Kysymys valintaperusteista

Osaisikohan joku selittää asiallisesti, miksi Helsingin lääkikseen voi saada pitkästä ruotsista niinkin paljon kuin jopa 9 pistettä? Jos on lukenut ja kirjoittanut lyhyen ruotsin, siitä tulee automaattisesti vähemmän pisteitä, max. 6. Lisäksi ruotsinkielisille hakijoille on olemassa omat kiintiöt, jotka pitävät huolen ruotsinkielisten lääkäreiden riittävyydestä.

Meillä ei ollut peruskoulussa ala-asteella mahdollisuutta valita pitkää ruotsia, joten nyt sen kirjoittaminen on mahdotonta. Moni ei myöskään välttämättä ala-asteella 10-vuotiaana tule ajatelleeksi, että pitkän ruotsin valitsematta jättäminen voisi myöhemmin olla haitaksi kun hakee lääkikseen. Tuossa iässä vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten valintoihin todella paljon.

Onko totta, mitä kerrotaan, että Helsingissä olisi ruotsinkieliset proffat päättäneet suosia ruotsinkielisiä ja pitkää ruotsia lukeneita hakijoita?
1213
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Helsingissä tosiaan on noin, että pisteet lasketaan 1. äidinkielestä, 2. toisesta kotimaisesta kielestä ja sen jälkeen vaihteohtoina on vieras kieli, matikka ja kaksi reaalia. Näistä neljästä saa valit kolme parasta. Vieras kieli on siis Helsingissä vaihtoehtoinen esim. matikalle tai reaalille.

Kuopiossa pisteet lasketaan (2011) 1. äidinkielestä, 2. toisesta kotimaisesta tai vieraasta kielestä ja 3. bilsa, fysiikka tai kemia 4. jokin muu realli tai matikka. Vieras kieli on siis Kuopiossa vaihtoehtoinen toiselle kotimaiselle kielelle.

Käytännössä näyttäisi että Helsinki siis haluaa painottaa ruotsia, mutta Kuopiossa riittää kun osaa suomea ja englantia. Siihen en osaa vastata, että miksi Helsingissä on noin. Toivottavasti joku vastaa, koska minuakin kiinnostaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Harmistunut hakija kirjoitti:

Osaisikohan joku selittää asiallisesti, miksi Helsingin lääkikseen voi saada pitkästä ruotsista niinkin paljon kuin jopa 9 pistettä? Jos on lukenut ja kirjoittanut lyhyen ruotsin, siitä tulee automaattisesti vähemmän pisteitä, max. 6. Lisäksi ruotsinkielisille hakijoille on olemassa omat kiintiöt, jotka pitävät huolen ruotsinkielisten lääkäreiden riittävyydestä.

Meillä ei ollut peruskoulussa ala-asteella mahdollisuutta valita pitkää ruotsia, joten nyt sen kirjoittaminen on mahdotonta. Moni ei myöskään välttämättä ala-asteella 10-vuotiaana tule ajatelleeksi, että pitkän ruotsin valitsematta jättäminen voisi myöhemmin olla haitaksi kun hakee lääkikseen. Tuossa iässä vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten valintoihin todella paljon.

Onko totta, mitä kerrotaan, että Helsingissä olisi ruotsinkieliset proffat päättäneet suosia ruotsinkielisiä ja pitkää ruotsia lukeneita hakijoita?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu