Olen jo ihan neuvoton. Meillä on puolivuotias ja vajaa 4-v. poika. Esikoinen on jo pitkän aikaa hoitanut vessa-asiansa pottaan tai pyttyyn suht hyvin. Pissalla hän käy itse oma-aloitteisesti isolla pytyllä. On kuitenkin joskus päiviä, jolloin tulee vahinkoja housuun useastikin. Yövaippa on ollut pois käytöstä muutaman viikon hyvällä tuloksella. Ongelmana on se, kun hän kakkaa joskus lattialle useimmiten maton päälle sillä aikaa, kun hoidan nuorempaa tai häärään jotain kotihommaa. Tämän jälkeen hän ryntää potalle ja sanoo mulle, että "mene äiti katsomaan tuonne". Yritän olla tekemättä liian isoa numeroa tuosta touhusta ja olla korottamatta ääntäni, ettei se pahentaisi asiaa. Yleensä torun poikaa, ettei noin saisi tehdä ja että pitäisi mennä vessaan kakkalle.
Tänäänkin, kun syötin kuopusta oli poika vääntänyt isot kasat kakkaa ja pissat olkkarin matolle. Housuihin ei juurikaan ollut tullut. Uumoilin kyllä, että jotain on tekeillä, kun oli niin kummallisen hiljaista.Kaikkein pahin oli edellisviikonloppuna, kun kuopus oli vaunu-unilla ja tein keittiössä ruokaa sekä mies touhusi ulkona omia hommiaan. Poika oli kakkannut meidän makkarin matolle kummatkin sortit ja kaiken kukkuraksi hieronut takamustaan meidän sängyn päätyyn lakanoihin! Menin kesken ruuan laiton katsomaan, että mitä poika häärää ja yllätin hänet hieromasta lisäksi kakkaista peppuaan olkkarin pöydän väliin.Tosi ihanaa siivota noita sotkuja!
Tämä on selvästi huomion kerjäämistä. Olen huomannut, että tätä kakkatouhua tapahtuu silloin kun hänen huomiointi ja hänen kanssaan leikkiminen yms. on jäänyt vähälle. Pakostakin pikkuveli saa enemmän huomiota, kun pitää syöttää, vaihtaa vaippaa yms. Isoveli leikkii ja höpöttää kyllä pikkuveljensä kanssa. Hän tosin käsittelee pikkuveljeään aika rajuin ja ronskein ottein ja aina pitää olla kieltämässä ja katsomassa kun pojat ovat keskenään. Poden toisinaan kauhean huonoa omaatuntoa, että annan esikoiselle liian vähän huomiota ja tuntuu, että tuo lattialle kakkaaminen on minun syyni. En kuitenkaan jatkuvasti ehdi leikkimään ja olemaan pojan kanssa. Teen useimmiten kotihommia silloin, kun pienempi on pitkillä vaunu-unilla. Yritän tuolloin järjestää pojalle jotain puuhaa esim. piirtämistä, palapelejä yms. keittöön, kun laitan ruokaa. Menemme lisäksi usein ulos tuolloin esikoisen kanssa. Poika on hymyileväinen, iloinen ja hyvin vilkas. Hän on myös hyvin jääräpäinen ja joskus tulee kovia kiukuttelukohtauksia.
Jopas oli vuodatus! Onko jollain muulla omakohtaista kokemusta tai antaa neuvoja miten pitäisi suhtautua pojan lattialle kakkaamiseen?
Tänäänkin, kun syötin kuopusta oli poika vääntänyt isot kasat kakkaa ja pissat olkkarin matolle. Housuihin ei juurikaan ollut tullut. Uumoilin kyllä, että jotain on tekeillä, kun oli niin kummallisen hiljaista.Kaikkein pahin oli edellisviikonloppuna, kun kuopus oli vaunu-unilla ja tein keittiössä ruokaa sekä mies touhusi ulkona omia hommiaan. Poika oli kakkannut meidän makkarin matolle kummatkin sortit ja kaiken kukkuraksi hieronut takamustaan meidän sängyn päätyyn lakanoihin! Menin kesken ruuan laiton katsomaan, että mitä poika häärää ja yllätin hänet hieromasta lisäksi kakkaista peppuaan olkkarin pöydän väliin.Tosi ihanaa siivota noita sotkuja!
