Tiekuntaan kuuluu tie joka haarautuu loppupäässään kahdeksi tieksi. Kunnossapito on yhteistä sen mukaan mitä yksiköinti määrää. Toisessa haarassa alkaa vähän isompi parannushomma mm. ojia avarretaan ehkä routaeristystä asetetaan, kantavuutta parannetaan. Pitääkö niiden osakkaden olla kustantamassa hommaa jotka ei siitä hyödy, eivätkä tien osaa käytä. "Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta" luku 2 ja varsinkin kohta 2.4 antaa ymmärtää että kustannukset jaetaan hyötyjien mukaan, eikä yksiköiden mukaan. On nimittäin vähän varoiteltu että rahaa pitäisi alkaa keräämään ko. hommaa varten. Tiehaara jossa nyt korjausta suunnitellaan, on talviasutusta ja on liitetty tiekuntaan paljon myöhemmin mitä alkuperäinen tie jossa tällähetkellä vain loma-asutusta ja kesä käytössä.
Yksityistielaki
käykö kalliiksi
33477
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käsikirjan myöhemmässä vaiheessa kohdassa 8.2 taas annetaan ymmärtää, että haarat yksiköidään kuten suoratkin tiet. Kustannusten jakoon ei suoraan oteta kantaa, mutta korostetaan maksimikustannustarkastelun tärkeyttä.
En tiedä kysymykseesi oikeata vastausta, mutta jos saat sen jostakin selville, niin kerro täällä. Tämä kiinnostaa muitakin :)
En ole pykälien tulkitsija, mutta muutamissa tiekunnissa osakkaana (maksajana) ollessani vuosikymmenten aikana on kulut kerätty yksiköiden kautta. Yksiköinti pitää tarkistaa asutuksen ja tienkäytön muuttuessa. Tiekunnan yleisen kunnossapidon lisäksi tienkäyttäjän pitää joissain tilanteissa omalla kustannuksellaan korjata esimerkiksi rakennusvaiheen aikaisten poikkeuksellisen raskaiden (sora- ja betoniauto) tai kelirikon/sadejakson aikaisten kuljetusten tielle aiheuttamat vaurot.
Epäviralliset porukkatiet ovat luku sinänsä ja kustannukset jaetaan tapauksittain niin kauan kun sopu riittää.
Minä puolestani kysyn seuraavanlaisesta asiasta. Omistamme vaimoni kanssa mökin ja muutaman ha:n maata,erään yksityistien varrella ,joka samalla on läpikulkutie ja jonka alkupää,että loppupää kuuluvat eri tiekuntiin. olemme siis tavallaan 2 tiekunnan osakkaana. Tie josta tässä käytän nro:a 1 ja jonka varrella mökkimme on ja jonka kautta pääasiallinen kulkeminen tapahtuu ylittää n, 10m. leveän joen, jonka ylitykseen on aikoinaan rakennettu puusilta .Sillassa on 6 t. painoraja ja
sen vuoksi mitään raskaampaa liikennettä ei sitä kautta voida kuljettaa.
Itsellämme tuolle toiselle tielle ,josta tässä käytän nimitysta Nro:a2 ,juurikaan käyttöä muutoin ole, paitsi kun jos joskus tuotamme soraa kuorman tai kuten viimesen 10 v.- aikana on tullut 2 kuormaa.
Nyt on kuitenkin niin ,että tielle Nro 2 tehtiin perusparannus v.2010-11 ja johon myöskin määrätyillä tariffeilla osallistuimme n. 1500 Eurolla.
Ajattelin silloin ,että olisi ehkä kuitenkin hyvä säilyttää tuo mahdollisuus kulkea myös sitä kautta,mikäli raskaampaa tarvetta tulevaisuudessa olisi.
Nyt kuitenkin tuli ensimmäinen vuosimaksu kyseisestä tiestä Nro 2 ,joka oli likimain 200 Euroa. Tien nro 1 vuosimaksut ovat viimeisen 15 vuoden aikana olleet vuosittain alle 30 euron ,joten melkoinen ero vuosimaksuissa.
Puunkuljetustarvetta ei kuitenkaan ole ,koska metsä on kotitarvemetsää, lähinnä itse sahatun sahatavaran ja polttopuiden tekoon.
Kysyisinkin ,koskla sain kuulla että vuotuiset hoitokulut tulevat olemaan tuota em. suuruusluokkaa,että mitä yksityistielaki sanoo asiasta, jos nyt irtisanoudumme tiestä Nro 2 . Voiko tiekunta 2:n päättäjät hyllyttää meidät täysin ,eli kieltää kulkemisen Nro 2 tienkäyttäjänä vai olisiko vielä mahdollisuus ,mikäli jostain syystä kuitenkin joskus tarvitsisimme tuon sillan kantavuuden tähden tuota 2 tietä,esim kohtuullista korvausta vastaan sitä käyttää.
Tien 2 kunnostukseen on kuitenkin saatu huomattava summa valtion rahaa ns.metsäautotienä kunnostettavaksi.