Haukiputaan ja Muhoksen kunnanjohtajat eivät esitä kunnanhallituksille monikuntaliitosta.
- KIITOS KUNNANJOHTAJA.
Hän, kuten monet muutkin, ovat perillä siitä, mitä liitos toisi tullessaan ja että Haukipudas pärjää itsenäisenä kuntana.
- KIITOS KUNNANJOHTAJA.
Hän, kuten monet muutkin, ovat perillä siitä, mitä liitos toisi tullessaan ja että Haukipudas pärjää itsenäisenä kuntana.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Siinä Muhoksen esityksessä on varsin hauska sivujuonne, tuli ihan se Korivaaran koulun uskonto jupakka mieleen.
Muhoksella kirkko mieletään kunnan toiminnaksi, no meitä on moneksi.
Jaa, en tiedä...Mutta kuntaliitos vaikuttaa myös seurakuntien toimintaan oleellisesti. Nimittäin Oulussa on vireillä seurakuntarakenneselvitys, jossa ajetaan yhden seurakunnan mallia kuin käärmettä pyssyyn.
Tämän päivän Kalevassa on yleisöosastolla kirjoitus, josta selviää tarkemmin yksityiskohdat.
- Jos Haukipudas hyväksyy monikuntaliitoksen ja yhden seurakunnan rakennemalli toteutuu Oulussa, Haukiputaan seurakunta ... no suoraan sanottuna menettää itsenäisyytensä ja päätösvaltansa.
Se kirkon mies kalevassa juuri kirjoitti, ettei yhden seurakunnan malli ole saanut Oulussa kannatusta, siellä jatkaa joku yhtymä. Mutta se ei juuri kiinnosta missä ja mitä nenäliinakaulat mesoo.Olen kuullut ettei siellä Haukiputaan töherryskirkossa ole sunnuntaisin montakaan sielua mesoomassa, oikeesti ketä kiinnostaa...
Melko heikko tämä meidän kunnanjohtajan kyky tehdä esitys asiasta perusteluineen kun vertaa sitä kiimingin kunnanjohtajan esitykseen. Kunnanhallituksen listat kertoo tasoeron päätöksenteko taidoissa. Hyvä että tässä vaiheessa asia tuli esiin
Kiimingin esitys
_________________________________________
Kj:
Esitetään valtuustolle, että se
- antaa liitteenä nro 3 olevat lausunnot huomautuksista ja toteaa, että huomautuksissa mainitut näkökulmat on riittävästi otettu huomioon jo valmisteluprosessissa eikä niillä ole vaikutusta kuntajakoselvittäjän ehdotuksen käsittelyyn
- hyväksyy kuntajakoselvittäjän 18.2.2010 päivätyn ehdotuksen: Kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013. Tämän uuden kunnan nimi on Oulu, se käyttää kaupunkinimitystä ja se ottaa vaakunakseen nykyisen Oulun kaupungin vaakunan.
- hyväksyy liitteenä nro 4 olevan kuntajakoselvittäjän laatiman 18.2.2010 päivätyn yhdistymissopimuksen
Siltä osin kuin yhdistymissopimus koskee kunnanjohtajien asemaa uudessa perustettavassa kunnassa, kunnanhallitus päättää esityksestään puheenjohtajan selostuksen pohjalta
Perustelut:
Aluerakenne
Kiimingin kunta sijaitsee keskellä kuuden kuntajakoselvityksessä mukana olevan kunnan muodostamaa aluetta. Aluerakenteen kannalta Kiimingin alue on ratkaiseva, jotta uudesta kunnasta muodostuisi alueellisesti yhtenäinen. Keskusverkon kannalta Kiimingin kuntakeskus muodostaa koilliskeskuksen, johon Yli-Ii ja Ylikiiminki osin tukeutuvat.
Yhdyskuntarakenne
Kiimingin yhdyskuntarakenne muodostuu kahdesta suuresta taajamasta, Jääli-Välikylän alueesta ja kirkonkylästä, ja useasta voimakkaasta kylästä. Yritystoiminnan alueet sijoittuvat luontevasti asemakaava-alueille.
