti määritellä, sillä ihminen keksii näitä merkityksiä täysin mielivaltaisesti.

Ihminen joka ei SOS-koodia tunne, pitää SOS-viestiä satunnaisena datana. Mikäli taas SOS-avaimella löydämme pitkästä bittijonosta viestin, voimme olla suhteellisen varmoja, että tämä jono oli ns. merkityksellistä informaatiota. Mikäli taas emme löydä SOS-avaimella viestiä, emme voi sanoa bittijonon merkityksellisyydestä mitään, sillä bittijonoon voi koodata viestejä äärettömän monella tavalla. Satunnaisesti tuotetusta bittijonostakin löydetään varmasti jokin "viesti" tai "merkitys", vaikka lähettäjä kivenkovaa väittäisi tuottaneensa jonon arpomalla. Merkityksen määrittely kaatuu siis sen subjektiivisuuteen.

Lue lisää

Molemmat sanat on yhtä tiukasti määritelty kirjoitettavaksi kirjaimin oikeaan järjestykseen, mutta niille annettu merkitys ja käyttö on erillainen. Jos merkitys sanaa ei ole tarkoin määritelty, niin miten voisimme sanoa, että bittijono on tiukasti määritelty?

"Ihminen joka ei SOS-koodia tunne, pitää SOS-viestiä satunnaisena datana."

Samaa mieltä.

"Mikäli taas SOS-avaimella löydämme pitkästä bittijonosta viestin, voimme olla suhteellisen varmoja, että tämä jono oli ns. merkityksellistä informaatiota."

Jos löydämme pitkästä bittijonosta SOS-koodin, kyse voi olla merkityksellisestä viestistä, mutta en katsoisi sitä SOS-viestiksi. SOS-viesti lähetetään erikseen, ei jonkun bittijonon seassa.

"Mikäli taas emme löydä SOS-avaimella viestiä, emme voi sanoa bittijonon merkityksellisyydestä mitään, sillä bittijonoon voi koodata viestejä äärettömän monella tavalla."

En ole varma, ymmärsinkö mitä tarkoitit SOS-avaimella. Emme löydä SOS-avaimella viestejä bittijonosta, vaan SOS-viestin kirjoitettuna bittijonon muotoon.
Voimme sanoa sen merkitöksettömyyden SOS-viestin suhteen. Kuitenkin yleensä, bittijonot tehdään jollekin, joka ymmärtäöä sen, tiettyä tarkoitusta varten, ei pilailumielessä.

""Satunnaisesti tuotetusta bittijonostakin löydetään varmasti jokin "viesti" tai "merkitys", vaikka lähettäjä kivenkovaa väittäisi tuottaneensa jonon arpomalla. Merkityksen määrittely kaatuu siis sen subjektiivisuuteen.""

Aivan, satunnaisesta tuotetusta bittijonosta voidaan löytää jokin viesti tai merkitys, jostakin kohtaa, mutta ei koko bittijonolle. Kuitenkin, vähintään kahden henkilön täytyy sopia merkitys tietylle bittijonolle, jotta tietty informaatio voidaan välittää.

tarkoituksesi kirjoitti:

Molemmat sanat on yhtä tiukasti määritelty kirjoitettavaksi kirjaimin oikeaan järjestykseen, mutta niille annettu merkitys ja käyttö on erillainen. Jos merkitys sanaa ei ole tarkoin määritelty, niin miten voisimme sanoa, että bittijono on tiukasti määritelty?

"Ihminen joka ei SOS-koodia tunne, pitää SOS-viestiä satunnaisena datana."

Samaa mieltä.

"Mikäli taas SOS-avaimella löydämme pitkästä bittijonosta viestin, voimme olla suhteellisen varmoja, että tämä jono oli ns. merkityksellistä informaatiota."

Jos löydämme pitkästä bittijonosta SOS-koodin, kyse voi olla merkityksellisestä viestistä, mutta en katsoisi sitä SOS-viestiksi. SOS-viesti lähetetään erikseen, ei jonkun bittijonon seassa.

"Mikäli taas emme löydä SOS-avaimella viestiä, emme voi sanoa bittijonon merkityksellisyydestä mitään, sillä bittijonoon voi koodata viestejä äärettömän monella tavalla."

En ole varma, ymmärsinkö mitä tarkoitit SOS-avaimella. Emme löydä SOS-avaimella viestejä bittijonosta, vaan SOS-viestin kirjoitettuna bittijonon muotoon.
Voimme sanoa sen merkitöksettömyyden SOS-viestin suhteen. Kuitenkin yleensä, bittijonot tehdään jollekin, joka ymmärtäöä sen, tiettyä tarkoitusta varten, ei pilailumielessä.

""Satunnaisesti tuotetusta bittijonostakin löydetään varmasti jokin "viesti" tai "merkitys", vaikka lähettäjä kivenkovaa väittäisi tuottaneensa jonon arpomalla. Merkityksen määrittely kaatuu siis sen subjektiivisuuteen.""

Aivan, satunnaisesta tuotetusta bittijonosta voidaan löytää jokin viesti tai merkitys, jostakin kohtaa, mutta ei koko bittijonolle. Kuitenkin, vähintään kahden henkilön täytyy sopia merkitys tietylle bittijonolle, jotta tietty informaatio voidaan välittää.

Lue lisää

Kirjoitusasu on tietysti määrätty, mutta määritelmä ei. Bittijono taas on jono bittejä.

"Jos löydämme pitkästä bittijonosta SOS-koodin, kyse voi olla merkityksellisestä viestistä, mutta en katsoisi sitä SOS-viestiksi. SOS-viesti lähetetään erikseen, ei jonkun bittijonon seassa."

