onnellinen kun en ole ollut sinuun yhteydessä?
Ootko
?
35387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
sinua..
En tietenkään ole..
olen
Oliko osoitettu siipikarjalle ? --> Kyllä olen. olen
Vaikka tiedän ettet halua "sotkea kuvioitani" textaamalla, toivon jokaisen viestin olevan sinulta. Sitä ei kuitenkaan tule enää tapahtumaan, koska olet sanasi mittainen mies.
Onko sinulla sitten jotain kuvioita jonkun kanssa ? Oletko vapaa ?
varattu (taas/vielä). Kuvioiden sotkemisella tarkoitan sitä, kun eräs henkilö sanoi ettei textaa jos niin sovitaan.
Hmm... voisi olla periaatteessa minulle, mutta en ole kuullut häneltä itseltään että olisi varattu.
Luulot on aina siihen suuntaan kyllä ollut..
Eli ei varmaan sit minulle :) vai onko ?
että sopii suhun. Kyseinen mies kyllä tietää että olen edelleen varattu.
se on ollut helpotus!
Mä voin ainakin yhdelle sanoa, että en aio ottaa enää yhteyttä häneen. Niinkuin silloin lupasin, jätän hänet rauhaan.
Ja hänen ilokseen lähden lopullisesti pois, teen ihmiskunnalle palveluksen kun laitan itteni narun jatkoksi!
Hyvästi!
Höpö höpö ..Paistaa se päivä risukasaankin..
paista, oon miettinyt tän tarkkaan. En jaksa enää tätä paskaa. Kai se tulee ihmiselläkin tietty raja vastaan. Joskus on vain helpompi luovuttaa. Ja näin on kaikille parempi, eihän musta ole ollut muuta kuin harmia muille...
Nyt lopetat tuollaisen! Otat heti yhteyttä häneen ja kysyt vaikka minkälaista narua tämä toivoisi sinun käyttävän. Tiedä mitä muuta sovittavaa keksittekään??
kyllä tosiaankaan aio laittaa itseäni narun jatkoksi hänen takiaan. hehhe sitä tyydytystä en hänelle anna, ja miksi tekisin niin? mulla on elämä edessä ja kaikkea hyvää tulossa.
en häneen yhteyttä ota! Enkä mä halua häntä tähän sotkea, vaikka hän taitaisi vain olla onnellinen kun saisi tietää, että pääsee musta lopullisesti eroon...
Kyllä se teille "vanhuksillekkin"vielä paistaa....uskokaa nuorta_miestä :)
mä tätä hänen takiaan pelkästään tee. Oon vaan huomannut, ettei mun elämällä oo mitään merkitystä mulle itselle, ei mulla sitä paitsi oo täällä mitään. Kaikki on ihan yhdentekevää. Oon kadottanut elämänhaluni. Miksi siis jatkaa elämää ja pitää itseään kärsimyksessä?
kyllä mikään vanhus ole...
Vihjailen sillä yli 30 vuotiaisiin :) ...sinä et ilmeisesti ole?
ole en...enkä tuu koskaan kolmekymppisiäni näkemään.
Tietysti tulet...me kummatkin sen vielä näemme.. ;)
Ehkä sinun pitäisi nukkua paha olo pois? Unessa asiat tuppaa selkiytymään. Usko huvikses? Jos pelleilet, niin ajattele miä teet.
ehkä näet, mä en. Mä oon tehnyt päätökseni. Joitakin ei oo vain tarkoitettu elämään vanhaksi...
nukkuu kun uni ei tuu.. Lääkkeet tai viina ei auta (enää), ennen ne sentään vei pahanolon hetkeksi pois, mut ei niistäkään oo enää apua. Ei oo ketään kelle kertoa, ne tosiystävätkin on vain pelkkää harhaa, musta kukaan välitä. Ja itteeni saan syyttää kaikesta, mussa on joku paha vika kun en kelpaa kenellekään, oon kaikille vain pelkkä kynnysmatto, johon voi pyyhkiä kaiken paskan. Mitä järkeä siis on tälläses elämäs, ei mitään. Samaa pahaa oloa päivästä toiseen ja se vain pahenee.
Ja mä en pelleile, oon ihan tosissani...
Mutta pitää ensiksi tulla itsensä kanssa toimeen. Harrasta jotain mielekästä....käsillä pitää saada jotain aikaiseksi...täytyy mennä...