Oulun seudun kunnat ovat laatineet yhteistyössä Oulun seudun yhteisen yleiskaavan, jonka mukaisesti yhdyskuntarakennetta kehitetään ns. sormimaisesti. Jääli-Välikylän alue on välitön jatko Oulun kaupungin suunnitellulle maankäytölle niin asumisen kuin yritystoiminnankin osalta. Kirkonkylä muodostaa oman voimakkaan keskuksen, jonka asemakaavoitukselle on käytettävissä edulliset laajenemissuunnat. Kiiminkijoen varren kylät tukeutuvat rakenteellisesti kirkonkylään.
Julkiset palvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta määrittelee, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kiimingin sote-palvelut järjestetään siis joka tapauksessa joko uuden perustettavan kunnan tai yhteistoiminta-alueen toimesta. Huomionarvoista on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan toimintakatteesta on noin 50 %. Mahdollisen yhteistoiminta-alueen osalta luontevin kumppani olisi Oulun kaupunki.
Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke tehtiin 2006-2008. Vaikka selvitys ei johtanutkaan Oulun seudun yhteistoiminta-alueeseen, muodostaa hankehyvän lähtökohdan uuden kunnan palveluiden järjestämiseksi. Selvityksessä Kiimingin kirkonkylään sijoittuisi palvelukeskus, jossa säilyisi kaikkien seudullisiksi lähipalveluiksi määriteltyjen palvelujen tuottaminen.
Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut
Kuntatalouden haasteisiin on vastattu sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osalta kehittämishankkeilla. Synergiaetuja on haettu mm. siirtämällä päivähoitopalvelut osaksi sivistys- ja vapaa-aikapalveluita. Parhaillaan on työn alla laajamittainen selvitys, jolla linjataan kouluverkon rakennetta pitkälle tulevaisuuteen.
Perustettava kunta joutuu luonnollisesti yhtenäistämään kuntien aiemmat käytännöt ja tasapainottamaan resurssit. Esimerkiksi opetusryhmien koot ovat olleet Kiimingissä seudun muita kaupunkimaisia kuntia pienemmät. Toisaalta Kiimingin opetuspalveluiden tavoitteena on ollut eron pienentäminen.
Kokonaisuutena sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osalta ei ole odotettavissa sellaisia uuden kunnan perustamisesta johtuvia muutoksia, joita ei jouduttaisi toteuttamaan myös itsenäisenä kuntana.
Hallinto
Merkittävä osa hallinnon palveluista siirtyy pois Kiimingistä. Hallinnon palvelut eivät kuitenkaan ole sellaisia kuntalaisten useasti tarvitsemia lähipalveluita, jotka edellyttäisivät niiden tarjoamista Kiimingissä. Hyvin toimiva yhteispalvelupiste tarjoaa jo tällä hetkellä osan valtionhallinnon palveluista. Yhteispalvelun ympärille on järkevää lisätä kunnallisia palveluita.
Työpaikat ja yritystoiminta
Kiiminki on selkeästi osa Oulun työssäkäyntialuetta. Kiimingin työpaikkaomavaraisuus on vain 40 %, vaikka työpaikkojen määrä on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta kolmanneksi nopeimmin koko Oulun seudulla. Mikäli väestökehitys ja sitä myöden työllisten määrän kasvu jatkuu entisellään, on työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla jo iso haaste. Asukasluvun kasvu synnyttää työpaikkoja erityisesti kaupallisissa ja hyvinvointipalveluissa.
Yritysten sijoittumispäätöksissä kuntarajoilla on vain vähäinen merkitys. Liikenteellinen sijainti ja näkyvyys sekä se, miten kuluttajat ovat helpoimmin tavoitettavissa, säilyvät ennallaan vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. Yritystoiminnan alueiden maankäytön suunnittelussa ja erityisesti kaupan sijainnin ohjauksessa saattaa itsenäisellä Kiimingin kunnalla ja perustettavalla uudella kunnalla olla erilaiset tavoitteet.
Asuminen
Kiiminki on kasvanut viimeiset 40 vuotta keskimäärin noin 3,9 % vuodessa. Kunnan rooli on selkeästi ollut tarjota asumisen mahdollisuuksia nuorille lapsiperheille, mikä näkyy väestörakenteessa ja sitä myöden palveluiden kysynnän suuntautumisessa. Kiimingin vetovoimatekijät ovat johtaneet siihen, että rakentaminen on suuntautunut toisaalta Jäälin ja kirkonkylän asemakaava-alueille ja toisaalta jokivarren kyliin. Suunnittelutarverakentamisen määrä tuskin säilyy tulevaisuudessa menneiden vuosien tasolla, vaan rakentaminen painottuu asemakaava-alueille.
