LAATUSUKLAATA?

Aapu

Kertokaapa ihmiset,
MITÄ ON LAATUSUKLAA? Mitkä ovat kriteerit, joiden perusteella suklaa määritellään joko laatusuklaaksi tai perussuklaamössöksi? Onko laatusuklaa aina tummaa suklaata?
Ja löytyykö näitä laatusuklaita ihan ''tavan kaupoista'', kuten S- ja K-marketeista? Prismasta, Tokmannilta, Cittareista?
Nämä asiat olisi kiva tietää, kun seuraavan kerran kun vierailen kaupan karkkihyllyllä :-).

11

2635

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • llllh

      Varmaankin jotain aitoa Belgialaista, käsin, huolella ja rakkaudella tehtyjä perinteikkäitä konvehteja joidenkin snobien mielestä. Tuskinpa ainakaan tavan karkkihyllystä löytyy, vaan ne lennätetään jokainen yksitellen omissa yksityislentokoneissaan tilaajan kotiovelle. Hintaa yhdelle konvehdille tulee n. 1000 000, 45 €

      • safkaseireeni

        Taas mennään tuhatta ja sataa metsään tällä iänikuisella "kaikki belgialainen suklaa on laatusuklaata". Valmistusmaa ei takaa laatua, belgialaiset ratsastavat nykyään näteillä käärepapereilla.


      • Enkyledessyösuklaata

        Niinkos tuo IIIIh kirjoitti, että "kaikki belgialainen suklaa on laatusuklaata".
        Nääs en sellaista itse huomannut.


    • öplkij9ib7

      ....suklaata eri vahvuuksilla saa Lidlistä, lähtee suklaan himo vähemmällä määrällä. Löytyy 60 %, 70 %, 80 %, eli tarkoittaa kaakaon määrää, kanattaa kokeilla.

    • tai aromeja

      LaatuSuklaa on nautintoaine, joka koostuu kaakaomassasta, kaakaovoista, sokerista ja mausteista. EI MUUTA. ( Maitosuklaaseen tulee sitten MAITO - ei muuta lisäainetta)

      HUOM:Hedelmät, alkoholi, hillot, marjat, pähkinät EI OLE LISÄAINEITA vaan suklaassa ne on MAUSTEITA

      Tsekkaa esim: http://www.chjoko.com/

    • safkaseireeni

      Ensinnäkin, oikeaa laatusuklaata et löytä tavallisista kaupoista (ainakaan vielä, valitettavasti). En pidä itseäni minään suklaaeksperttinä, lähinnä amatöörinä joka on ns. nähnyt valon, mutta muutama perusajatus on jo onneksi hanskassa.

      Tiivistetysti aiheesta:

      Seuraava lista on laadittu käyttäen apuna omia kokemuksiani ja Chloe Doutre-Rousselin mainiota kirjaa "The Chocolate Connoisseur"

      Näin tunnistat laadukkaan suklaan

      1. Älä anna kääreen hämätä
      Varsinkin belgialaiset karkkisuklaantuottajat ovat taitavia paketoimaan herkkunsa ikään kuin kääreet sisältäisivät suorastaan sulaa kultaa. Ei viinikään ole hyvää vain siksi, että pullossa on nätti etiketti. Eräät maailman parhaista suklaista ovat kääreiltään suorastaan tylsiä. Yhdessä mielessä kääreet kyllä voivat antaa vinkkiä: jos kääre on neonvärinen ja kuvituksena on jokin hassu maskotti, tiedät ettei kannata edes vilkaista sisältömerkintöjä vaan laittaa tuote suoraan takaisin hyllyyn. Termit "reilu kauppa" tai "luomu" eivät takaa suklaan laatua millään tasolla.

