2v ei syö ruokaansa

kaikki namit mehut ja herkut pois..kokonaan..tarkat ajat, aamulla klo 8 aamupala (ja vaihteleva mutta terveellinen) klo 11.30 lounas jne jne...ja siinä välissä ei yksinkertasesti syöd' mtn muuta, ei edes hedelmää tms..myöskin mehu vie nälkää joten...vettä tai maitoa...ja jos ei syö ja hetken päästä olisikin nälkä, niin sanot vaan että ruoka-aika meni a sinä et syönyt...julmaa mutta ei se pieni lapsi siihen kuole ja varmasti syö seuraavalla aterialla..
tokaks, otat lapsesi mukaan tekemään ruokaa, repimään salaattia, sekottamaan ja esim muusia rehdessä voi ihan hyvin lapsikin nuijia tai pitää vatkainta paikallaan, pyöritellä lihapullia..laitat mausteet valmiiksi lusikoihin ja lapsi saa kaataa ne ruokaan..jtn pienelle sopivaa niin on kiva syödä "itse" tekemää ruokaa... älä mylskään laita kauheaa annosta lapselle..meillä ainakin syödänn paljon paremmin kun laitetaan vain hyvin hyvin vähän.sitte pyydetään lisää jos jäi nälkä ja helpommin saa lautasen tyhjäksi ja kaikille jäi hyvä mieli :) tee jtn sormiruokaa?keität vauvaporkkanoita tai parsoja? lapsilla on myös kausia kun ei ruoka uppoa ja olen huomannut oman 3,5v kanssa että jos saadaan kaupasta karkkia, ei syödä ruokaa hyvin melkein mikään päivä mutta kun on rahat tiukilla eikä karkkia osteta, uppoo ruokakin hyvin eikä lapsi edes muista kysellä karkkia...nyt esim poika ei ole saanut karkkia kahteen viikkoon eikä ole nyt kyllä kysellykkään (meillä siis syödään aika paljon makeaa, myönnän)eikä kinua kaupastakaan..oikein ihmettelin kun vahingossa kaupassa kävelimme karkkihyllyn ohi eikä lapsi edes kysynyt että saako jee :)
meillä on myöskin sääntönä että maito pitää juoda pois ennen kuin noustaan pöydästä ja jos kiukutellaan eikä syödä niin "otat kolme lusikallista ja sit ei tarvii enempää" tai "vihannekset vielä" tai "kala vielä" ja tämä toimii...sitten ei tosiaan tarvii enempää syödä..
ja niin helppoa sanoa mutta älä menetä tai ainakin yritä olla menettämättä hermojasi..se ei auta ja tulee koko perheelle paha mieli...tiedän kyllä ettei se aina onnstu..

Aikuinen päättää, mitä syödään ja milloin - ja lapsi, paljonko syö. 2-vuotias kokeilee mielellään, kestääkö aikuisen kantti ja saako hän itse päättää asioistaan!

Kun ei ruokailujen väleissä ole tarjolla mitään syötävää, niin kumma on jos monta viikkoa pystyy lapsi olemaan kokonaan syömättä. Eri asia sitten, jos on sairaana.

ei se ruoka uppoa meidänkään 2v poikaan aina...Laitan pojalle ruokaa aamumaidon jälkeen, tällöin yleensä maistuu puuro tai muu ruoka. Mutta sitten, kun yrtittää 14-16 maissa tarjota päivänruokaa niin ei maistu...saattaa muutaman lusikan ottaa ja se oli siinä. sitten illalla maistuu puuroa iso kupillinen viili jotain muuta. mutta ei aina. jugurtti ei hänelle maistu..kummallista kyllä, vain vain viili uppoaa. Meillä ei ole säännöllisiä ruoka-aikoja..vain noin aikoja. ruokien välillä en anna muuta syötävää...maitoa vain, ja jos on ruoka-aika lähellä niin maitoakin vähemmän.
ja niistä herkuista...meilläkin poika kyllä herkut tuntee ja muistaa, haetaan isiä töistä niin kuuluu vain että tittaa siis pitsaa, kun pari kertaa haettu sieltä työpäivän päätteeksi. ja prismassa asioidessa kuluu joka kerta namnam kun mennään hesen ohi...käytiin siellä alkuvuodesta mummin kanssa kahvilla ja poika söi ranskalaise ja tykkäsi siis kovasti siitä kun noin jäi mieleen. KArkki ei nyt niin kiinnosta ja muutamia kertoja ollaan nyt talvella annettu jätskiä ja siitä tykkää kun saa itse eskimoa nuoleskella :)
välillä meinaa olla usko koetuksella tosiaan kun ruokia saa roskiin laittaa, kun ei ole lautaseen koskettukaan...mitäköhän ruokia keksisi, että maistuisi.
Mutta eipä se kyllä itselläkään ole aina nälkä niin miksi lapsella sitten...ja ruokaa en kauaa yritä tarjoilla vaan sanon, että kun et syö niin ei sitten...kohta uusiksi.

Ai niin auttaisiko ruokahalun parantamiseen teillä ulkoilu...tunti kaksi pihalla ja istten sisälle niin maistuisikohan ruoka ja sen jälkeen hyvät unet???

Minunkin poika 2v innostui sille linjalle, ettei syi mitään vihanneksia tai hedelmiä, eikä myöskään jugurttia. Siis lihaa vain, ja paahtoleitpää. Perunakin ja makaroni menee lihakastikkeen kanssa. Syödään vähän, ja sitten hetken päästä itketään, että haluaa paahtoleipää tai keksiä...

Tein hommalle pisteen. Kun poika valitti ettei kelpaa, en antanut muuta. Sanoin ja selitin, että herkkuja ei tipu, ellei syö kunnon ruokaa.

Jaksoi yrittää 3 päivää. Närppi ja valitti. Nyt syö kiltisti mitä annetaan. Joskus toki pyytää keksiä tms. Joskus annetaankin, kun on oikea ruoka syötynä. Jos en aina anna, siitä en enää seuraa raivoa, vaan hiljainen toteamus "joo".

Vaatii pinnaa, mutta tsemppiä.