Entäpä jos joku on lisännyt bittejä viestin sekaan, että se näyttäisi satunnaiselta? Jono silti kokonaisuutena välittäisi merkityksellisen informaation vastaanottajalle, ja olisi siis informaatiota.

"Emme löydä SOS-avaimella viestejä bittijonosta, vaan SOS-viestin kirjoitettuna bittijonon muotoon."

Nämä kaksi lausetta tarkoittavat täsmälleen samaa.

"Aivan, satunnaisesta tuotetusta bittijonosta voidaan löytää jokin viesti tai merkitys, jostakin kohtaa, mutta ei koko bittijonolle."

Riippuu tietysti bittijonon suuruudesta, mutta noin lauseen mittainen satunnainen bittijono voisi tarkoittaa helposti lukemattomia eri "merkityksellisiä" lauseita eri koodikielellä koodattuna.

"Kuitenkin, vähintään kahden henkilön täytyy sopia merkitys tietylle bittijonolle, jotta tietty informaatio voidaan välittää."

Tämä on itsestäänselvää, muttei kuulu aiheeseen. Kysymys on: koska voimme sanoa, että tietty data ei sisällä informaatiota.

jjkkk kirjoitti:

Kirjoitusasu on tietysti määrätty, mutta määritelmä ei. Bittijono taas on jono bittejä.

"Jos löydämme pitkästä bittijonosta SOS-koodin, kyse voi olla merkityksellisestä viestistä, mutta en katsoisi sitä SOS-viestiksi. SOS-viesti lähetetään erikseen, ei jonkun bittijonon seassa."

Entäpä jos joku on lisännyt bittejä viestin sekaan, että se näyttäisi satunnaiselta? Jono silti kokonaisuutena välittäisi merkityksellisen informaation vastaanottajalle, ja olisi siis informaatiota.

"Emme löydä SOS-avaimella viestejä bittijonosta, vaan SOS-viestin kirjoitettuna bittijonon muotoon."

Nämä kaksi lausetta tarkoittavat täsmälleen samaa.

"Aivan, satunnaisesta tuotetusta bittijonosta voidaan löytää jokin viesti tai merkitys, jostakin kohtaa, mutta ei koko bittijonolle."

Riippuu tietysti bittijonon suuruudesta, mutta noin lauseen mittainen satunnainen bittijono voisi tarkoittaa helposti lukemattomia eri "merkityksellisiä" lauseita eri koodikielellä koodattuna.

"Kuitenkin, vähintään kahden henkilön täytyy sopia merkitys tietylle bittijonolle, jotta tietty informaatio voidaan välittää."

Tämä on itsestäänselvää, muttei kuulu aiheeseen. Kysymys on: koska voimme sanoa, että tietty data ei sisällä informaatiota.

Lue lisää

"Kirjoitusasu on tietysti määrätty, mutta määritelmä ei. Bittijono taas on jono bittejä."

Sanakirjoissa sanojen merkitys on selitetty määrittelemällä ne. Myös sana määritelmä on selitetty määrittelemällä se. Bittijonolla voidään välittää dataa tai informaatioita. (Bittijonoa ei oltu määritelty siinä Nykysuomen sanakirjassa joka minulla on, 1991)

Bittijono voi olla jono bittejä, satunnaisesti, mutta sillä voi myös viestittää sanan "kirjoitusasu on tietysti määrätty, määritelmä ei" , bittijonona.

"Entäpä jos joku on lisännyt bittejä viestin sekaan, että se näyttäisi satunnaiselta? Jono silti kokonaisuutena välittäisi merkityksellisen informaation vastaanottajalle, ja olisi siis informaatiota."

Jos joku lisää bittejä viestin sekaan, että se näyttäisi satunnaiselta, niin se ei vain näytä vaan on silloin satunnainen. Alkuperäinen informaatio ei silloin mene lähettäjän haluamassa muodossa vastaanottajalle, hän ei ymmärrä pelkkiä bittejä, joilla ei ole annettu merkitystä.

"Nämä kaksi lausetta tarkoittavat täsmälleen samaa."

Ok, niin oletin.

"Riippuu tietysti bittijonon suuruudesta, mutta noin lauseen mittainen satunnainen bittijono voisi tarkoittaa helposti lukemattomia eri "merkityksellisiä" lauseita eri koodikielellä koodattuna."

Satunnainen bittijono ei sisällä merkitystä. Merkitys ilmaistaan määrätyllä bittijonon järjestyksellä, joka vastaa jotakin, ja jonka lähettäjä ja vastaanottaja tuntevat.

"Tämä on itsestäänselvää, muttei kuulu aiheeseen. Kysymys on: koska voimme sanoa, että tietty data ei sisällä informaatiota."

Tottakai kuuluu, usein itsestäänselvyyksinä pitämämme asiat ovat petollisia. Voimme todeta sen vain itsemme kohdalta, ymmärrämmekö datan sisällön vai emme ja kenen lähettämää se on. Data ei vaadi älyä, vaan informaation välittäminen sen avulla.

välittää sitä kirjoitti:

"Kirjoitusasu on tietysti määrätty, mutta määritelmä ei. Bittijono taas on jono bittejä."

Sanakirjoissa sanojen merkitys on selitetty määrittelemällä ne. Myös sana määritelmä on selitetty määrittelemällä se. Bittijonolla voidään välittää dataa tai informaatioita. (Bittijonoa ei oltu määritelty siinä Nykysuomen sanakirjassa joka minulla on, 1991)

Bittijono voi olla jono bittejä, satunnaisesti, mutta sillä voi myös viestittää sanan "kirjoitusasu on tietysti määrätty, määritelmä ei" , bittijonona.