Uuden kunnan tulee kyetä tuottamaan tehokkaammin, edullisemmin ja paremmin kysyntään vastaavia tontteja tai muutoin pientalorakentaminen ja muuttoliike suuntautuvat uuden kunnan ulkopuolelle.
Talous
Lyhyellä tähtäimellä Kiimingin kunnan talous on hallittavissa. Mikäli Oulun seudun kehitys on edelleen voimakasta, selviää Kiiminki talouden haasteista sopeuttamalla edelleen toimintaansa, kiristämällä verotusta ja nostamalla maksuja. Pitkällä tähtäimellä talouden haasteet edelleen kasvavat. Itsenäisessä kunnassa verotus asettuisi joka tapauksessa korkeammalle tasolle kuin uudessa kunnassa.
Johtopäätös
Uuden kunnan perustamista täytyy tarkastella tavallisen kuntalaisen näkökulmasta. Julkisten palveluiden osalta ei kuntaliitoksella ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia palveluihin, jotka eivät toteutuisi myös itsenäisessä kunnassa.
Kiiminkiläisten työllisyys ja taloudellinen hyvinvointi on voimakkaasti riippuvainen koko Oulun seudun ja erityisesti sen keskuskaupungin kehityksestä. Uuden kunnan perustaminen pitääkin perustua tämän päivän talousongelmien ratkaisemisen sijasta näkymään entistä vahvemmasta Oulusta, joka on kilpailukykyisempi ja vetovoimaisempi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Perustelut:
Talous
Valtiovarainministeriö on helmikuussa 2010 julkaissut ”Julkinen talous tienhaarassa”-julkaisun, jossa todetaan kuntatalouden ollessa jo lähtötilanteessa alijäämäinen käyttötalouden tulo- ja menokehityksen kasvava epätasapaino aiheuttaa kuntatalouteen jatkuvasti kumuloituvan alijäämän. Vuoteen 2020 mennessä laskennallinen tarve korottaa kunnallisveroprosenttia olisi 3 prosenttiyksikköä. Kun hoito- ja hoivamenojen nopein nousuvaihe osuu 2020-luvulle, vuoteen 2030 mennessä kunnallisveron nousupaine ilman sopeutustoimia kohoaisi noin 7 prosenttiyksikköön. Kehitys jatkuu samanlaisena vielä tämän jälkeenkin, mikä on erittäin huolestuttava mm. palvelujen tasapuoli-sen saatavuuden kannalta. Kun kuntien korkeimpien ja matalimpien veroprosenttien ero on jo nykyisellään 5 prosenttiyksikköä, erot uhkaavat nousta jatkossa kestämättömän suuriksi.
Kuntatalouden ikäsidonnaisten menojen nousu pitää sisällään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän jatkuvan lisääntymisen. Painelaskelmassa henkilöstön määrä nousisi noin 90.000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Tilanne olisi kestämätön myös kansantalouden kasvumahdollisuuksien kannalta; työvoiman niukkuuden vallitessa kuntasektorin työvoimatarpeet lisäisivät työvoimakilpailua ja siten työvoimakustannuksia sekä aiheuttaisi rekrytointivaikeuksia niin kunnille itselleen kuin yksityiselle sektorillekin.
Lyhyellä tähtäimellä Oulunsalon kunnan taloudessa on huomattava tasapainottamisen tarve. Seuraavan kolmen vuoden aikana täytyy vuosittain löytää rakenteellisesti noin miljoonan euron säästöt. Mikäli Oulun seudun kehitys on edelleen voimakasta, Oulunsalolla on mahdollisuus selvitä talouden haasteista sopeuttamalla edelleen toimintaansa, karsimalla kunnan järjestämiä palveluja, kiristämällä verotusta ja nostamalla maksuja. Pitkällä tähtäimellä talouden haasteet edelleen kasvavat. Itsenäisessä kunnassa verotus asettuisi joka tapauksessa korkeammalle tasolle kuin uudessa kunnassa. Suuren osan taloudellista ohjausvaikutusta kunta menettää vuoden 2013 alusta mahdollisen yhteistoiminta-alueen muodostuessa.