      2. Lue pakkausseloste - etsi avainsanoja
      Kaikkien E-koodien pitäisi herättää epäilyksesi. Sana "vanilliini" kertoo suoraan, että tuotteen kohdalla on vedetty mutkat suoriksi raaka-aineiden laadussa. Keinotekoista vanilja-aromia, vanilliinia tuotetaan mm. lahonneesta puusta ja tulevaisuudessa ilmeisesti myös lehmänlannasta. Aitoa vaniljaa löydät vain laadukkaasta suklaasta. Mitä pidempi tuoteseloste, sen enemmän vaivaa valmistaja on nähnyt peittääksesi tärkeimpien raaka-aineiden heikon laadun. Jos tuoteselosteessa puhutaan plantaaseista, saattaa kyseessä olla pelkkä mainoskikka. Jos taas puhutaan kaakaopapulajikkeista, saatat olla oikeinkin hyvillä jäljillä.

      3. Luota hajuaistiisi ja makuaistiisi
      Äitelän esanssinen maku on varoitus keinotekoisista aromiaineista ja korkeasta sokeripitoisuudesta - kädessäsi oleva tuote lienee siis karkkia, ei suklaata.

      4. Katso hintalappua
      Parhaat suklaat eivät ole massatuotantoa. Pientuotanto on kalliimpaa kuin teollinen tehdastuotanto, ja laadukkaat raaka-aineet ovat huomattavan paljon kalliimpia kuin bulkkitavara. Hyvä suklaa on siis luonnollisesti hinnakkaampaa kuin peruskarkkisuklaa. Isoillakin tuottajilla saattaa olla laadukkaampia tuotesarjoja, mutta varo ettet maksa pelkästä ovelasta markkinoinnista. Mikäli suklaassa on pähkinöitä ei pähkinöiden rasvan kuulu maistua eltaantuneelle. Hedelmä-, ja marjamakujen kuuluu syntyä oikeista hedelmistä ja marjoista, ei saippuanhajuisista esanssiaineista. Minttusuklaan ei tarvitse tarkoittaa sitä vastenmielistä valkoista, valuvaa sokerisiirappia jota lukemattomat konvehdit sisältävät.

      5. Tunne myytit ja kliseet
      Kaakaoprosentti ei kerro mitään suklaan laadusta. Hyvän maitosuklaan ei kuulu maistua sokeriselle. Valkoisen suklaan ei kuulu olla jauhoista.

      ----------------
      Reseptejä ja lisää asiaa laatusuklaasta:
      http://safkaseireeni.blogspot.com

      • safkaseireeni

        Kuten muuallakin maailmassa, suosituimmat "suklaat" joita Suomessa ostamme, ovat korkean sokeri- ja lisäainepitoisuuden omaavia, huonolaatuisista kaakaopapumateriaaleista valmistettuja, esanssilta maistuvia ja haisevia tuotteita. Ihanan "The Chocolate Connoisseur" -kirjan kirjoittaja, Fortnum&Masonin suklaasisäänostaja Chloe Doutre-Russell kutsuukin näitä tuotteita "karkkisuklaaksi" erotuksena oikeasta suklaasta.

        Viime vuosina ovat eräät skandinaaviset ja kotimaiset elintarvikeyritykset pyrkineet lanseeraamaan gourmetsuklaita, mutta nämä ikävimpiin suklaamyytteihin (kuten korkeaan kaakaoprosenttiin laadun takeena) nojaavat yritelmät ovat onnistuneet sangen surkuhupaisasti. Syy: laadukkaan suklaan tärkein piirre, laadukkaat raaka-aineet, on edelleenkin unohdettu ja niiden sijasta kiinnitetty huomiota lähinnä pakkauksiin ja markkinointiin. Konvehtien täytteet ovat edelleen siirappista esanssitöhnää, eikä basilikan tai pistaasien lisääminen kauniisti pakattuihin levyihin tai patukoihin auta, jos edelleen laistetaan käyttämästä oikeaa vaniljaa tai kunnollista kaakaomassaa.

