Ajattelin altistaa oman aurinkolämmitysidean testattavaksi.
Nykyinen systeemi on 2000 litran yösähkövaraaja ja 500 litran käyttövesivaraaja.
Tarkoitus olisi rakentaa tee se itse menetelmällä aurinkokeräin, jolla hoituisi käyttöveden kesälämmitys.
Keräin oliis tarkoitus tehdä ihan yksinkertaisesti niin että tekisin puusta kehikon, pohjalle vaneri, kivivilla (20mm) pohjan päälle ja kupariputket kivivillan päälle. Laatikon päälle kanneksi lasi tai muovilevy.
Mutta miten tehdään lisää keräyspintaa ja miten se saadaan kohtaktiin putkiin? Paras olisi varmaan laittaa pohjalle peltilevy ja juottaa se putkiin kiinni? Mahtaisiko toimia jos yksinkertaisesti vaan levittäisi vaikka saneerauslaastin villan päälle ja painaisi putket siihen kiinni?
Tuon keräimen ajattelin laittaa katon lappeelle harjan tuntumaan harjan suuntaisesti, tai sitten harjasta räystäälle. Kummallakin tavalla katolle mahtuu melko kivutta esimerkiksi 1x5m keräin.
Siirtolinja tekniseen tilaan pitänee olla eristettyä kuparia? Vai kävisikö muovisetkin lämmitysjärjestelmän putket? vesi taitaa olla liian kuumaan niille? Sitten tarvitaan tietysti lämpötilamittauksen, painemittarit, pumppu, kalvopaisunta-astia, säätösysteemi yms. Sellaisen hässäkän tietysti rakentelee itsekkin, mutta ehkä löytyy hyviä ja edullisa valmiitakin paketteja. Automaatio-osaamista löytyy omasta takaa.
Suurin ongelma on ehkä se että miten liitän aurkoenergian kohtuu kustannuksilla olemassa olevaan järjestelmään. Ajattelin toteuttaa homman niin että teen varsinaisen käyttövesivaraajan eteen esilämmitystankin, jossa on vettä ja lämmitän sitä pohjalle tulevalla aurinkopiirin kierukalla ja käyttöveden tuloputkeen laitetaan kierukka joka on tuon tankin yläosassa. Suurta lämmitysvaraajaa ajattelin käyttää niin että siitä myös otetaan kierukka oman pumpun kanssa ja se pyörähtää käyntii jos aurinko tankin lämpötila nousee korkeaksi ja toimisin näin lähinnä kiehutuksen estona kun energiaa tulee yli käyttövesitarpeiden.
Onko joku rakennellu saman tyylistä systeemiä. Lähinnä kiinostaisi tietää että minkälaisiin vuosituottoihin omatekemillä keräimillä on päästy? Tietystii keräinpinta-alaa voi myöhemmin rekentaa lisää, jos se tuntuu jäävän pieneksi.
Nykyinen systeemi on 2000 litran yösähkövaraaja ja 500 litran käyttövesivaraaja.
Tarkoitus olisi rakentaa tee se itse menetelmällä aurinkokeräin, jolla hoituisi käyttöveden kesälämmitys.
Keräin oliis tarkoitus tehdä ihan yksinkertaisesti niin että tekisin puusta kehikon, pohjalle vaneri, kivivilla (20mm) pohjan päälle ja kupariputket kivivillan päälle. Laatikon päälle kanneksi lasi tai muovilevy.
Mutta miten tehdään lisää keräyspintaa ja miten se saadaan kohtaktiin putkiin? Paras olisi varmaan laittaa pohjalle peltilevy ja juottaa se putkiin kiinni? Mahtaisiko toimia jos yksinkertaisesti vaan levittäisi vaikka saneerauslaastin villan päälle ja painaisi putket siihen kiinni?
Tuon keräimen ajattelin laittaa katon lappeelle harjan tuntumaan harjan suuntaisesti, tai sitten harjasta räystäälle. Kummallakin tavalla katolle mahtuu melko kivutta esimerkiksi 1x5m keräin.
