Työpuhelu pelottaa

Et ole ainoa joka hermoille naiden sos. tilanteiden takia, jos se tieto helpottaa. Minua aina pyydettiin toimistossa soittaan toisten puolesta, esim tyopaikoista, asunnoista jne. He itse eivat pystyneet siihen.
Kun itse jouduin tyottomaksi, jannitin enka uskonut etta olen sama henkilo kuin ennen. Puheluiden teko vaikeaa. Vaan pakkohan se oli.
Ajattelin etta mika on kauheinta jota voi tapahtua jos mokaan, ei se maailmanloppu ole. Vain yksi puhelu. Sitten jouduin tyoelamassa asemaan, jossa minun piti valkata ihmisia interviewin, ja keskustella heidan kanssaan.
Sanon sulle : olin itse hermostuneempi kuin mita he olivat !

Me kaikki olemme ihmisia vaan, kukaan ei sen erikoisempi kuin toinen. joten rentoudu !

Veda syvaan henkea, ja hengita ulos. Istu mukavasti, ja pida kyna ja lehtio vierellasi, muistiinpanoja varten, jos tarvitaan. Ota kulaus vetta jos auttaisi.
Pyorita numero, ja kysy henkiloa jonka kanssa haluat puhua. Keskustele normaalisti, kuvittele vaikka etta han olisi paras ystavasi tai niin. Ei ne syo puhelinlangan lapi suo. Eika ne edes nae suo. Siis miksi ne ajattelisi etta sa oot joku aalio tai joku, ei ole mitaan syyta naet.
Jos olet hermostunut tai niin, niin et ainakaan anna kuvaa ylimielisesta moukasta heille.

Ja muista - HYMYILE ! Aivan niin, hymyile, se nakyy puhelimessakin, sen tuntee aanesta. Ja se auttaa.
Toivon etta tama vahan suo auttoi, ja toivota hyvaa onnea sulle ! hei.