"Entäpä jos joku on lisännyt bittejä viestin sekaan, että se näyttäisi satunnaiselta? Jono silti kokonaisuutena välittäisi merkityksellisen informaation vastaanottajalle, ja olisi siis informaatiota."

Jos joku lisää bittejä viestin sekaan, että se näyttäisi satunnaiselta, niin se ei vain näytä vaan on silloin satunnainen. Alkuperäinen informaatio ei silloin mene lähettäjän haluamassa muodossa vastaanottajalle, hän ei ymmärrä pelkkiä bittejä, joilla ei ole annettu merkitystä.

"Nämä kaksi lausetta tarkoittavat täsmälleen samaa."

Ok, niin oletin.

"Riippuu tietysti bittijonon suuruudesta, mutta noin lauseen mittainen satunnainen bittijono voisi tarkoittaa helposti lukemattomia eri "merkityksellisiä" lauseita eri koodikielellä koodattuna."

Satunnainen bittijono ei sisällä merkitystä. Merkitys ilmaistaan määrätyllä bittijonon järjestyksellä, joka vastaa jotakin, ja jonka lähettäjä ja vastaanottaja tuntevat.

"Tämä on itsestäänselvää, muttei kuulu aiheeseen. Kysymys on: koska voimme sanoa, että tietty data ei sisällä informaatiota."

Tottakai kuuluu, usein itsestäänselvyyksinä pitämämme asiat ovat petollisia. Voimme todeta sen vain itsemme kohdalta, ymmärrämmekö datan sisällön vai emme ja kenen lähettämää se on. Data ei vaadi älyä, vaan informaation välittäminen sen avulla.

Lue lisää

"Voimme todeta sen vain itsemme kohdalta, ymmärrämmekö datan sisällön vai emme ja kenen lähettämää se on"

Kommentoitavaa piisaa, mutta tiivistit jo olennaisen: mikäli informaatio on määritelty sisältämään jotain merkitystä, emme voi tietää koska data on informaatiota ja koska ei.

Tämän takia ketjussa esitetty informaation määritelmä on huono. Jos näyttäisimme DNA-polymeraasin koodaavaa emäsjärjestystä ala-astelaiselle, ei hän voisi sanoa yhtään mitään datan merkityksestä, kun taas tutkija huomaa heti emäskolmikot ja voisi jopa päätellä koodin tuottaman proteiinin. Kun emme pysty edes kertomaan, koska datassa on "merkitystä", emme voi kysyä, koska informaatiota on tullut lisää.

jjkkk kirjoitti:

"Voimme todeta sen vain itsemme kohdalta, ymmärrämmekö datan sisällön vai emme ja kenen lähettämää se on"

Kommentoitavaa piisaa, mutta tiivistit jo olennaisen: mikäli informaatio on määritelty sisältämään jotain merkitystä, emme voi tietää koska data on informaatiota ja koska ei.

Tämän takia ketjussa esitetty informaation määritelmä on huono. Jos näyttäisimme DNA-polymeraasin koodaavaa emäsjärjestystä ala-astelaiselle, ei hän voisi sanoa yhtään mitään datan merkityksestä, kun taas tutkija huomaa heti emäskolmikot ja voisi jopa päätellä koodin tuottaman proteiinin. Kun emme pysty edes kertomaan, koska datassa on "merkitystä", emme voi kysyä, koska informaatiota on tullut lisää.

Lue lisää

"Kommentoitavaa piisaa, mutta tiivistit jo olennaisen: mikäli informaatio on määritelty sisältämään jotain merkitystä, emme voi tietää koska data on informaatiota ja koska ei."

Oman näkemykseni yllä olevaan: mikäli dataan on sijoitettu informaatiota, sillä on jokin merkitys, ja jos havaitsemme tuon merkityksen, voimme tietää että data sisältää informaatiota.


"Tämän takia ketjussa esitetty informaation määritelmä on huono. Jos näyttäisimme DNA-polymeraasin koodaavaa emäsjärjestystä ala-astelaiselle, ei hän voisi sanoa yhtään mitään datan merkityksestä, kun taas tutkija huomaa heti emäskolmikot ja voisi jopa päätellä koodin tuottaman proteiinin. Kun emme pysty edes kertomaan, koska datassa on "merkitystä", emme voi kysyä, koska informaatiota on tullut lisää."

Kutakuinkin samaa mieltä. Me näemme datan (neljä kemiallista kirjainta) ja niiden järjestyksen tai sen muuttumisen, mutta emme datassa olevaa informaatiota. Datan lisääntyminen/muuttuminen on mielestäni samaa kuin sinä sanoit, että joku lisää dataa (bittejä) "sivusta" jo olemassaolevaan dataan (bittijonoon). Miten näkymätön informaatio sitten käyttäytyy tämän data lisäämisen jälkeen, näemme siitä miten se täyttää tarkoituksensa, jos se on määritelty.

Mutta saadaanko me nähdä tarkoitus, on jo toinen juttu!

informaatiota kirjoitti:

"Kommentoitavaa piisaa, mutta tiivistit jo olennaisen: mikäli informaatio on määritelty sisältämään jotain merkitystä, emme voi tietää koska data on informaatiota ja koska ei."

Oman näkemykseni yllä olevaan: mikäli dataan on sijoitettu informaatiota, sillä on jokin merkitys, ja jos havaitsemme tuon merkityksen, voimme tietää että data sisältää informaatiota.


"Tämän takia ketjussa esitetty informaation määritelmä on huono. Jos näyttäisimme DNA-polymeraasin koodaavaa emäsjärjestystä ala-astelaiselle, ei hän voisi sanoa yhtään mitään datan merkityksestä, kun taas tutkija huomaa heti emäskolmikot ja voisi jopa päätellä koodin tuottaman proteiinin. Kun emme pysty edes kertomaan, koska datassa on "merkitystä", emme voi kysyä, koska informaatiota on tullut lisää."