Työpaikat ja yritystoiminta
Oulunsalo on selkeästi osa Oulun työssäkäyntialuetta. Oulunsalon työpaikkaomavaraisuus on 57 %. Mikäli väestökehitys ja sitä myö-den työllisten määrän kasvu jatkuu entisellään, on työpaikkaomava-raisuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla jo iso haaste. Asukasluvun kasvu synnyttää työpaikkoja erityisesti kaupallisissa ja hyvinvointipalveluissa.
Yritysten sijoittumispäätöksissä kuntarajoilla on vain vähäinen merkitys. Liikenteellinen sijainti ja näkyvyys sekä se, miten kuluttajat ovat helpoimmin tavoitettavissa, säilyvät ennallaan vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. Yritystoiminnan alueiden maankäytön suunnittelussa ja sijainnin ohjauksessa näyttää itsenäisellä Oulunsalon kunnalla ja perustettavalla uudella kunnalla olevan samanlaiset tavoitteet lentokenttää tukeutuvien yritysten kasvualustana.
Julkiset palvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta määrittelee, että kun-nassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Oulunsalon sote-palvelut järjestetään siis joka tapauksessa joko uuden perustettavan kunnan tai yhteistoiminta-alueen toimesta vuoden 2013 alusta lähtien. Huomionarvoista on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan talousarviosta on 46,4 %. Palvelurakenne on hyvä säilyttää lähellä kuntarakennetta. Palvelujen järjestäminen yhteistoimintaorganisaation kautta on peruskunnan kannalta vaikeasti ohjattavissa. Mahdollisen yhteistoiminta-alueen osalta kumppani olisi järjestäjäkunnan roolissa Kempeleen kunta. Lisäksi yhteistoiminta-alue selvityksessä mukana ovat muut Oulun seudun eteläiset kunnat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Uuden terveydenhuoltolain myötä sairaanhoitopiiri keskittyy entisestään vaativampaan erikoissairaanhoitoon, mikä tuo yhteistoiminta-alueelle lisähaasteen peruserikoissairaanhoidon järjestämiseksi.
Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke tehtiin 2006–2008. Vaikka selvitys ei joh-tanutkaan Oulun seudun yhteistoiminta-alueeseen, muodostaa hanke hyvän lähtökohdan uuden kunnan palveluiden järjestämiseksi. Selvityksessä Oulunsalon kuntakeskukseen sijoittuisi palvelukeskus, jossa säilyisi kaikkien seudullisiksi lähipalveluiksi määriteltyjen palvelujen tuottaminen.
Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut
Kuntatalouden haasteisiin on vastattu sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osalta kehittämishankkeilla. Synergiaetuja on haettu mm. siirtämällä päivähoitopalvelut osaksi lasten ja nuortenpalveluja.
Perustettava kunta joutuu luonnollisesti yhtenäistämään kuntien aiemmat käytännöt ja tasapainottamaan resurssit. Esimerkiksi opetusryhmien koot ovat olleet Oulunsalossa seudun muita kuntia suuremmat.
Kokonaisuutena sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osalta ei ole odotettavissa sellaisia uuden kunnan perustamisesta johtuvia muutoksia, joita ei jouduttaisi toteuttamaan myös itsenäisenä kuntana.
Hallinto
Merkittävä osa hallinnon palveluista siirtyy pois Oulunsalosta. Hallinnon palvelut eivät kuitenkaan ole sellaisia kuntalaisten useasti tarvitsemia lähipalveluita, jotka edellyttäisivät niiden tarjoamista Oulunsalossa.
Aluerakenne
Oulunsalon kunta sijaitsee keskeisellä paikalla kuuden kuntajakoselvityksessä mukana olevan kunnan muodostamaa aluetta. Lentokentän ja yliopiston välinen alue on luonnollisesti kehittämisen keskiössä. Keskusverkon kannalta Oulunsalon kuntakeskus muodostaa uuden kunnan lounaiskeskuksen.