Tämä on selvästi huomion kerjäämistä. Olen huomannut, että tätä kakkatouhua tapahtuu silloin kun hänen huomiointi ja hänen kanssaan leikkiminen yms. on jäänyt vähälle. Pakostakin pikkuveli saa enemmän huomiota, kun pitää syöttää, vaihtaa vaippaa yms. Isoveli leikkii ja höpöttää kyllä pikkuveljensä kanssa. Hän tosin käsittelee pikkuveljeään aika rajuin ja ronskein ottein ja aina pitää olla kieltämässä ja katsomassa kun pojat ovat keskenään. Poden toisinaan kauhean huonoa omaatuntoa, että annan esikoiselle liian vähän huomiota ja tuntuu, että tuo lattialle kakkaaminen on minun syyni. En kuitenkaan jatkuvasti ehdi leikkimään ja olemaan pojan kanssa. Teen useimmiten kotihommia silloin, kun pienempi on pitkillä vaunu-unilla. Yritän tuolloin järjestää pojalle jotain puuhaa esim. piirtämistä, palapelejä yms. keittöön, kun laitan ruokaa. Menemme lisäksi usein ulos tuolloin esikoisen kanssa. Poika on hymyileväinen, iloinen ja hyvin vilkas. Hän on myös hyvin jääräpäinen ja joskus tulee kovia kiukuttelukohtauksia.
Jopas oli vuodatus! Onko jollain muulla omakohtaista kokemusta tai antaa neuvoja miten pitäisi suhtautua pojan lattialle kakkaamiseen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä on yhdellä lapsella ollut kans sitä että oli jo ihan muuten siisti, mutta rupes sitten kakkaamaan lattialle. Haki kai huomioo, kun oli mennyt hoitoonkin just. Siivosin, en torunut. Meni ohi. Ihan normaali koululainen hän on nyt. Anna syliä, rakkautta, huomioo.
Siinäpä itse jo kerroit mistä kenkä puristaa. Ei ole helppoa kun äidin kaikki huomio ja aika menee vauvalle. Selvä protesti tässä nyt on. Kerro pojallesi että ymmärrät ettei tunnu kivalta kun äidin aika menee vauvan hoitoon, kerro myös että tykkäät hänestä yhtä paljon kuin ennenkin ja että kohta hänestäkin tuntuu kivalta kun on uusi perheenjäsen vaikka se juuri nyt tuntuukin tosi hankalalta. Uskon myös että juuri nyt kannattaisi olla pojan kanssa, mielummin kuin tehdä kotitöitä silloin kun vauva nukkuu. Saattaa tuntua rankalta mutta kunhan poikasi todella uskoo siihen että tykkäät hänestä vielä vaikka vauva vie kaiken aikasi, silloin tuhriminen aivan varmasti loppuu.
Hei minun 4 vuotias tekee aivan samoin kuin sinun mutta ei sen kummemmin sotke kakalla. Oppi 3 vuotiaana vaipoista suoraan pöntölle ja on hoitanut itsenäisesti vessa-asiansa siitä saakka mutta kakan hän käy tekemässä matolle tai vessan lattialle. Hänellä se ei mielestäni mitenkään ole kapinaa ja protestia vaan yksinkertaisesti sitä että hän ei osaa potalle kakata ja pönttö on liian korkea ja pöntön supistajaa ja koroketta hän ei halua käyttää. En ole tästä ottanut mitenkään stressiä enkä ole ollut huolissani. Minulle on aina sanottu että lapsen ulostetta ei saa vanhempi yökötellä vaan pitäs siivota vaan sotku hymyssä suin ja kertoa ja opettaa vain asiaa uudestaan ja uudestaan. Siksi en ole koskaan torunut tai näyttänyt ällötystäni sen kummemmin.
No tuossa asiassa olen onnitunut olla torumatta/huutamatta mutta muissa asioissa tuleekin sitten huudettua jonkin verran :)