Kutakuinkin samaa mieltä. Me näemme datan (neljä kemiallista kirjainta) ja niiden järjestyksen tai sen muuttumisen, mutta emme datassa olevaa informaatiota. Datan lisääntyminen/muuttuminen on mielestäni samaa kuin sinä sanoit, että joku lisää dataa (bittejä) "sivusta" jo olemassaolevaan dataan (bittijonoon). Miten näkymätön informaatio sitten käyttäytyy tämän data lisäämisen jälkeen, näemme siitä miten se täyttää tarkoituksensa, jos se on määritelty.

Mutta saadaanko me nähdä tarkoitus, on jo toinen juttu!

Lue lisää

Päästiinhän tässä asiassa jotakuinkin yhteisymmärrykseen. Aika harvinaista tällä palstalla. Tämän pohdinnan pohjalta voimme siis huoletta väittää, että aloituksessa esitetty kysymys: "Mistä informaatiota tulee genomiin", on jo lähtökohdiltaan surkea, mikäli informaatio määritellään sisältämään joku merkitys. DNA:n kohdalla murskaavasti parempi määritelmä informaatiolle olisi "biologisesti aktiivininen genomin osa", ja tällä määritelmällä informaatio lisääntyy esim. geenin duplikaatiossa.

jjkkk kirjoitti:

Päästiinhän tässä asiassa jotakuinkin yhteisymmärrykseen. Aika harvinaista tällä palstalla. Tämän pohdinnan pohjalta voimme siis huoletta väittää, että aloituksessa esitetty kysymys: "Mistä informaatiota tulee genomiin", on jo lähtökohdiltaan surkea, mikäli informaatio määritellään sisältämään joku merkitys. DNA:n kohdalla murskaavasti parempi määritelmä informaatiolle olisi "biologisesti aktiivininen genomin osa", ja tällä määritelmällä informaatio lisääntyy esim. geenin duplikaatiossa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, myös omat ajatuksen selvenee ja tulee uusia ajatuksia, kun voi vapaasti ja rakentavasti keskustella.

Ehkä parempi olisi ollut kysyä, mistä informaatio tulee sanoihin, niin että ne saavat tietyn merkityksen. Tuo informaatiohan ei ole sanoissa itsessään, vaan se on annettu niihin niiden ulkopuolelta, älykkyyden ei aineen toimesta. Jos ymmärrämme tämän selvästi, niin samaa ajatusta voi sitten soveltaa informaation tulemisesta genomiin. On vaikeaa tajuta informaation erillään olo aineesta ja aineeseen sidottuna.

Jos määrittelemme informaation tavallasi, "biologisesti aktiivinen genomin osa", niin miten selität tämän aktiivisuuden loppumisen kuolemassa? Data säilyy samana, informaatio ei enää toimi. Siis informaatio häipyy kuolemassa, mutta minne se menee? Ei ole pakko vastata, esitän vain oman pohdintani.

Geenin duplikaatiossa data lisääntyy, mutta mikä aiheuttaa tuon lisääntymisen, eikö informaation toiminta?

keskustelusta kirjoitti:

Olen samaa mieltä, myös omat ajatuksen selvenee ja tulee uusia ajatuksia, kun voi vapaasti ja rakentavasti keskustella.

Ehkä parempi olisi ollut kysyä, mistä informaatio tulee sanoihin, niin että ne saavat tietyn merkityksen. Tuo informaatiohan ei ole sanoissa itsessään, vaan se on annettu niihin niiden ulkopuolelta, älykkyyden ei aineen toimesta. Jos ymmärrämme tämän selvästi, niin samaa ajatusta voi sitten soveltaa informaation tulemisesta genomiin. On vaikeaa tajuta informaation erillään olo aineesta ja aineeseen sidottuna.

Jos määrittelemme informaation tavallasi, "biologisesti aktiivinen genomin osa", niin miten selität tämän aktiivisuuden loppumisen kuolemassa? Data säilyy samana, informaatio ei enää toimi. Siis informaatio häipyy kuolemassa, mutta minne se menee? Ei ole pakko vastata, esitän vain oman pohdintani.

Geenin duplikaatiossa data lisääntyy, mutta mikä aiheuttaa tuon lisääntymisen, eikö informaation toiminta?

Lue lisää

"Ehkä parempi olisi ollut kysyä, mistä informaatio tulee sanoihin, niin että ne saavat tietyn merkityksen. Tuo informaatiohan ei ole sanoissa itsessään, vaan se on annettu niihin niiden ulkopuolelta, älykkyyden ei aineen toimesta. Jos ymmärrämme tämän selvästi, niin samaa ajatusta voi sitten soveltaa informaation tulemisesta genomiin. On vaikeaa tajuta informaation erillään olo aineesta ja aineeseen sidottuna."

Tässä tulee taas mekityksen määrittelyn vaikeus vastaan. Kiinankielinen sana ei kerro minulle yhtään mitään, mutta jonkun mielestä se on ilmiselvästi informaatiota. Minä en ymmärrä tätä pointtia selvästi, sillä kyllä sanojen merkityksetkin on aivoihin kirjoitettu. DNA:n tapaus on kertaluokkia helpompi kysymys, sillä tiedämme tarkasti, kuinka DNA-informaatiota säilytetään, käsitellään ja tulkitaan solussa.

"Jos määrittelemme informaation tavallasi, "biologisesti aktiivinen genomin osa", niin miten selität tämän aktiivisuuden loppumisen kuolemassa? Data säilyy samana, informaatio ei enää toimi. Siis informaatio häipyy kuolemassa, mutta minne se menee?"

