Kirja

Tämä Primin kirja ainakin on Anttilassa myynnissä 20 euron hintaan. Kävin ostamassa, koska se vaikutti sellaiselta perushakuteokselta, josta voi tarkistaa erinäisiä faktoja, vaikkapa kiertueaikatauluja. Minulla kun ei muita Queen-kirjoja ole.

Isokokoisessa kirjassa on paljon kuvia, mutta eipä juuri mitään ennen näkemätöntä (kuinka olisikaan?). Vähän matkaa olen sitä lukenut, ja hiukan ärsyttää, ettei edes sellaisia kömmähdyksiä ole korjattu kuin että väitetään Brianin vaihtaneen koulua vuonna 1958, "jolloin hän oli 15-vuotias".

Melkein kaikissa Queen-kirjoissa (myös tässä) on se vika, että koska ne perustuvat toisen käden lähteisiin, monenkaan asian paikkansapitävyydestä ei voi tietää. Olisiko peräti niin, että Jackie Gunnin ja Jim Jenkinsin "As It Began" on ainoa teos, jonka tekemisessä kaikki neljä ovat olleet mukana? Sen faktojen voi näin ollen olettaa pitävän paikkansa, tai ainakin ne ovat bändin hyväksymiä versioita faktoista.

Mark Hodkinsonin Queen: The Early Years voi olla luotettava lähde, mutta sekin perustuu vain ystävien ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin, ei Queenin jäsenten.

Fat Bottomed Girl kirjoitti:

Tämä Primin kirja ainakin on Anttilassa myynnissä 20 euron hintaan. Kävin ostamassa, koska se vaikutti sellaiselta perushakuteokselta, josta voi tarkistaa erinäisiä faktoja, vaikkapa kiertueaikatauluja. Minulla kun ei muita Queen-kirjoja ole.

Isokokoisessa kirjassa on paljon kuvia, mutta eipä juuri mitään ennen näkemätöntä (kuinka olisikaan?). Vähän matkaa olen sitä lukenut, ja hiukan ärsyttää, ettei edes sellaisia kömmähdyksiä ole korjattu kuin että väitetään Brianin vaihtaneen koulua vuonna 1958, "jolloin hän oli 15-vuotias".

Melkein kaikissa Queen-kirjoissa (myös tässä) on se vika, että koska ne perustuvat toisen käden lähteisiin, monenkaan asian paikkansapitävyydestä ei voi tietää. Olisiko peräti niin, että Jackie Gunnin ja Jim Jenkinsin "As It Began" on ainoa teos, jonka tekemisessä kaikki neljä ovat olleet mukana? Sen faktojen voi näin ollen olettaa pitävän paikkansa, tai ainakin ne ovat bändin hyväksymiä versioita faktoista.

Mark Hodkinsonin Queen: The Early Years voi olla luotettava lähde, mutta sekin perustuu vain ystävien ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin, ei Queenin jäsenten.

Lue lisää

"Mark Hodkinsonin Queen: The Early Years voi olla luotettava lähde, mutta sekin perustuu vain ystävien ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin, ei Queenin jäsenten."

Miksi teiniaikaisten bändikaverien muistot tapahtumista olisivat yhtään vähemmän luotettavia kuin Queenin jäsenten? Ko. kirjaan on haastateltu todella paljon vanhoja bändikavereita, ystäviä ym. ja mielestäni näin on onnistuttu luomaan mahdollisimman tarkka kuvaus Queenin jäsenten nuoruusvuosien bändiviritelmistä. Kiva lisä kirjaan tietysti olisi, jos mukaan olisi vielä saatu kommentteja Queenin jäseniltä, mutta en tiedä olisiko tämä välttämättä tehnyt kirjasta yhtään luotettavampaa (mielenkiintoisemman kylläkin).

Virallisilla Queen-kirjoilla ja -dokumenteilla on usein taipumus noudattaa samaa kaavaa, jossa korostetaan bändin jäsenten luovuutta ja yhteistä kemiaa, ja korostetaan, miten bändi ei saanut mitään helpolla, vaan joutui tekemään monta vuotta töytä ennen kuin sai levytyssopimuksen ja sitten vielä pari vuotta lisää, ennen kuin lopullinen läpimurto tuli jne jne. Kyllähän kaikki tämän tarinan tuntevat. ;)

SoBro kirjoitti:

"Mark Hodkinsonin Queen: The Early Years voi olla luotettava lähde, mutta sekin perustuu vain ystävien ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin, ei Queenin jäsenten."

