Minun 1vuotias koirani loukkaantui ja vammautui välilevyn pullistumaan tammikuun alussa ns "mäyräkoirahalvaus". Halvaus oli rankka, mutta koirani selvisi siitä. Nyt kävellään jo lenkillä, mutta käytös on muuttunut.
Haukkuu ja rähisee, mutta Kynsien leikkaus on aivan sietämätön tapahtuma. Tyttö ei anna ottaa itsestään otetta. Huutaa (ei hauku) ja rimpuilee niin ettei sitä pidättele mikään. Eilen sain leikattua osan,mutta yhdestä tuli paljon verta, kun sätkii ja huutaa.
Ennen vammaa tämä kävi aika hyvin. Luulen että kiinnipitäminen on se vaikein asia. Vammautumisen alussa ramppasin lääkärillä hyvinkin useasti ja pidin kiinni.
Voisiko vaikuttaa??? Mitä nyt teen, en oikeasti tiedä. Auttaisiko eläinlääkäri?
terveisin mopsityttö
Haukkuu ja rähisee, mutta Kynsien leikkaus on aivan sietämätön tapahtuma. Tyttö ei anna ottaa itsestään otetta. Huutaa (ei hauku) ja rimpuilee niin ettei sitä pidättele mikään. Eilen sain leikattua osan,mutta yhdestä tuli paljon verta, kun sätkii ja huutaa.
Ennen vammaa tämä kävi aika hyvin. Luulen että kiinnipitäminen on se vaikein asia. Vammautumisen alussa ramppasin lääkärillä hyvinkin useasti ja pidin kiinni.
Voisiko vaikuttaa??? Mitä nyt teen, en oikeasti tiedä. Auttaisiko eläinlääkäri?
terveisin mopsityttö
Vastaukset 3
Vanhimmat
...yksi mahdollisuus on, että kiinnipitäminen aiheuttaa kipuja, kivut saavat rimpuilemaan karkuun ja rimpuilu aiheuttaa lisää kipuja...
Itse lähtisin opettelemaan kynsien leikkauksen uudelleen, niin ettei koiraa tarvitse pitää kiinni lainkaan. Eli koira istumaan tai makaamaan ja ojentamaan itse tassunsa/ pidät pelkästä leikattavasta tassusta kiinni.
Sehän opetellaan makupalojen kanssa rauhallisessa ympäristössä ja rauhalliseen tahtiin. Eli monia pieniä harjoitushetkiä päivittäin. Kynsisakset mukaan ja istut koiran tasolle ja pyydät koira opetettavaan asentoon (istumaan tai maahan), palkitset... Jatkat pitkään, monta kertaa päivässä. Seuraavalla viikolla sama kuvio, mutta nyt jo otat koiran tassusta kiinni ja palkitset. Monta kertaa päivässä ja monta päivää. Seuraavalla viikolla, otat koiran tassusta ja kosketat sitä kynsisaksilla ja palkitset... Seuraavalla viikolla kaivelet jo yhden kynnen jalasta, kosketat sitä kynsisaksilla ja palkitset... Seuraavalla viikolla voit koettaa jo leikata kynttä. Pakitat takaisin edellisen viikon ohjelmaan heti kun tulee yksikin epäonnistuminen, eli koira alkaa näyttämään pienimpiäkään stressin merkkejä toimenpiteestä, jatkat viikon vielä sitä jo onnistuvaa askelta, ennenkuin kokeilet seuraavaa udelleen...
Muista että palkinnon pitää olla maistuva ja juttele koiralle koko ajan rauhoittavasti, kehu sitä silittele, tee siis tialnteesta koiralle mahdollisimman miellyttävä.
Ei ole mitään järkeä taistella koiransa kanssa kynsien leikkuusta tai arkisista hoitotoimenpiteistä. Ei koiraa tarvitse pitää kiinni kynsiä leikatessa, kun se tykkää kynsien leikkuusta, tai ei tykkää kynsien leikkuusta (tuskin yksikään koira tykkää), vaan tietää sen merkitsevän jotain mitä se haluaa, jolloin se sietää sen.
Itsellä tuli mieleen ensimmäikseksi, että koirasi käytös on muuttunut oman suhtautumisesi vuoksi. Eli koirasi sairastelun takia olet tuntenut sääliä koiraasi kohtaan ja hellinyt sitä tavallista enemmän. Tämän koira tulkitsee heikkoudeksi eikä kunnioita enää sinua johtajana vaan on ottanut johtajan roolin itselleen.
Kiitos, hyvä huomio molemmilta. Olen harjoitellut sylissäpitos ja olemme vähän edistyneet, ei vielä kynsien leikkaamiseen saakka. On myös totta että oma käytökseni on muuttunut, sairaus oli rankka ja itkeskelin aluksi kovastikin...
Haukkumistakin olen saanut pois. Koira ei muuten pissaa vieläkään "normaalisti", pissaa juostessa, haittaakohan se?
Mopsityttö