DNA:n aktiivisuus ei lopu kuollessa, vaan sitä voidaan ottaa ruumiista, ja normaaleissa solun olosuhteissa se on jälleen toimivaa. Kuolleen ihmisen solut eivät saa happea, joten ne kuolevat vähitellen. Informaatio on edelleen aktiivista, mutta sen tulkitsija on kuollut.

"Geenin duplikaatiossa data lisääntyy, mutta mikä aiheuttaa tuon lisääntymisen, eikö informaation toiminta? "

Sen aiheuttaa solun kopiointimekanismin virhe. Ilman kopioitumismekanismia dataa/informaatiota ei tietystikään voi tulla lisää. Kopioituminen on evoluution ehdoton edellytys.

jjkkk kirjoitti:

"Ehkä parempi olisi ollut kysyä, mistä informaatio tulee sanoihin, niin että ne saavat tietyn merkityksen. Tuo informaatiohan ei ole sanoissa itsessään, vaan se on annettu niihin niiden ulkopuolelta, älykkyyden ei aineen toimesta. Jos ymmärrämme tämän selvästi, niin samaa ajatusta voi sitten soveltaa informaation tulemisesta genomiin. On vaikeaa tajuta informaation erillään olo aineesta ja aineeseen sidottuna."

Tässä tulee taas mekityksen määrittelyn vaikeus vastaan. Kiinankielinen sana ei kerro minulle yhtään mitään, mutta jonkun mielestä se on ilmiselvästi informaatiota. Minä en ymmärrä tätä pointtia selvästi, sillä kyllä sanojen merkityksetkin on aivoihin kirjoitettu. DNA:n tapaus on kertaluokkia helpompi kysymys, sillä tiedämme tarkasti, kuinka DNA-informaatiota säilytetään, käsitellään ja tulkitaan solussa.

"Jos määrittelemme informaation tavallasi, "biologisesti aktiivinen genomin osa", niin miten selität tämän aktiivisuuden loppumisen kuolemassa? Data säilyy samana, informaatio ei enää toimi. Siis informaatio häipyy kuolemassa, mutta minne se menee?"

DNA:n aktiivisuus ei lopu kuollessa, vaan sitä voidaan ottaa ruumiista, ja normaaleissa solun olosuhteissa se on jälleen toimivaa. Kuolleen ihmisen solut eivät saa happea, joten ne kuolevat vähitellen. Informaatio on edelleen aktiivista, mutta sen tulkitsija on kuollut.

"Geenin duplikaatiossa data lisääntyy, mutta mikä aiheuttaa tuon lisääntymisen, eikö informaation toiminta? "

Sen aiheuttaa solun kopiointimekanismin virhe. Ilman kopioitumismekanismia dataa/informaatiota ei tietystikään voi tulla lisää. Kopioituminen on evoluution ehdoton edellytys.

Lue lisää

"Tässä tulee taas mekityksen määrittelyn vaikeus vastaan. Kiinankielinen sana ei kerro minulle yhtään mitään, mutta jonkun mielestä se on ilmiselvästi informaatiota. Minä en ymmärrä tätä pointtia selvästi, sillä kyllä sanojen merkityksetkin on aivoihin kirjoitettu. DNA:n tapaus on kertaluokkia helpompi kysymys, sillä tiedämme tarkasti, kuinka DNA-informaatiota säilytetään, käsitellään ja tulkitaan solussa."

En näkisi vaikeana merkityksen antamista tietylle (sanalle) kirjain jonolle, vaan sitä, että jokaiselle opetettaisiin tämä merkitys. Niin, kiinankielen sana ei kerro kiinankieltä tuntemattomalle yhtään mitään, koska emme tiedä minkä merkityksen kiinalaiset ovat sopineen tietylle kuviolle (sanalle). Sanoisin, että sanojen merkitykset on meille opetettu oman kultturin kautta, käytännön kokemuksesta ja opetuksen kautta. DNA, tapauksen näen vaikeana, koska nykytutkimuksen mukaan informaatio on siinä monikerroksista ja riippuu sen lukemisen aloituskohdasta, että suunnasta.

"DNA:n aktiivisuus ei lopu kuollessa, vaan sitä voidaan ottaa ruumiista, ja normaaleissa solun olosuhteissa se on jälleen toimivaa. Kuolleen ihmisen solut eivät saa happea, joten ne kuolevat vähitellen. Informaatio on edelleen aktiivista, mutta sen tulkitsija on kuollut."

Tuon näen toisin. DNA:n aktiivisuus loppuu kuolemassa, sanoisinko, sähköt ovat katkenneet, mutta sitä voidaan ottaa ruumiista, toimimattomana, mutta jos siihen syötetään informaatiota laboratoriossa, niin se saadaan toiminaan. (tästä en ole varma). Vaikea kysymys, kuka on tulkitsija, joka on kuollut?

"Sen aiheuttaa solun kopiointimekanismin virhe. Ilman kopioitumismekanismia dataa/informaatiota ei tietystikään voi tulla lisää. Kopioituminen on evoluution ehdoton edellytys."

Niin aiheuttaa, mutta kopioituminen on seurausta informaation toiminnasta. Oletko miettinyt kopipointimekanismin evoluution suhdetta sen tuotteen evoluutioon?

pohdintoja, että kirjoitti:

Mutta onko mainitsemasi todellista informaatioita, täyttääkö ne nuo neljä tasoa?

"Mutta onko mainitsemasi todellista informaatioita, täyttääkö ne nuo neljä tasoa? "

Onko tuo "todellisen informaation" määritelmäsi neljine tasoineen sitten oikea ja sopiva määritelmä informaatiolle?