Miksi teiniaikaisten bändikaverien muistot tapahtumista olisivat yhtään vähemmän luotettavia kuin Queenin jäsenten? Ko. kirjaan on haastateltu todella paljon vanhoja bändikavereita, ystäviä ym. ja mielestäni näin on onnistuttu luomaan mahdollisimman tarkka kuvaus Queenin jäsenten nuoruusvuosien bändiviritelmistä. Kiva lisä kirjaan tietysti olisi, jos mukaan olisi vielä saatu kommentteja Queenin jäseniltä, mutta en tiedä olisiko tämä välttämättä tehnyt kirjasta yhtään luotettavampaa (mielenkiintoisemman kylläkin).

Virallisilla Queen-kirjoilla ja -dokumenteilla on usein taipumus noudattaa samaa kaavaa, jossa korostetaan bändin jäsenten luovuutta ja yhteistä kemiaa, ja korostetaan, miten bändi ei saanut mitään helpolla, vaan joutui tekemään monta vuotta töytä ennen kuin sai levytyssopimuksen ja sitten vielä pari vuotta lisää, ennen kuin lopullinen läpimurto tuli jne jne. Kyllähän kaikki tämän tarinan tuntevat. ;)

Lue lisää

Ystävät eivät tiedä bändin tai sen jäsenten asioita yhtä hyvin kuin jäsenet itse. Muisti voi olla valikoiva kummallakin, eikä ollenkaan pahasta tahdosta. Minä kuitenkin suosin sitä versiota, jonka Brian, John, Freddie ja Roger itse ovat muistaneet tai halunneet kertoa. Juorutyyppiset yksityiskohdat Gunnin ja Jenkinsin kirjasta puuttuvat, mikä tekee sen tylsemmäksi, mutta ainakin "virallinen totuus" on totta (mikä ei tarkoita, että se olisi läheskään koko totuus).

Kenenkään muun kuin bändin jäsenten on mahdotonta tietää esimerkiksi, mitkä asiat monissa lehtijutuissa pitivät paikkansa. Ensinnäkin toimittajat kirjoittivat heistä ihan mitä sattuu, ja toisekseen, kun he tämän huomasivat, he myös rupesivat puhumaan haastatteluissa puuta heinää, eli eivät itsekään välittäneet totuudesta. Kun yhä uusien kirjojen tietolähteinä käytetään aikaisempia kirjoja ja bändin haastatteluja, legenda alkaa elää omaa elämäänsä.

Voi kysyä, onko sillä (enää) mitään väliä. Olen sen verran tuore (4 v.) fani, että haluan tietää bändistä mahdollisimman paljon, ja minua ärsyttää, jos saamani "tieto" sitten osoittautuukin virheelliseksi.

Fat Bottomed Girl kirjoitti:

Ystävät eivät tiedä bändin tai sen jäsenten asioita yhtä hyvin kuin jäsenet itse. Muisti voi olla valikoiva kummallakin, eikä ollenkaan pahasta tahdosta. Minä kuitenkin suosin sitä versiota, jonka Brian, John, Freddie ja Roger itse ovat muistaneet tai halunneet kertoa. Juorutyyppiset yksityiskohdat Gunnin ja Jenkinsin kirjasta puuttuvat, mikä tekee sen tylsemmäksi, mutta ainakin "virallinen totuus" on totta (mikä ei tarkoita, että se olisi läheskään koko totuus).

Kenenkään muun kuin bändin jäsenten on mahdotonta tietää esimerkiksi, mitkä asiat monissa lehtijutuissa pitivät paikkansa. Ensinnäkin toimittajat kirjoittivat heistä ihan mitä sattuu, ja toisekseen, kun he tämän huomasivat, he myös rupesivat puhumaan haastatteluissa puuta heinää, eli eivät itsekään välittäneet totuudesta. Kun yhä uusien kirjojen tietolähteinä käytetään aikaisempia kirjoja ja bändin haastatteluja, legenda alkaa elää omaa elämäänsä.