        Suomen suosituin suklaa on Fazerin sininen. Varmasti astun monen isänmaallisen varpaille toteamalla, että tämä klassikko on laadultaan kehnoa markettikarkkia. Se kuuluu tuoteryhmään, jota eräät irvileuat ovat joskus vaatineet kutsuttavan nimellä "vegelate" koska kaakaovoin säästämiseksi tuotteeseen lisätään muita kasvirasvoja. Laadukas suklaa ei koskaan sisällä mitään muuta rasvaa kuin kaakaovoita - itse asiassa muutamassa Euroopan maassa jopa lainsäädäntö on ennen EU:n esiinmarssia kieltänyt muun kuin kaakaovoin käytön suklaaksi kutsuttavssa tuotteissa.

        Fazerin sinisen koostumus on jauhoinen, maku sokerinen - ei ihme että monet sanovat voivansa ahmia koko levyn yhdeltä istumalta. Laadukas suklaa on niin aromikasta tavaraa, ettei se aiheuta samanlaista "binge" -eli ahtamishinkua. Kuten Doutre-Russell toteaa, kohtuullisesti käytettynä laadukas suklaa (kuten mikään muukaan ruoka) ei lihota; laadukas suklaa on karkkisuklaata vähäkalorisempaa juuri ylimääräisen sokerin puuttumisen vuoksi eikä se aiheuta nopeaa verensokeripiikkiä (teoria verensokerin nopeasta noususta ahmimisen aiheuttajana toki on hiukan kiistanalainen lääketieteellisesti, mutta itse olen taipuvainen siihen uskomaan). Cloetta Fazerin ohella muita suomalaisen suosikkisuklaan valmistajia ovat Brunberg, Panda ja ruotsalainen Marabou, joiden lippulaivat kaikki nekin ovat runsassokerisia, esanssisia karkkisuklaita.

        Vielä viisi vuotta sitten laadukkaan suklaan harrastaminen oli vaikeaa. Nyt on tilanne toinen. Vahlrona perusti oman putiikkinsa Helsinkiin, Stockmann myy useita laatusuklaita ja muutama suomalainen suklaa-artesaani on loikannut maamme gastronomiselle kartalle, ja ulkomaisten huippuvalmistajien tuotteet voi tilata kotiovelleen internetistä, jos vain omistaa Visa-kortin.

        Onko laadukkaamman suklaan ostaminen ja vaatiminen snobbailua? Karkkisuklaalla on varmasti paikkansa, kunhan tunnistamme sen siksi. Moni sanoo rakastavansa suklaata yleensä koska pitää kaikesta sokerinmakeasta (suklaata vai karkkia?) tai inhoavansa esimerkiksi tummaa suklaata, "kun se on niin kitkerää". Kumpikaan heistä ei liene maistanut koskaan oikeaa suklaata. Itsekin pidän Kinder-munista, mutta kun mieli tekee nimenomaan suklaata, en osta Fazerin sinistä vaan jotakin hinta-laatusuhteeltaan parempaa (en kyllä itsekään ole Siniselle immuuni, kyllähän sitäkin mielellään joskus natustaa).

        Juuri nautintoaineissa määrä ei mielestäni saisi korvata laatua. Mieluumin jätän vuoden mittaan kasan karkkisuklaata ostamatta, ja panostan joulun iloihin ostamalla oikeasti laadukkaan praliinivalikoiman. Hintaero ei lopulta ole niin suuri - laatuero on. Paras esimerkki on minttusuklaa: inhoan syvästi suomalaisten minttukonvehtien venyvää valkoista minttuesanssisiirappia, kun taas laadukkaammat esim. yrttiminttua sisältävät praliinit nappaan gourmetsuklaavalikoimista ensimmäisenä suuhun.

        ---------------
        Reseptejä ja lisää asiaa laatusuklaasta:
        http://safkaseireeni.blogspot.com


      • sokolaati
        safkaseireeni kirjoitti:

        Kuten muuallakin maailmassa, suosituimmat "suklaat" joita Suomessa ostamme, ovat korkean sokeri- ja lisäainepitoisuuden omaavia, huonolaatuisista kaakaopapumateriaaleista valmistettuja, esanssilta maistuvia ja haisevia tuotteita. Ihanan "The Chocolate Connoisseur" -kirjan kirjoittaja, Fortnum&Masonin suklaasisäänostaja Chloe Doutre-Russell kutsuukin näitä tuotteita "karkkisuklaaksi" erotuksena oikeasta suklaasta.