DNA:n vaikeaa kirjoitti:

"Tässä tulee taas mekityksen määrittelyn vaikeus vastaan. Kiinankielinen sana ei kerro minulle yhtään mitään, mutta jonkun mielestä se on ilmiselvästi informaatiota. Minä en ymmärrä tätä pointtia selvästi, sillä kyllä sanojen merkityksetkin on aivoihin kirjoitettu. DNA:n tapaus on kertaluokkia helpompi kysymys, sillä tiedämme tarkasti, kuinka DNA-informaatiota säilytetään, käsitellään ja tulkitaan solussa."

En näkisi vaikeana merkityksen antamista tietylle (sanalle) kirjain jonolle, vaan sitä, että jokaiselle opetettaisiin tämä merkitys. Niin, kiinankielen sana ei kerro kiinankieltä tuntemattomalle yhtään mitään, koska emme tiedä minkä merkityksen kiinalaiset ovat sopineen tietylle kuviolle (sanalle). Sanoisin, että sanojen merkitykset on meille opetettu oman kultturin kautta, käytännön kokemuksesta ja opetuksen kautta. DNA, tapauksen näen vaikeana, koska nykytutkimuksen mukaan informaatio on siinä monikerroksista ja riippuu sen lukemisen aloituskohdasta, että suunnasta.

"DNA:n aktiivisuus ei lopu kuollessa, vaan sitä voidaan ottaa ruumiista, ja normaaleissa solun olosuhteissa se on jälleen toimivaa. Kuolleen ihmisen solut eivät saa happea, joten ne kuolevat vähitellen. Informaatio on edelleen aktiivista, mutta sen tulkitsija on kuollut."

Tuon näen toisin. DNA:n aktiivisuus loppuu kuolemassa, sanoisinko, sähköt ovat katkenneet, mutta sitä voidaan ottaa ruumiista, toimimattomana, mutta jos siihen syötetään informaatiota laboratoriossa, niin se saadaan toiminaan. (tästä en ole varma). Vaikea kysymys, kuka on tulkitsija, joka on kuollut?

"Sen aiheuttaa solun kopiointimekanismin virhe. Ilman kopioitumismekanismia dataa/informaatiota ei tietystikään voi tulla lisää. Kopioituminen on evoluution ehdoton edellytys."

Niin aiheuttaa, mutta kopioituminen on seurausta informaation toiminnasta. Oletko miettinyt kopipointimekanismin evoluution suhdetta sen tuotteen evoluutioon?

Lue lisää

"En näkisi vaikeana merkityksen antamista tietylle (sanalle) kirjain jonolle, vaan sitä, että jokaiselle opetettaisiin tämä merkitys."

En ole väittänytkään, että merkityksen antaminen olisi jotenkin vaikeaa vaan se, että kuka tahansa ei voi sanoa, sisältääkö tietty kirjainjono informaatiota. Skippasit myös kysymyksen ylivoimaisesti vaikeimman kohdan, eli kuinka sanojen merkitykset on kirjoitettu aivoihin. Tämä on liian monimutkaista kenelle tahansa, joten jätetään nämä aivoihin liittyvät asiat pois tästä keskustelusta.

"DNA, tapauksen näen vaikeana, koska nykytutkimuksen mukaan informaatio on siinä monikerroksista ja riippuu sen lukemisen aloituskohdasta, että suunnasta."

Ei. Jos informaatio määritellään biologisesti aktiivisena DNA:na, voimme helposti kertoa koska DNA-pätkä on informaatiota. Monikerroksisuudella tai suunnilla ei ole tässä osaa eikä arpaa.

"DNA:n aktiivisuus loppuu kuolemassa, sanoisinko, sähköt ovat katkenneet, mutta sitä voidaan ottaa ruumiista, toimimattomana, mutta jos siihen syötetään informaatiota laboratoriossa, niin se saadaan toiminaan. (tästä en ole varma). Vaikea kysymys, kuka on tulkitsija, joka on kuollut?"

Nyt puhutaan ihan solubiologian perusperusasioista, ja olet väärässä. Kuolleen ihmisen DNA:ta voidaan ottaa, ja se on täysin toimivaa. Siihen ei tarvitse mitään lisätä. Sähköt kyllä katkeavat, mutta se ei tarkoita, että informaatio olisi muuttunut mihinkään. Tilanne on sama, kun jos kirjastosta sammutetaan valot. Kirjojen informaatio ei muutu miksikään, vaikka valot olisivat hetken pois. "Vaikeaan" kysymykseesi vastaus: DNA- ja RNA-polymeraasi. Ne tulkitsevat DNA:n muuttaen sen edelleen DNA:ksi tai RNA:ksi. Polymeraasit eivät kuitenkaan toimi mikäli, energiaa ei ole.

"Oletko miettinyt kopipointimekanismin evoluution suhdetta sen tuotteen evoluutioon?"

Kenelläkään ei ole kunnollista tietoa kopiointimekanismin kehityksestä. Tuskin edes voimme puhua evoluutiosta, sillä evoluutio vaatii kopioitumismekanismin.

jjkkk kirjoitti:

"En näkisi vaikeana merkityksen antamista tietylle (sanalle) kirjain jonolle, vaan sitä, että jokaiselle opetettaisiin tämä merkitys."

En ole väittänytkään, että merkityksen antaminen olisi jotenkin vaikeaa vaan se, että kuka tahansa ei voi sanoa, sisältääkö tietty kirjainjono informaatiota. Skippasit myös kysymyksen ylivoimaisesti vaikeimman kohdan, eli kuinka sanojen merkitykset on kirjoitettu aivoihin. Tämä on liian monimutkaista kenelle tahansa, joten jätetään nämä aivoihin liittyvät asiat pois tästä keskustelusta.