Voi kysyä, onko sillä (enää) mitään väliä. Olen sen verran tuore (4 v.) fani, että haluan tietää bändistä mahdollisimman paljon, ja minua ärsyttää, jos saamani "tieto" sitten osoittautuukin virheelliseksi.

Lue lisää

Hyvä läskiperse, on sillä väliä! Queen fanina pistää vihaksi kuin jotain itsestäänselvää faktaa vääristellään. Primin kirja on näyttävä mutta kovinkaan laadukasta tuo teksti ei näyttäisi olevan, nopealla selauksella on vastaan tullut paljonkin kömmähdyksiä. Ärsyttää myös kirjoittajan omien musiikillisten mieltymysten esilletuominen.

Fat Bottomed Girl kirjoitti:

Ystävät eivät tiedä bändin tai sen jäsenten asioita yhtä hyvin kuin jäsenet itse. Muisti voi olla valikoiva kummallakin, eikä ollenkaan pahasta tahdosta. Minä kuitenkin suosin sitä versiota, jonka Brian, John, Freddie ja Roger itse ovat muistaneet tai halunneet kertoa. Juorutyyppiset yksityiskohdat Gunnin ja Jenkinsin kirjasta puuttuvat, mikä tekee sen tylsemmäksi, mutta ainakin "virallinen totuus" on totta (mikä ei tarkoita, että se olisi läheskään koko totuus).

Kenenkään muun kuin bändin jäsenten on mahdotonta tietää esimerkiksi, mitkä asiat monissa lehtijutuissa pitivät paikkansa. Ensinnäkin toimittajat kirjoittivat heistä ihan mitä sattuu, ja toisekseen, kun he tämän huomasivat, he myös rupesivat puhumaan haastatteluissa puuta heinää, eli eivät itsekään välittäneet totuudesta. Kun yhä uusien kirjojen tietolähteinä käytetään aikaisempia kirjoja ja bändin haastatteluja, legenda alkaa elää omaa elämäänsä.

Voi kysyä, onko sillä (enää) mitään väliä. Olen sen verran tuore (4 v.) fani, että haluan tietää bändistä mahdollisimman paljon, ja minua ärsyttää, jos saamani "tieto" sitten osoittautuukin virheelliseksi.

Lue lisää

Kiitoksia kommenteista FBG ja kumppanit. Eipä tuokaan kirja näyttäisi mitään uutta tuoneen... lainailua toisista teoksista jolloin päästään yli siitä mistä aita on matalin... Sinänsä vähän krediittiä kuitenkin siitä että kirja on kuitenkin suomennettu :-)

Noista lähteistä olen aika samaa mieltä SB:n kanssa eli tuttavat ym. muut hengailijat ovat yleensä varsin hyviä "tietolähteitä" jos heidän tietonsa voi yhdistää bändin jäsenten omiin näkemyksiin. Tälläistä laajempipohjaista teosta Queenistä ei taida vielä olla julkaistun joten siinä olisi kenties jollekin bändin kanssa hyvää pataa olevalle kirjoittajalle markkinarakoa?

Jazzz kirjoitti:

Kiitoksia kommenteista FBG ja kumppanit. Eipä tuokaan kirja näyttäisi mitään uutta tuoneen... lainailua toisista teoksista jolloin päästään yli siitä mistä aita on matalin... Sinänsä vähän krediittiä kuitenkin siitä että kirja on kuitenkin suomennettu :-)

Noista lähteistä olen aika samaa mieltä SB:n kanssa eli tuttavat ym. muut hengailijat ovat yleensä varsin hyviä "tietolähteitä" jos heidän tietonsa voi yhdistää bändin jäsenten omiin näkemyksiin. Tälläistä laajempipohjaista teosta Queenistä ei taida vielä olla julkaistun joten siinä olisi kenties jollekin bändin kanssa hyvää pataa olevalle kirjoittajalle markkinarakoa?

Lue lisää

Sama täällä. Ostin Michele Primin Queenin koko ura kirjan Anttilasta 20 eurolla. Minusta se on hyvä kokonaisuus ( bändin ja sen jäsenten historia, levyhistoria ja soolo tuotanto).