Englantilainen arkkitehtuuri

voihan se symboloida englantilaista kapeakatseisuuttakin.

että Pohjoismaat ovat käytännöllisyydeltään kehittyneemmän rakennuskulttuurin aluetta. Mikä meistä on tehnyt näin mallikkaita?

ap. kirjoitti:

että Pohjoismaat ovat käytännöllisyydeltään kehittyneemmän rakennuskulttuurin aluetta. Mikä meistä on tehnyt näin mallikkaita?

Monet vanhat sivistysvaltiot ovat jämähtäneet paikoilleen. Niissä on vanha rakennuskanta ja vanhoja epäkäytännöllisiä asuntoja riittää. Britit ovat aina olleet omavaraisia pitkälle monissa asioissa ja karttaneet tai yrittäneet karttaa ulkomaisia vaikutteita. Prinssi Charleskin on saanut brittiarkkitehdit sotajalalle vaatimalla vanhanaikaisia rakennuksia.
Italia on aina kulkenut kehitykjsen kärjessä, usein kauneus on tärkeämpää kuin käytännöllisyys.
Pohjoismaat taasen kopioivat pitkään muita tuulia, kunnes esim. Suomessa jugend toi vahvan suomalaisen tyylin, osin tosin saksalaisin vaikuttein sekin. Saksa oli sitten esimerkkinä pohjoismnaiselle uudelle puhtaalle muotoilulle. Siirryimme monin paikoin suoraan puutaloista funkkikseen.
Surullinen 60-luku purki paljon vanhaa 1800-luvun kertaustyylien rakennnusta esim. Helsingin keskustassa, koska niitä pidettiin tyyliltään huonoina ja tehottomina. Kaikkien aikakausien on annettava kukkia, jopa 70-luvun tasakattojen muistuttamassa mitä oli ennen.
Muuten puutarhakaupunginosaajattelu tuli Englannista, esim. Käpylä Helsingissä ja osittain Tapiola Espoossa. Että jotain hyvää sieltäkin :-)

Sissari kirjoitti:

Monet vanhat sivistysvaltiot ovat jämähtäneet paikoilleen. Niissä on vanha rakennuskanta ja vanhoja epäkäytännöllisiä asuntoja riittää. Britit ovat aina olleet omavaraisia pitkälle monissa asioissa ja karttaneet tai yrittäneet karttaa ulkomaisia vaikutteita. Prinssi Charleskin on saanut brittiarkkitehdit sotajalalle vaatimalla vanhanaikaisia rakennuksia.
Italia on aina kulkenut kehitykjsen kärjessä, usein kauneus on tärkeämpää kuin käytännöllisyys.
Pohjoismaat taasen kopioivat pitkään muita tuulia, kunnes esim. Suomessa jugend toi vahvan suomalaisen tyylin, osin tosin saksalaisin vaikuttein sekin. Saksa oli sitten esimerkkinä pohjoismnaiselle uudelle puhtaalle muotoilulle. Siirryimme monin paikoin suoraan puutaloista funkkikseen.
Surullinen 60-luku purki paljon vanhaa 1800-luvun kertaustyylien rakennnusta esim. Helsingin keskustassa, koska niitä pidettiin tyyliltään huonoina ja tehottomina. Kaikkien aikakausien on annettava kukkia, jopa 70-luvun tasakattojen muistuttamassa mitä oli ennen.
Muuten puutarhakaupunginosaajattelu tuli Englannista, esim. Käpylä Helsingissä ja osittain Tapiola Espoossa. Että jotain hyvää sieltäkin :-)

(tv-ohjelman mukaan) on vielä v. 2005 märkätilat olleet suurelle yleisölle jotain uutta ja ennennäkemätöntä.

Kapeita ja epäkäytännöllisiä.

Näin on. Usein ne kapeat käytävät löytyvät juuri niistä kapeista toisiinsa rakennetuista asuintaloista, joissa asuinpinta-alaa kasvatetaan ylöspäin eikä sivusuuntaan kuten suomalaisissa kerrostaloissa. Kulkevat nimellä terraced houses, joista kirjoitin toisessa ketjussa.