"DNA, tapauksen näen vaikeana, koska nykytutkimuksen mukaan informaatio on siinä monikerroksista ja riippuu sen lukemisen aloituskohdasta, että suunnasta."

Ei. Jos informaatio määritellään biologisesti aktiivisena DNA:na, voimme helposti kertoa koska DNA-pätkä on informaatiota. Monikerroksisuudella tai suunnilla ei ole tässä osaa eikä arpaa.

"DNA:n aktiivisuus loppuu kuolemassa, sanoisinko, sähköt ovat katkenneet, mutta sitä voidaan ottaa ruumiista, toimimattomana, mutta jos siihen syötetään informaatiota laboratoriossa, niin se saadaan toiminaan. (tästä en ole varma). Vaikea kysymys, kuka on tulkitsija, joka on kuollut?"

Nyt puhutaan ihan solubiologian perusperusasioista, ja olet väärässä. Kuolleen ihmisen DNA:ta voidaan ottaa, ja se on täysin toimivaa. Siihen ei tarvitse mitään lisätä. Sähköt kyllä katkeavat, mutta se ei tarkoita, että informaatio olisi muuttunut mihinkään. Tilanne on sama, kun jos kirjastosta sammutetaan valot. Kirjojen informaatio ei muutu miksikään, vaikka valot olisivat hetken pois. "Vaikeaan" kysymykseesi vastaus: DNA- ja RNA-polymeraasi. Ne tulkitsevat DNA:n muuttaen sen edelleen DNA:ksi tai RNA:ksi. Polymeraasit eivät kuitenkaan toimi mikäli, energiaa ei ole.

"Oletko miettinyt kopipointimekanismin evoluution suhdetta sen tuotteen evoluutioon?"

Kenelläkään ei ole kunnollista tietoa kopiointimekanismin kehityksestä. Tuskin edes voimme puhua evoluutiosta, sillä evoluutio vaatii kopioitumismekanismin.

Lue lisää

”En ole väittänytkään, että merkityksen antaminen olisi jotenkin vaikeaa vaan se, että kuka tahansa ei voi sanoa, sisältääkö tietty kirjainjono informaatiota.”

Vaikeus tässä tulee yleensä heille, jotka ymmärtävät informaation Shannonin määritelmän mukaan. Jokainen voi sanoa, että tietty kirjainjono sisältää informaatioita, mutta vaikeaa on sanoa, onko se luonnon vai älykkyyden tuottamaa, jos emme tiedä kuka on kyseisen informaation takana.

”Skippasit myös kysymyksen ylivoimaisesti vaikeimman kohdan, eli kuinka sanojen merkitykset on kirjoitettu aivoihin. Tämä on liian monimutkaista kenelle tahansa, joten jätetään nämä aivoihin liittyvät asiat pois tästä keskustelusta.”

Mielestäni niitä ole kirjoitettu aivoihin,sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan aivoissa/mielessä on elämän sinne tuomia tapahtumia ja asioita, jotka sitten voidaan ilmaista käyttämällä sovitun merkityksen saaneita sanoja ja käsitteitä. Näiden sanojen ja käsitteiden merkitykset voidaan sopimuksen kautta muuttaa tarkoittamaa muuta, ne eivät ole ”lukittuja”.

"Ei. Jos informaatio määritellään biologisesti aktiivisena DNA:na, voimme helposti kertoa koska DNA-pätkä on informaatiota. Monikerroksisuudella tai suunnilla ei ole tässä osaa eikä arpaa."

Tavallinen ihminen ei näe, milloin DNA on aktiivinen, joten hän ei voi sanoa, milloin DNA-pätkä on informaatiota. Ehkä paremmin voisi hahmotta seuraavan toteamuksen: emäsjärjestys on sellainen, että se sisältää ohjeen jonkin tietyn proteiinin aminohappojärjestyksestä.

””Nyt puhutaan ihan solubiologian perusperusasioista, ja olet väärässä. Kuolleen ihmisen DNA:ta voidaan ottaa, ja se on täysin toimivaa. Siihen ei tarvitse mitään lisätä. Sähköt kyllä katkeavat, mutta se ei tarkoita, että informaatio olisi muuttunut mihinkään. Tilanne on sama, kun jos kirjastosta sammutetaan valot. Kirjojen informaatio ei muutu miksikään, vaikka valot olisivat hetken pois. "Vaikeaan" kysymykseesi vastaus: DNA- ja RNA-polymeraasi. Ne tulkitsevat DNA:n muuttaen sen edelleen DNA:ksi tai RNA:ksi. Polymeraasit eivät kuitenkaan toimi mikäli, energiaa ei ole.””

Muuttaisin kirjasto esimerkin muotoon: tilanne on sama kuin tietokoneessa, josta sammutetaan virta katkaisijasta, tiedot eivät häviä minnekään, mutta jos tietokoneesta häviää virta kokonaan, eikä uutta anneta, tiedot on menetetty. Joo, polymeraasi ei toimi, ellei energiaa ole tai se ei kykene enää hyödyntämään sitä, mutta jatkokysymys, kuka sammutti sähköt?

”Kenelläkään ei ole kunnollista tietoa kopiointimekanismin kehityksestä. Tuskin edes voimme puhua evoluutiosta, sillä evoluutio vaatii kopioitumismekanismin.”

Aivan, kopiointimekanismi liitetään muihin kuin evoluution avulla syntyneisiin asioihin.

tietokoneeseen kirjoitti:

”En ole väittänytkään, että merkityksen antaminen olisi jotenkin vaikeaa vaan se, että kuka tahansa ei voi sanoa, sisältääkö tietty kirjainjono informaatiota.”

