Erityislasten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea
julkaistu to klo 11:58, päivitetty pe klo 09:32
Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten vanhemmat jäävät usein vaille riittävää tukea. Tiedon ja avun tarve on huutava. Esimerkiksi Tampereella muun muassa ADHD-lasten lähiaikuisille suunnatut kurssit ovat tungokseen asti täynnä.
Eriasteisista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsii jopa joka kymmenes lapsi, nuori tai aikuinen. Lasten neuropsykiatriset oireet ovat yleisiä, sillä jokaisessa päiväkotiryhmässä tai koululuokassa keskimäärin yhdestä kahteen lasta tarvitsisi erityistukea.
ADHD, autistiset oireet, Asperger tai Touretten oireyhtymä tunnistetaan jo entistä paremmin ja samalla tuen tarve kasvaa. Tukea tarvitaan usein läpi elämän.
Tampereella neurospsykiatrisesti oireilevia lapsia autetaan uusin keinoin ja entistä varhaisemmin. Niin sanottu nepsy-ryhmä kouluttaa vanhempia ja muita lasten kanssa työskenteleviä aikuisia. Tukea tarjotaan sekä netin kautta että jalkautumalla koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.
- Näiden lasten kasvattaminen vaatii vanhemmilta tavanomaista enemmän taitoa ja kärsivällisyyttä. Tosin samoista taidoista ei ole haittaa muidenkaan lasten kasvatuksessa. Me neuvomme keinoja, jotka ovat kaikille hyviä, mutta joillekin välttämättömiä, sanoo ADHD-valmentaja Aleksis Konttinen.
Ohjekuvia ja selkeitä arjen työkaluja
Tampereella vanhemmille on koottu työkalupakki, josta apua voi etsiä. Netistä voi tulostaa esimerkiksi toimintaohjekuvia, jotka helpottavat ja nopeuttavat pukemista. Kun puhe ei mene perille arjen taitojen opettelussa, avuksi kannattaa ottaa kuvat.
- Nepsy-hankkeen tavoitteena on siirtää hoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon, kertoo projektikoordinaattori Marjo Veima.
- Toivomme, ettei lasta ja vanhempia pyöritettäisi vuosikausia asiantuntijalta toiselle. Viemme apua kouluun, perheeseen tai päiväkotiin, sanoo Veima.
Nepsy-hankkeessa ovat Tampereen lisäksi mukana Lempäälä ja Sastamala.
YLE Uutiset / Ulla Meriläinen
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/04/erityislasten_vanhemmat_tarvitsevat_lisaa_tukea_1588510.html
julkaistu to klo 11:58, päivitetty pe klo 09:32
Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten vanhemmat jäävät usein vaille riittävää tukea. Tiedon ja avun tarve on huutava. Esimerkiksi Tampereella muun muassa ADHD-lasten lähiaikuisille suunnatut kurssit ovat tungokseen asti täynnä.
Eriasteisista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsii jopa joka kymmenes lapsi, nuori tai aikuinen. Lasten neuropsykiatriset oireet ovat yleisiä, sillä jokaisessa päiväkotiryhmässä tai koululuokassa keskimäärin yhdestä kahteen lasta tarvitsisi erityistukea.
ADHD, autistiset oireet, Asperger tai Touretten oireyhtymä tunnistetaan jo entistä paremmin ja samalla tuen tarve kasvaa. Tukea tarvitaan usein läpi elämän.
Tampereella neurospsykiatrisesti oireilevia lapsia autetaan uusin keinoin ja entistä varhaisemmin. Niin sanottu nepsy-ryhmä kouluttaa vanhempia ja muita lasten kanssa työskenteleviä aikuisia. Tukea tarjotaan sekä netin kautta että jalkautumalla koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.
- Näiden lasten kasvattaminen vaatii vanhemmilta tavanomaista enemmän taitoa ja kärsivällisyyttä. Tosin samoista taidoista ei ole haittaa muidenkaan lasten kasvatuksessa. Me neuvomme keinoja, jotka ovat kaikille hyviä, mutta joillekin välttämättömiä, sanoo ADHD-valmentaja Aleksis Konttinen.
Ohjekuvia ja selkeitä arjen työkaluja
Tampereella vanhemmille on koottu työkalupakki, josta apua voi etsiä. Netistä voi tulostaa esimerkiksi toimintaohjekuvia, jotka helpottavat ja nopeuttavat pukemista. Kun puhe ei mene perille arjen taitojen opettelussa, avuksi kannattaa ottaa kuvat.
- Nepsy-hankkeen tavoitteena on siirtää hoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon, kertoo projektikoordinaattori Marjo Veima.
- Toivomme, ettei lasta ja vanhempia pyöritettäisi vuosikausia asiantuntijalta toiselle. Viemme apua kouluun, perheeseen tai päiväkotiin, sanoo Veima.