Jos oikein käsitin oot nuori ihminen vielä. Ei elämä ole aina yhtä paskaa vaikka joskus siltä tuntuisikin. Se voi ihan muuttua minä päivänä tahansa parempaan päin ja siksi on turha itseään heittää hukkaan, koska koskaan et voi etukäteen tietää onko huomenna juuri se päivä, joka kääntää negatiiviseksi muodostuneen suunnan positiiviseen päin. Siksi kannattaa aina odottaa siihen huomiseen ja koittaa itse löytää elämästä ja ympäriltä edes niitä pieniä postiivisia asioita, jotka voisivat osoittaa muutakin kuin pelkkää pahaa.
Alkoholisteilla on jonkinlainen askelkuvio edetessä viinattomaan elämään (jos olen oikein ymmärtänyt ja enkä sotke nyt sitä askeljuttua jostain muusta). Ihan samanlaisen askelsysteemin voi jokainen kehittää itselleen miettimällä niitä pieniä, mutta silti isoja asioita jotka edesauttavat parempaan päin ja luovat tunnetta, että olen tärkeä, hyvä ja riittävä ihmisenä elääkseni ja ollakseni onnellinen. Se on varmasti se ensimmäinen askel joka on otettava ollakseen onnellinen. Tarpeet ja tunne siitä mikä tekee onnelliseksi voi olla elämän mukana muuttuneet niin omituisiksi, ettei enää osaa olla onnellinen oikeista pienistä asioista vaan onnellisuuden mittarina on epärealistiset tai loppujen lopuksi itsekin asiaa hetken järkevästi pohdittuna ja tunnetasollakin ajateltuna nurinkuriset vaatimukset.
Enkä tarkoita, että sinun tulisi tyytyä nykyiseen ja olla onnellinen kynnysmattona niinkuin itse mainitsit, vaan opetella kasaamaan elämä alistumatta enää kynnysmatoksi ja koota elämänsä ajastaan uusista aineksista, jotka sisältävät niitä ihmisiä, jotka välittää (koska niitäkin on varmasti olemassa), unelmista, joita haluaa tavoitella, ja onnenmurusista, joita on kaikkialla kun ne vain osaa nähdä. Unohda siis narut, viina ja turhat lääkkeet ja astu ensimmäinen askel kohti parempaa antamalla lupa onnelliselle elämällä ja pyytämällä itsellesi apua ammatti-ihmisiltä.
Toivottavasti en sekoita päätäsi yhtään enempää jutuillani, koska en halua missään tapauksessa antaa kipinää mihinkään negatiiviseen vaan pelkästään hyvää tarkoitan sanoilla. Oletko käyny puhumassa pahasta olosta missään ammatti-ihmisten kanssa. Tárkoitan esimerkiksi terveydenhoitajaa, sosiaalipuolen ihmisiä tai mielenterveystoimistoa. Siinä vaiheessa kun tuntuu että seisoo sillä viimeisellä rappusella jonka yli astuttua ei ole enää paluuta takaisin on viimeistään mentävä vaikka poliklinikalle ja sanottava, että tarvitsen apua nyt ja heti, ei vasta sitten kun ajanvarauksessa sellaista voidaan antaa. Ja yleensäkin kannattaa yhteyttä ottaessa psyykkisen jaksamisen ollessa kyseessä (eli siis jos itsellä on paha olla) sanoa, että avun tarve on oikea, eikä kyseessä ole hetken pahaolo, niin avunsaannin luulisi tapahtuvan nopeammin.
Lääkkeet ja viina ei auta yhtään mihinkään.. sen ainakin voin kertoa. :/
Koita hakea jostain apua :/
Luovuttaa ei ikinä kannata!!!!!!!!!!!!! >:(
Koska auringon säteet paistaa vielä hanuriisi joku kaunis päivä ;)
Ja minunkin..
pidät jännityksessä ,olis kyllä sun vuoro
Lähetin jo viimeisen lähetykseni moneenkin paikkaan. Olen enää vain pepe o, täällä. Vailla mitään vastavuoroisuustakuuta taikka velvoitteita.
Näin se homma etenee. Voisi ihan kirjoittaa niin siansaksaa, että ei saisi itsekään selvää:
kkpmpo pamm pölmap m mpamp m...mitäs tuumaatte?
ottamaan liian rennosti ,ei sekään ole hyvä.
että jos voisit ..pliiisssssssssssssssssssssss
...ollut onnellinen, kun et ole ollut minuun yhteydessä?
että ei vain ole mitään sanottavaa... se siitä sitten.
juuri olekaan. ovi lyötiin niin tiukasti nenän edestä kiinni ettei auta muuta kuin kävellä pois.