Yhdyskuntarakenne
Oulunsalon yhdyskuntarakenne muodostuu yhdestä suuresta taajamasta, ja kahdesta kylästä Karhuoja ja Keskipiiri. Yritystoiminnan alueet sijoittuvat luontevasti asemakaava-alueille lentokentän tienvarteen.
Oulun seudun kunnat ovat laatineet yhteistyössä Oulun seudun yhteisen yleiskaavan, jonka mukaisesti yhdyskuntarakennetta kehitetään ns. sormimaisesti. Oulunsalon alue on välitön jatko Oulun kaupungin suunnitellulle maankäytölle niin asumisen kuin yritystoiminnankin osalta. Oulunsalo muodostaa oman voimakkaan keskuksen, jonka asemakaavoitukselle on käytettävissä edulliset laajenemissuunnat. Erityisesti Hailuodon tienvarsi tarjoaa merellisiä asemakaava alueita uuden kunnan kehittämissuunnaksi.
Asuminen
Oulunsalo on kasvanut viimeiset 40 vuotta keskimäärin noin 3 - 4 % vuodessa. Kunnan rooli on selkeästi ollut tarjota asumisen mahdollisuuksia nuorille lapsiperheille, mikä näkyy väestöraken-teessa ja sitä myöden palveluiden kysynnän suuntautumisessa. Oulunsalon vetovoimatekijät ovat johtaneet siihen, että rakentaminen on suuntautunut toisaalta Oulunsalon keskustaan ja Hailuodon tienvarteen. Suunnittelutarverakentamisen määrä tuskin säilyy tulevaisuudessa menneiden vuosien tasolla, vaan rakentaminen painottuu asemakaava-alueille.
Uuden kunnan tulee kyetä tuottamaan tehokkaammin, edullisemmin ja paremmin kysyntään vastaavia tontteja tai muutoin pientalorakentaminen ja muuttoliike suuntautuvat uuden kunnan ulkopuolelle.
Johtopäätös
Uuden kunnan perustamista täytyy tarkastella tavallisen kunta-laisen näkökulmasta. Julkisten palveluiden osalta ei kuntaliitoksella ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia palveluihin, jotka eivät toteutuisi myös itsenäisessä kunnassa. Pikemminkin uusi kunta mahdollistaa kuntalaisille tasapuoliset palvelut.
Kuntien toimintaympäristö on monimutkaistunut ja palvelutuotannon järjestäminen vaati innovatiivisia ratkaisuja. Mittakaavaetu eri palvelujen järjestämisessä vaihtelee. Suurella väestöpohjalla pystytään hyödyntämään mittakaavaetuja rakentamalla eri palveluille sopivat tuotantokoot. Yhdessä pystytään kehittämään yhtenäiset asiakaslähtöiset lähipalvelukonseptit koko alueelle. Näin pystytään säilyttämään kunnallisten palvelujen kehittämismahdollisuus ja sitä kautta niiden kilpailukyky. Uusi Oulu on riittävän kokoinen toimija vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja se pystyy itsenäisesti tuottamaan peruspalvelut.
Oulunsalon työllisyys ja taloudellinen hyvinvointi on voimakkaasti riippuvainen koko Oulun seudun ja erityisesti sen keskuskaupungin kehityksestä. Uuden kunnan perustaminen pitääkin perustua tämän päivän talousongelmien ratkaisemisen sijasta näkymään entistä vahvemmasta Oulusta, tavoitteena tulee olla yhtenäisen elinvoimaisen kaupunkikeskuksen muodostaminen Pohjois-Suomen veturiksi globaaleilla markkinoilla.
Esitys(kunnanjohtaja):
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
hyväksyy kuntajakoselvittäjän 18.2.2010 päivätyn ehdo-tuksen: Kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013. Tämän uuden kunnan nimi on Oulu, se käyttää kaupunkinimitystä ja se ottaa vaakunakseen nykyisen Oulun kaupungin vaakunan.
hyväksyy kuntajakoselvittäjän laatiman 18.2.2010 päivätyn yhdistymissopimuksen
Siltä osin kuin yhdistymissopimus koskee kunnanjohtajien asemaa uudessa perustettavassa kunnassa, kunnanhallitus päättää esityk-sestään puheenjohtajan selostuksen pohjalta.
Kuka hallituksen jäsenistä kirjoittaa vastaesityksen edes Oulunsalo Kiiminki tasoisena?