        Viime vuosina ovat eräät skandinaaviset ja kotimaiset elintarvikeyritykset pyrkineet lanseeraamaan gourmetsuklaita, mutta nämä ikävimpiin suklaamyytteihin (kuten korkeaan kaakaoprosenttiin laadun takeena) nojaavat yritelmät ovat onnistuneet sangen surkuhupaisasti. Syy: laadukkaan suklaan tärkein piirre, laadukkaat raaka-aineet, on edelleenkin unohdettu ja niiden sijasta kiinnitetty huomiota lähinnä pakkauksiin ja markkinointiin. Konvehtien täytteet ovat edelleen siirappista esanssitöhnää, eikä basilikan tai pistaasien lisääminen kauniisti pakattuihin levyihin tai patukoihin auta, jos edelleen laistetaan käyttämästä oikeaa vaniljaa tai kunnollista kaakaomassaa.

        Suomen suosituin suklaa on Fazerin sininen. Varmasti astun monen isänmaallisen varpaille toteamalla, että tämä klassikko on laadultaan kehnoa markettikarkkia. Se kuuluu tuoteryhmään, jota eräät irvileuat ovat joskus vaatineet kutsuttavan nimellä "vegelate" koska kaakaovoin säästämiseksi tuotteeseen lisätään muita kasvirasvoja. Laadukas suklaa ei koskaan sisällä mitään muuta rasvaa kuin kaakaovoita - itse asiassa muutamassa Euroopan maassa jopa lainsäädäntö on ennen EU:n esiinmarssia kieltänyt muun kuin kaakaovoin käytön suklaaksi kutsuttavssa tuotteissa.

        Fazerin sinisen koostumus on jauhoinen, maku sokerinen - ei ihme että monet sanovat voivansa ahmia koko levyn yhdeltä istumalta. Laadukas suklaa on niin aromikasta tavaraa, ettei se aiheuta samanlaista "binge" -eli ahtamishinkua. Kuten Doutre-Russell toteaa, kohtuullisesti käytettynä laadukas suklaa (kuten mikään muukaan ruoka) ei lihota; laadukas suklaa on karkkisuklaata vähäkalorisempaa juuri ylimääräisen sokerin puuttumisen vuoksi eikä se aiheuta nopeaa verensokeripiikkiä (teoria verensokerin nopeasta noususta ahmimisen aiheuttajana toki on hiukan kiistanalainen lääketieteellisesti, mutta itse olen taipuvainen siihen uskomaan). Cloetta Fazerin ohella muita suomalaisen suosikkisuklaan valmistajia ovat Brunberg, Panda ja ruotsalainen Marabou, joiden lippulaivat kaikki nekin ovat runsassokerisia, esanssisia karkkisuklaita.

        Vielä viisi vuotta sitten laadukkaan suklaan harrastaminen oli vaikeaa. Nyt on tilanne toinen. Vahlrona perusti oman putiikkinsa Helsinkiin, Stockmann myy useita laatusuklaita ja muutama suomalainen suklaa-artesaani on loikannut maamme gastronomiselle kartalle, ja ulkomaisten huippuvalmistajien tuotteet voi tilata kotiovelleen internetistä, jos vain omistaa Visa-kortin.

        Onko laadukkaamman suklaan ostaminen ja vaatiminen snobbailua? Karkkisuklaalla on varmasti paikkansa, kunhan tunnistamme sen siksi. Moni sanoo rakastavansa suklaata yleensä koska pitää kaikesta sokerinmakeasta (suklaata vai karkkia?) tai inhoavansa esimerkiksi tummaa suklaata, "kun se on niin kitkerää". Kumpikaan heistä ei liene maistanut koskaan oikeaa suklaata. Itsekin pidän Kinder-munista, mutta kun mieli tekee nimenomaan suklaata, en osta Fazerin sinistä vaan jotakin hinta-laatusuhteeltaan parempaa (en kyllä itsekään ole Siniselle immuuni, kyllähän sitäkin mielellään joskus natustaa).