Vaikeus tässä tulee yleensä heille, jotka ymmärtävät informaation Shannonin määritelmän mukaan. Jokainen voi sanoa, että tietty kirjainjono sisältää informaatioita, mutta vaikeaa on sanoa, onko se luonnon vai älykkyyden tuottamaa, jos emme tiedä kuka on kyseisen informaation takana.

”Skippasit myös kysymyksen ylivoimaisesti vaikeimman kohdan, eli kuinka sanojen merkitykset on kirjoitettu aivoihin. Tämä on liian monimutkaista kenelle tahansa, joten jätetään nämä aivoihin liittyvät asiat pois tästä keskustelusta.”

Mielestäni niitä ole kirjoitettu aivoihin,sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan aivoissa/mielessä on elämän sinne tuomia tapahtumia ja asioita, jotka sitten voidaan ilmaista käyttämällä sovitun merkityksen saaneita sanoja ja käsitteitä. Näiden sanojen ja käsitteiden merkitykset voidaan sopimuksen kautta muuttaa tarkoittamaa muuta, ne eivät ole ”lukittuja”.

"Ei. Jos informaatio määritellään biologisesti aktiivisena DNA:na, voimme helposti kertoa koska DNA-pätkä on informaatiota. Monikerroksisuudella tai suunnilla ei ole tässä osaa eikä arpaa."

Tavallinen ihminen ei näe, milloin DNA on aktiivinen, joten hän ei voi sanoa, milloin DNA-pätkä on informaatiota. Ehkä paremmin voisi hahmotta seuraavan toteamuksen: emäsjärjestys on sellainen, että se sisältää ohjeen jonkin tietyn proteiinin aminohappojärjestyksestä.

””Nyt puhutaan ihan solubiologian perusperusasioista, ja olet väärässä. Kuolleen ihmisen DNA:ta voidaan ottaa, ja se on täysin toimivaa. Siihen ei tarvitse mitään lisätä. Sähköt kyllä katkeavat, mutta se ei tarkoita, että informaatio olisi muuttunut mihinkään. Tilanne on sama, kun jos kirjastosta sammutetaan valot. Kirjojen informaatio ei muutu miksikään, vaikka valot olisivat hetken pois. "Vaikeaan" kysymykseesi vastaus: DNA- ja RNA-polymeraasi. Ne tulkitsevat DNA:n muuttaen sen edelleen DNA:ksi tai RNA:ksi. Polymeraasit eivät kuitenkaan toimi mikäli, energiaa ei ole.””

Muuttaisin kirjasto esimerkin muotoon: tilanne on sama kuin tietokoneessa, josta sammutetaan virta katkaisijasta, tiedot eivät häviä minnekään, mutta jos tietokoneesta häviää virta kokonaan, eikä uutta anneta, tiedot on menetetty. Joo, polymeraasi ei toimi, ellei energiaa ole tai se ei kykene enää hyödyntämään sitä, mutta jatkokysymys, kuka sammutti sähköt?

”Kenelläkään ei ole kunnollista tietoa kopiointimekanismin kehityksestä. Tuskin edes voimme puhua evoluutiosta, sillä evoluutio vaatii kopioitumismekanismin.”

Aivan, kopiointimekanismi liitetään muihin kuin evoluution avulla syntyneisiin asioihin.

Lue lisää

2Jokainen voi sanoa, että tietty kirjainjono sisältää informaatioita, mutta vaikeaa on sanoa, onko se luonnon vai älykkyyden tuottamaa."

Väärin. Jos informaatio määritellän sisältämään merkitystä, kuka tahansa ei voi sanoa mistä tahansa merkkijonosta, sisältääkö se informaatiota.

"Mielestäni niitä ole kirjoitettu aivoihin,sanan varsinaisessa merkityksessä,..."

Ei tietenkään, mutta jotenkin ne siellä ovat. Kukaan ei tiedä missä muodossa sanat synapseissa möllöttävät.

"Tavallinen ihminen ei näe, milloin DNA on aktiivinen, joten hän ei voi sanoa, milloin DNA-pätkä on informaatiota."

Muista määritelmä. Ei haittaa, vaikkei kuka tahansa osaa etsiä DNA:sta informaatiota, riittää että joku pystyy, ja monet todella pystyvät. Biologinen aktiivisuus kun ei riipu tyhmistä ihmisistä.

"tietokoneesta häviää virta kokonaan, eikä uutta anneta, tiedot on menetetty."

Niin jos uutta virtaa ei anneta, tai kirjastoesimerkissä valoja ei laiteta päälle, kukaan ei pysty informaatiota lukemaan. Informaatio ei silti katoa mihinkään, sillä kun virtaa annetaan, niin tiedot ovat turvassa kovalevyllä tai kirjassa.

"kuka sammutti sähköt?"

Kuoleminen on monimutkainen prosessi ja vaihtelee erittäin paljon yksilöstä toiseen. En tiedä tarkalleen mihin ihminen yleensä kuolee. Solujen kannalta tärkeintä on kuitenkin hengityksen ja sydämen pysähtyminen, sillä kun sydän ei pumppaa hapekasta verta kudoksiin, eivät solutkaan happea saa, joten ne eivät pysty normaaliin energiantuotantoon. Hiilidioksidimyrkytykselläkin lienee tässä sopassa joku arpa. Reitit hapenpuutteeseen voivat olla toki erilaisia, kuten verenvuoto, mutta hapenpuute taitaa olla lopullisen kuoleman yhteinen tekijä.

Ylimääräinen kromosomi on mutaatio.