Tänään pientareella näin
ensimmäisen leskenlehden.
Keskellä ruohon kuolleen
se keltaisena loisti
lailla pienen auringon.
Hetkeksi paikalleni jäin,
vaan kurjet matkaa tehden
ei pysähtyneet suolleen,
vaan vanhan soiton toisti:
pohjoisessa koti on.
ensimmäisen leskenlehden.
Keskellä ruohon kuolleen
se keltaisena loisti
lailla pienen auringon.
Hetkeksi paikalleni jäin,
vaan kurjet matkaa tehden
ei pysähtyneet suolleen,
vaan vanhan soiton toisti:
pohjoisessa koti on.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tänäkin keväänä ehdit ensin peipposi ja pikkuaurinkosi kanssa - liekö vika rinteissäni, viettävät pohjoiseen
Tuskinpa minun silmäni ovat sen tarkemmat, katselen vain eteläisiä aurinkoisia rinteitä. Niillä keväällä mukavampi kulkeakin kuin pohjoisella, märällä, jopa sohjoisella.
Kulunut talvi oli niiiiin pitkä... vaikkakin oli lunta ja jäätä valoa tuomassa, niin jotenkin se vaan tuntui kestävän ikuisuuden :/
Ja nut Sinä tuot tänne pieniä aurinkoja - oi miten ihanaa =)
Ovelasti riimitetty muuten - tykkään noistä pähkinöistä joita viljelet aina silloin tällöin =)
On se kyllä kummallinen juttu, kuinka suuren vaikutuksen tekee kevään ensimmäinen leskenlehti, keltaisena loistava tähti mustanharmaasta maasta. Suomessa voisi melkein järjestää samanlaisia tilaisuuksia leskenlehtien aukeamiselle, kuin japanilaiset järjestävät kirsikkapuille odottaessaan kirsikankukkien aukeavan.
Mukavaa, että tykkäät minun muotokokeilustani, joskus kyllä muotopuolista. Kukkia sinulle siitä!