        Juuri nautintoaineissa määrä ei mielestäni saisi korvata laatua. Mieluumin jätän vuoden mittaan kasan karkkisuklaata ostamatta, ja panostan joulun iloihin ostamalla oikeasti laadukkaan praliinivalikoiman. Hintaero ei lopulta ole niin suuri - laatuero on. Paras esimerkki on minttusuklaa: inhoan syvästi suomalaisten minttukonvehtien venyvää valkoista minttuesanssisiirappia, kun taas laadukkaammat esim. yrttiminttua sisältävät praliinit nappaan gourmetsuklaavalikoimista ensimmäisenä suuhun.

        ---------------
        Reseptejä ja lisää asiaa laatusuklaasta:
        http://safkaseireeni.blogspot.com

        Hihistellä aina voi, mutta silti sanoisin fasun sinisen olevan eurooppalaisella mittakaavalla yksi parhaista lajissaan.

        Olen syönyt niin monia eurooppalaisia "laatusuklaita" ja laatu vaan lagaa perässä - ei vaan ole sitä makua ja tuntumaa kuten fasussa. Yleensä euro-suklaat ovat joko liian kitkeriä tai yleisemmin hyvin imeliä keski-euroopan maun mukaisesti.

        Paras yleis-suklaa on fasun talous-suklaa - sitä kehtaa syödä naaman vääntymättä solmuun ensi puraisulla ja sitä voi käyttää myös häpeilemättä myös jälkiruokiin.

        Parasta Fasulta ovat Mignon-munat ja Wiener-nougat, jotka eivät varsinaisesti ole suklaata vaan suklaata sisältäviä makeisia. Kummankaan kaltaisia ei Euroopasta saa - ainakaan tällä maltillisella sokeripitoisuudella.

        Noin yleensä - eurooppalainen maku on suomalaista makeampi vaikkakin parhaimmat suklaa-konvehdit sainkin hollantilaiselta suklaa-baarista käsintehtyinä.

        Valhrona tai Lindt ovat ihan ok, mutta silti mainettaan huonompia - eettisyys merkkaa silti maun ohella paljon.


    • tuolta

      laatusuklaa.fi

    • ncvnxz

      Toblerone.

    • Kauppias_itse

      Safkaseireeniltä todella hyvää asiaa! Itse pidän laatusuklaan kriteerinä myös sitä, että siinä EI ole vanilja tai lesitiiniä, koska niitä ei tarvita mihinkään. Vaniljaa käytetään juurikin heikomman raaka-aineen makuvikojen peittelemiseen ja lesitiinillä taas suklaan tekijä oikoo mutkia jotta pääsisi helpommalla.

      Kuten täällä joku valistunut jo on kertonutkin, löytyy osoitteesta www.laatusuklaa.fi todellista laatusuklaata. Tervetuloa tutustumaan!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa

      Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m
      Maailman menoa
      258
      5230
    2. Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki

      Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o
      Maailman menoa
      120
      4241
    3. Kohdataanko me

      Enää?
      Ikävä
      60
      4101
    4. Mistä se kertoo

      Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä
      Ikävä
      36
      3647
    5. Eräs on taas viettänyt kokoyön täällä!!

      Etkö sä nuku koskaan??
      Ikävä
      51
      3600
    6. Rakkaalle miehelle

      Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest
      Ikävä
      41
      3405
    7. Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?

      Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv
      Maailman menoa
      19
      2763
    8. Nyt on sanottava että sattuu kipeästi

      Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu
      Ikävä
      20
      2606
    9. Olipa turha tämä

      Rakkaustarinamme
      Ikävä
      23
      2536
    10. SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo
      Maailman menoa
      65
      2417
    Aihe