Tänään tuli kymmenen vuotta täyteen kun jätin vl uskon ja rauhanyhdistyksen. Olin silloin 17-vuotias. Luovuin uskosta vanhoillislestadiolaisuuteen, mutta en luopunut uskosta Jumalaan!
Kyllähän minäkin pari kertaa tein parannusta jonkun papparaisen mieliksi "epäuskosta". Mutta eipä tuo vanhoillislestadiolaisuus toiminut minun mielestä, turhaa syntilistaa vaan ja monennäköistä turhaa höpötystä.
Suhde omiin vanhempiin jännitti, ja olihan se alkuun vaikeaa. Mutta nyt taaksepäin ajatellen kaikki on sittenkin asettunut hyvin. Vanhempani ovat oppineet hyväksymän minut tällaisena ja näkevät että olen onnellinen. Heillekin se on tärkeintä...
Tiedän että ne vl höpöjutut ovat tosi vaikeita monille nuorille. Toivon että ne jotka ovat väsyneet syntilistaan ja höpölykseen, saavat voiman alkaa eläää omana itsenään ja että heidän vanhemmillaan on älyä ja sydäntä kunnnioittaa oman lapsen valintaa. Oikeat vanhemmat kyllä rakastavat lastaan ehdottomasti, riippumatta mistään mitä valintoja lapsi tekee. Se on nimittäin tärkeintä. Jos he ei rakasta, silloin he itse ovat suurimpia menettäjiä...
Kaikenlaisista höpötysuskonnoista pitää olla ihmisellä vapaus luopua.
Kyllähän minäkin pari kertaa tein parannusta jonkun papparaisen mieliksi "epäuskosta". Mutta eipä tuo vanhoillislestadiolaisuus toiminut minun mielestä, turhaa syntilistaa vaan ja monennäköistä turhaa höpötystä.
Suhde omiin vanhempiin jännitti, ja olihan se alkuun vaikeaa. Mutta nyt taaksepäin ajatellen kaikki on sittenkin asettunut hyvin. Vanhempani ovat oppineet hyväksymän minut tällaisena ja näkevät että olen onnellinen. Heillekin se on tärkeintä...
Tiedän että ne vl höpöjutut ovat tosi vaikeita monille nuorille. Toivon että ne jotka ovat väsyneet syntilistaan ja höpölykseen, saavat voiman alkaa eläää omana itsenään ja että heidän vanhemmillaan on älyä ja sydäntä kunnnioittaa oman lapsen valintaa. Oikeat vanhemmat kyllä rakastavat lastaan ehdottomasti, riippumatta mistään mitä valintoja lapsi tekee. Se on nimittäin tärkeintä. Jos he ei rakasta, silloin he itse ovat suurimpia menettäjiä...
Kaikenlaisista höpötysuskonnoista pitää olla ihmisellä vapaus luopua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
paljastaa sinut feikiksi. Yleensä ihminen ei tarkalleen muista noin tarkasti, milloin joku tapahtui. Varsinkaan uskonjättämisessä. Se tapahtuu, ainakin mielessä, jonkinlaisessa aikaa vievässä prosessissa. Tietysti voi muistaa tarkalleen päivän, jolloin sanoi jollekin ihan suoraan, ettei ole enää "uskomassa". Itselläni meni pari vuotta ennen kuin tuli ilmi, etten ajattle asioista samalla tavalla kuin "sisaet ja veljet". Silloin en enää ollut heidän mielestään uskomassa.
Eikö sinusta tullut rappioalkkista kun kiellit uskon? Entä ootko löytäny elämänkumppania?
Niinhän ne minunkin kohalla ennusteli että elämä ei tule onnistumaan. Kyllä kait moni uskonsa kieltänyt meneekin holtittomaksi? Ei ole oppinut ottamaan itse vastuuta elämästään. Miinä en ole ruvennut pilaamaan itseä millään typerällä.
"uskonsa kieltäneen" ja heidän maineensa pilanneen luopiolapsensa.
Nimimerkki: Entinen luopiolapsi, nykyisin hyväksytty maallisen menestyksen vuoksi
"nykyisin hyväksytty maallisen menestyksen vuoksi "
Olet ottanut aika kylmän asenteen vanhempiisi. Mistä tiedät vaikka he olisivat tosissaan katuneet sitä että ensin päättivät sinut hylätä...
Millä perusteella oletat että maallinen menestys vasta sai heidän sydämensä sulamaan...? melko pinnallinen ajatus.