Nepsy-hankkeessa ovat Tampereen lisäksi mukana Lempäälä ja Sastamala.
YLE Uutiset / Ulla Meriläinen
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/04/erityislasten_vanhemmat_tarvitsevat_lisaa_tukea_1588510.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minkähän takia tästä nyt uutisoidaan? Eikö lastensuojelu saakaan enää sokeasti huostaanottaa kaikkia ongelmalapsia riippumatta siitä, millaisesta perheestä he tulevat?
Ollaanko väärin toimineet ja lapsia tuhonneet psykoanalyyttisen ajattelun psykiatrit karkottamassa nyt vihdoin näiden lasten kimpusta? Koskeeko tämä myös Helsinkiä vai onko edes pisara oikeaa asennetta saatu vain yhteen sairaanhoitopiiriin?
Vieläkö Lastenlinnan psykiatrit saavat kirjoittaa hyvien perheiden lapsille psykiatrisia pakkohoitolähetteitä lastenkoteihin, pääpaikkana Diakonissalaitoksen lastenkodin intensiivihoidon osastot, jotka ovat lapsille kuin maanpäällistä helvettiä? Onko tämä jokin valheuutinen, joka ei koske HUS:n sairaanhoitopiiriä, vaan täällä helvetti jatkuu samanlaisena kuin viimeiset toistakymmentä vuotta?
mutta mua ällöttää tämä "hyvä perhe" -käsite. Mielestäni kukaan ei voi suhteuttaa perheitä huonoiksi ja hyvikis. Monesti ulkokultaiset (hyvät ammatit, talot ja pensselit) perheet voivat pitää sisällään vaikka millaisia luurankoja, kuten useat sijaisperheet, ja köyhissä reilusti ongelmaisissa perheissä voi olla rakastava ilmapiiri.
Toivon, ettei tällä palstalla käytetä tällaisia hyvä perhe / huono perhe termejä - koska perhiden hyvyyttä ei mielestäni voi mitata - siinä mielessä. Myös tällainen hyvä perhe - termi on mielestäni poliittinen, sillä sitähän huostaajat käyttävät. Eivät kuitenkaan löydä huostatuille näitä hyviä perheitä!
se on monessa tilanteessa ainut termi, mikä tavoittaa sellaisenkin lukijan, joka ei tiedä lastensuojelun todellisuudesta muuta kuin sen, mitä siitä mediassa valehdellaan. Olen samaa mieltä edellisen kanssa siitä, mitä kirjoitit, mutta on paljon ihmisiä, jotka eivät ajattele samalla tavalla. Ja emme kai me vain toisillemme täällä kirjoittele. Toinen sanapari, joka inhottaa käyttää on häirikkö-lapsi, mutta yksinkertaisuuden takia sitä on helpompi käyttää kuin että joka kerran selittäisi juurta jaksaen, mitä sillä tismalleen ottaen tarkoittaa.
Aihe kiinnosti sen verran, että Googletin > nepsy hanke
Torniolaisen avioparin piina alkoi, kun perheen 1,5 vuotias poika otettiin huostaan vuonna 2007 perheen entisessä kotipaikassa Keminmaalla. Poika oli keskonen syntyessään, ja kärsi mm. pään alueen aivoverenkiertohäiriöistä. Synnytyssairaalan hoitava lääkäri oli ennustanut, että kehityksen suhteen voi tulla keskosuuden vuoksi ongelmia. Perheen kotipaikkakunnalla ei synnytyssairaalan lääkärin arvion mukaan ollut resursseja hoitaa vammaista lasta. Pyynnöistä huolimatta kotipaikkakunnan sairaala ei kirjoittanut hoitolähetettä asiantuntevaan synnytyssairaalaan - niinpä erinäisten vaiheiden jälkeen perheen kotipaikkakunta päätyi huostaanottamaan lapsen - koska sillä ei siis ollut tarvittavia resursseja lapsen kuntoutukseen. Lapsi sijoitettiin sijaisperheeseen monen sadan kilometrin päähän vieraalle paikkakunnalle, jolla oli hieman paremmat mahdollisuudet kuntouttaa lasta. Asiapapereihin kirjattiin perustelluksi syyksi huostaanotolle kehitysviive, jonka väitettiin johtuvan virikedeprivaatiosta. Siis kehitysvammainen lapsi huostattiin normaalista kodista lastensuojelutyöntekijöiden ilmeisen virheen vuoksi, väitteenä vanhempien aiheuttama ”kehitysviive”. Lapsi on yhä sijoitettuna kauas perheestään, ja tapaamiset lapsen perheen kanssa ovat hyvin rajoitettuja ja valvottuja. Perheen hätä ja ikävä lapsestaan on sanoinkuvaamaton.
Internetin keskustelupalsoilla käydään kiivasta keskutelua nykyisestä