Hävettää olla jo haukiputaalainen
niin muuta hyvä ihminen pois. eihän täällä ole pakko olla. valinnanvaraahan sulla tuntuu olevan.
Ostaisitko talon? Joenrannalla 204 m2, hinta 513000€. Niin muutan pois
Juu, ei ole saanut kannatusta yhden seurakunnan malli, mutta on tullut lisäesitys yhden seurakunnan mallista, joka voidaan ottaa käsittelyyn tässä kevään kuluessa....ja alkaa veivata tätä yhden seurakunnan mallia, mitä yksi taho voimakkaasti ajaa...
Onpas pohdiskelevat ja hyvin perustellut esitykset Kiimingillä ja Oulunsalolla.
Maanantaina saamme Haukiputaalla samanlaisen pohjaesityksen. Hyvä niin. Tulee liitos päätös sitten tehtyä kunniallisilla esityksillä
Hyvä uutinen. Älykääpiö kunnanjohtajasta huolimatta pysytään hyviin päätöksiin!
osta. Minulla on tarpeeksi monta kiinteistöä. Mutta tuosta voi jo päätellä, että harkintakykysi on pettänyt pahemman kerran. Et kuitenkaan ole ainoa lajissas!
Erittäin hyvä esitys kunnanjohtajalta. Tipautti ainakin joksikin aikaa kiven sydämeltä. Seuraava onkin sitten hallituksen päätös ja seuraavaksi valtuuston päätös. Toivottavasti voimme edelleen jatkaa itsenäisenä.
Näemme, miten mm. Oulunsalolle ja Kiimingille käy liitoksessa. Liittymistä ei voi enää peruuttaa. Myöhemmin on meidän mahdollista liittyä mukaan, jos hyvältä näyttää. Fiksusti toimien ja kehittäen meidän ei tarvinne sitä tehdä vuosikymmeniin tai koskaan.
Kylläpä on niin pitkät selitykset, että jo tuosta tietää paskaa tarjotun liitospaketissa!
Jos olisin kunnanjohtaja tekisin tietysti kuten putaan ja muhoksen jäbät.
Se kuuluu virkatehtävään puolustaa omaa, mutta tässä tapauksessa heillä unohtuu kuntalaiset.
Ei ole totta.
Molemmilla herroilla olisi lokoisampi tulevaisuus uudessa Oulussa hyväpalkkaisena kehitysjohtajana kuten yhdistymissopimus lupaa. Ei tarvitsisi änkyröiden kuntalaisten kanssa puuhastella. Aatteleppa omalle kohalles ja lue liitossopimus. Itsekkyys on kuule kaukana näistä hemmoista.
Lukenut olen entä ite ja kuinka tarkkaan?
Sitäpaitsi en ole huolissani johtajista vaan tulevista oulunseudun veronmaksajista, jotka ovat vasta peruskouluissa.
Tulevaisuus pittää turvata heille sellaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa on oikeanlaista ajattelua ilman nykyisenlaista kyläpolitikointia sen mukaan kellä sitä maata sattuu olemaan muuallakin kuin kynsien alla.
Onkohan nuo kunnanvirkamiehet jäävejä tässä asiassa kun on oma leipä kyseessä?
Miksi näihin kuntaliitoksiin sekoitatte seurakuntien asioita ? nehän on omia järjestöjään ja ei pitäisi kuulua mitenkään kuntaliitoksiin.
Toivottavasti valtuustomme osaa tehdä oikein päätöksen kuntalaisia ajatellen eikä perusta noiden virkamiesten mielipiteistä, joiden pitäisi muistaa ketä varten he ovat viroissaan ja kuka heidän palkkansa maksaa.
Siksi sekoitetaaan, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Päättäjien pitää osata ajatella kokonaisuuksia, ei vain laput silmillä mennä.
Hallitus tulee esittämään valtuustolle äänin 7-6 kuntaliitosta.
Veikkaampa, että numerot on toisin päin: hallitus esittää itsenäisyyttä äänin 7-6.
Voi olla niinkin, mutta valtuusto sitten päättää 27-16 liitoksen puolesta.
Valtuuston puheenjohtaja olikin tänään Kalevassa todennut Haukiputaan liittyvän Ouluun.