Siirtolinja tekniseen tilaan pitänee olla eristettyä kuparia? Vai kävisikö muovisetkin lämmitysjärjestelmän putket? vesi taitaa olla liian kuumaan niille? Sitten tarvitaan tietysti lämpötilamittauksen, painemittarit, pumppu, kalvopaisunta-astia, säätösysteemi yms. Sellaisen hässäkän tietysti rakentelee itsekkin, mutta ehkä löytyy hyviä ja edullisa valmiitakin paketteja. Automaatio-osaamista löytyy omasta takaa.
Suurin ongelma on ehkä se että miten liitän aurkoenergian kohtuu kustannuksilla olemassa olevaan järjestelmään. Ajattelin toteuttaa homman niin että teen varsinaisen käyttövesivaraajan eteen esilämmitystankin, jossa on vettä ja lämmitän sitä pohjalle tulevalla aurinkopiirin kierukalla ja käyttöveden tuloputkeen laitetaan kierukka joka on tuon tankin yläosassa. Suurta lämmitysvaraajaa ajattelin käyttää niin että siitä myös otetaan kierukka oman pumpun kanssa ja se pyörähtää käyntii jos aurinko tankin lämpötila nousee korkeaksi ja toimisin näin lähinnä kiehutuksen estona kun energiaa tulee yli käyttövesitarpeiden.
Onko joku rakennellu saman tyylistä systeemiä. Lähinnä kiinostaisi tietää että minkälaisiin vuosituottoihin omatekemillä keräimillä on päästy? Tietystii keräinpinta-alaa voi myöhemmin rekentaa lisää, jos se tuntuu jäävän pieneksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keravalla oli aurinkokylä jossa muutama talo ja kallioon tehty iso varaaja. Talojen lämmitys ja energiakulut yhtä suuret kuin ilman keräimiä olevat talot ja niinpä systeemi purettiin vissiin jo 80 luvulla.
No eihän tuollaisella keräimellä montaa tuhatta kilowattituntia vuodessa säästä, joten ei se missään näy, kyse on enemmänkin harrastustoiminnasta.
Kun en ole pelle peloton, niin katselisin ensin kyllä sopivien laitteiden tekijöitä ja toimittajia. Saat ainakin hyvän vertailukohdan niille suunnitelluille omarakenteillesi.
Sinulla on hyvät lähtökohdat kun on reilusti tuota käyttökelpoista varaajakapasiteettia. En pilaisi hyvää lahtökohtaa turhan tehottomalla ja huononnäköisellä viritelmällä. Sinä ehkä pystyt parempaan jälkeen, joten ei ole tarkoitus lannistaa.
Mutta toteuta tehdastekoisilla keräimillä. Omatekoisilla mattamusta/plexi/karhuntalja-viritelmillä saat noin 30% tehdastekoisen keräimen tehosta. Kuumimmilla ilmoilla varmasti toimii tuo sinunkin suunnitelmasi, mutta kun niitä kuumia ilmoja ei ole kuin muutama päivä vuodessa. Ja silloin kun on kylmempää tai aurinko ei kunnolla paista, tulevat erot tehdastekoisen eduksi todella suuriksi.
Olen suunnitellut itsekin jotakin vastaavaa kuin sinäkin, mutta kun lueskelin netistä ja haastattelin kauppiaita ja sellaisia joilla keräimet ovat toiminnassa, tulin siihen tulokseen että itse tehtynä rahallinen säästö jää ihan liian pieneksi, niin kuin tehokin. Kaikki putkistot, pumput, kierukat ja ohjausjärjestelmät tuppaavat tulemaan osista kasattuna kalliimmaksi kuin valmiina pakettina. Samoin esim 1.5 neliön keräintä ei millään kympeillä tehdä, kun siihen hankitaan 4 mm panssarilasit, jotka kestävät lumikuormat (joissa ei ole rautaa, joka estää säteilyn pääsyn varsinaisiin keräimiin) ja halvimmat valmiit keräimet ovat 270 euron luokkaa kappale.
Tehdastekoinen tyhjökeräin maksaa lähes tonnin, sillä rahalla tekee vaikka 20 kertaa suuremmman omavalmisteisen, jolloin teho on 5 kertaa suurempi vaikka hyötysuhde olisi vain 25% tehdasvalmisteiseen nähden.
