Vuoden ikäinen spk uros. Kovin kiintynyt minuun vaikka perheeseen kuuluu myös mies ja kaksi teini-ikäistä lasta. Ei ole koskaan oikein antanut vieraiden koskea itseään, kylään tuleviä ihmisiä ei juurikaan noteeraa sen jälkeen kun on ilmoittanut, että vieraita ovella. Lenkeillä ei välitä muista ihmisistä, koiria saattaa haukkua.
Nyt sitten on ilmennyt tälläistä,että jos jään jututtamaan vastaan tuleviä koirantaluttajia, oma koira hermostuu. On vihainen vieraalle koiralle, ei yritä ottaa kontaktia vaan on selkeästi vihamielinen. Tätä tapahtuu siis lenkillä. tuttavien luona joilla on (koiria) ei leiki muiden koirien kanssa. Mieluiten nyhjää jaloissani ja ärähtää jos vieras koira yrittää tulla kerjäämään rapsutuksia.
Miten muutan omaa käyttäytymistäni , että voimme välttyä näiltä ikäviltä "rähinäkohtauksilta"? Ja miten saada koira kuuntelemaan myös muita perheenjäseniä? Uros on pennusta asti ollut minusta vain kiinnostunut ja tuota korvattomuutta ilmenee kun mies tai tyttäret käsittelevät koiraa.
Nyt sitten on ilmennyt tälläistä,että jos jään jututtamaan vastaan tuleviä koirantaluttajia, oma koira hermostuu. On vihainen vieraalle koiralle, ei yritä ottaa kontaktia vaan on selkeästi vihamielinen. Tätä tapahtuu siis lenkillä. tuttavien luona joilla on (koiria) ei leiki muiden koirien kanssa. Mieluiten nyhjää jaloissani ja ärähtää jos vieras koira yrittää tulla kerjäämään rapsutuksia.
Miten muutan omaa käyttäytymistäni , että voimme välttyä näiltä ikäviltä "rähinäkohtauksilta"? Ja miten saada koira kuuntelemaan myös muita perheenjäseniä? Uros on pennusta asti ollut minusta vain kiinnostunut ja tuota korvattomuutta ilmenee kun mies tai tyttäret käsittelevät koiraa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
siis on,että koirasta tulevaisuudessa tulee vihainen lajitovereilleen. koska on sitä jo nyt.
sen pitäisi leikkiä muiden koirien kanssa ? Sakemanni ei ole mikään kaverikoira. Myöskään omani ei välitä pätkääkään vieraista ihmisistä ja on sitä mieltä ettei tarvii tulla lääppimään. Omasta väestä kyllä on tosi ilahtunut, parhaiten kuitenkin tottelee minua koska olen sen kouluttanut ja eniten myös leikkinyt sen kanssa. Vihainen ei ole ihmisille mutta ei halua myöskään tutustua, mielestäni ihan hyvä juttu. Muut koirat ohittaa ilman pörinöitä mutta asian hyväksi on kyllä tehty töitäkin.
neuvoja miten korjaamme käyttäytymistä!!!!!
Aloittaja käsittääkseni ei kysellyt apuja siihen toisten koiria koskevaan vihamielisyyteen, minä ainakin luin viestistä kaksi erillistä ongelmaa joihin kyseltiin vinkkiä..
Ongelmahan näkyy tosiaan syntyvän siitä, että koirasi on ominut sinut ja kenelläkään, jopa sinulla itselläsi, ei saisi olla siihen sanottavaa. Kaveri on jo sen ikäinen, että sille voi vähän isomminkin osoittaa, ettei moinen käytös ole suotavaa.
Neuvoja ihan oman osaamiseni pohjalta, en tiedä onko näistä apua, mutta:
jutteluongelma --> näitä tilanteita lisää. Eli aina kun vain voit, pysähdy juttelemaan koiraihmisen kanssa ja jos oma koirasi osoittaa ärsyyntymisen merkkejä kerrot sille selkeästi että EI käy. Sitten jatkat jutustelua, jota sinun täytyy voida tehdä vaikka tappiin asti.
Perheen kanssa --> itselläni on kovaluontoinen sakunarttu ja sen luonne on sellainen, että koska minä olen sen emäntä, minua se tottelee, eikä muista kovasti ole kiinnostunut. Mieheni on onneksi ollut kiinnostunut panostamaan koiran kanssa toimimiseen, eli säännöllisesti vie sitä yksin ulos (ei välttämättä edes kerran viikossa, mutta joskus useamminkin) ja leikkii sen kanssa. Näin heillekin on muodostunut suhde, vaikka tietyt asiat vielä onkin vähän "säätöä" vailla :-) Eli tähän tarvittaisiin vähän aikaa ja panostusta muilta perheen jäseniltä.
Koirasi tuskin ikinä tulee olemaan vieraista kiinnostunut, eikä se ole merkityksellistäkään, kunhan ei ole agressiviinen ihmisille, mitä sinun koirasi ei käsittääkseni olekaan. Se, että sinä saat tehdä tasan mitä haluat vaikka rekku onkin remmin päässä, on taas ihan toinen juttu ja vieläpä äärimmäisen tärkeä sellainen :)