Mutta jos alkaa laskemaan mitä homma maksaa, niin ei se silti kannata rahallisesti, vaikka kuinka pystyisi itse tekemään. Se on sitten eri asia jos tarvikkeitakin saa jostain ilmaiseksi.
sillä. Sinun pitää sitten tehdä vehkeet itse.
Käy romiksella metsästelemässä osia tuohon projektiisi. Puut ja vanerit kannattaa vaihtaa pelliin/alumiiniin. Lisäksi villa pitäisi olla n.70mm sen 20 sijaan. Putkia ei saa kiinnittää kehikkoon kiinteästi vaan pitää huomioida lämpölaajeneminen mikä voi olla huomattavaa. Ei siis myöskään laasteja.
Laita vaikka mustaksi maalattu alu/teräspelti ja kieputat kuparin sen päälle jonkin kiinnikkeiden varaan. Alle villaa, päälle suojalasi. Pitäisi olla n.4mm klasia joka ei plokkaa auringon säteilylämpöä kuten julkisivulasit yleensä.
Muoviputki ei käy koska vikasietotilassa järjestelmän huiput nousee hurjasti yli muovin maksimilämmön. Kuparia,happosta tai alumiinia. Ei siis fincuakaan. Putkieristet mineraalivillaa ja työ huolellisesti suoritettuna.
Laita kierukka siihen pikkutankkiin pohjalämmön tuottajaksi ja sähkö rinnalle niin ei tule legionella vaaroja.
Jossakin yhteenvedossa päädyttiin aurinkoenergian osuudeksi jotakin 10-15% kokonais energiakustannuksista joten itsetehden lienee projektin hyöty lähinnä harrastamisen ilo.
Kyllä tuollainen on nimen omaan romuista väsäämisprojekti.
Jos laskee että keräimellä säästää tienaa energiaa 200€:n arvosta, niin pelkästää eristettyä tuplaputkea saa kuolettaa ensimmäiset 2,5 vuotta. 15mm eristetty pariputki maksaa noin 500€ ja sellaista tuskin on kellään romuna omissa nurkissa lojumassa. Sitten vielä säädin ja anturit on ostettava, tuskin llöytyy romikselta. Pumppu, mittarit, venttiilit ja tasokeräimen materiaalit voi ehkä löytää, mutta liittimiä yms. on ihan pakko ostaa. Lämmönvaihtokierukat voi löytää romikselta.
Valitettavan paljon joutuu ostamaan tavaraa rautakaupasta tai ihan aurinkoenergian myyntiin erikoistuneista liikkeistä ja romun myyjätkin kyllä tietävät tavaroidensa arvon, ei niitäkään puoli ilman saa.
Mutta ehkä tee-se-itse mies saa lyhennettyä projektin kuoletusajan 30:sta vuodesta 15:een vuoteen.
Harrastamisena kannattaa ehkä suhtautua niin pääsee vähemmällä. Parempi harrastus silti kuin monen muun.
Ei tuossa mitään eristettyä pariputkea tarvita varsinkaan kun ne on muovieristeellä. Kysyjä kertoi automatiikan järjestyvän omasta takaa joten varastoista löytynee yhtä ja toista. Voi olla ihan hyödyllinenkin projekti riippuen tekijän valmiuksista.
Ja kuka sitä nyt harrastuksilleen takaisin maksuaikoja miettii. Mieti nyt vaikka ensin paljonko itse hassaat rahaa autoosi huolto ja arvonalennuksien muodossa. Aika monen aurinkopaneelin verran vuodessa veikkaisin....
Niin, no mielummin sitä ajelee omalla autolla, jolla ajo maksaa noin 45 senttiä kilometkri, kun taksilla, jolla ajo maksaa noin 5€/kerta plus noin 1,5 euroa kilometri.
Samoin käyttöveden lämmittää mielummin kokonaan sähköllä niin että varaaja maksaa 700€ ja vuotuinen lämmitys 400€, kuin aurikolömpösysteemillä, johon uppoaa investointina 3000€ enemmän ja säästää satasen vuodessa käyttökuluissa.
Täältä saat osat ja ohjeet itserakentamista varten.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/aurinkolampo.html