Hoitaja voi olla lapsen pahin kiusaaja

Reipas lapsi saa enemmän huomiota kuin ujo, vaikka juuri ujo tarvitsisi tukea kipeimmin.
22.2.2010 3:00
A A Venla Pystynen

Venla Pystynen
Piirrokset esikoululainen Saana Taskinen



Lapsen pahin piinaaja päiväkodissa ei aina ole toinen lapsi vaan opettaja. Hoitaja saattaa haukkua lasta muiden edessä tai tehdä pilaa tämän kustannuksella. Yleisintä on suosiminen ja syrjiminen.

Hoitohenkilökunta sortuu eriarvoiseen kohteluun usein huomaamattaan. Tahattomuus ei yhtään vähennä ongelmaa.

Eriarvoisuus on todistettu tutkimuksissakin. Reipas, ulospäinsuuntautunut ja ennakkoluuloton Anni saa päiväkodissa aikuisilta enemmän myönteistä huomiota kuin temperamentiltaan syrjäänvetäytyvä, pidättyvä ja ujo Kaisa.

Sosiaalisesti lahjakkaisiin lapsiin myös otetaan hanakammin kontaktia kuin jurompiin leikkitovereihin, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen.


Asetelma on ongelmallinen, sillä juuri takarivin hiljaiset havainnoijat tarvitsisivat eniten vahvistusta sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

"Mutta tarha toimii kuten muu yhteiskunta. Tietynlaisella temperamentilla varustetut ihmiset keräävät sympatiat ja ovat suosittuja", Keltikangas-Järvinen sanoo.

"Ammattikasvattajien pitäisi kuitenkin kyetä toimimaan vastoin ihmisen luontaisia toimintamalleja."

Hänen mukaansa henkilökunnasta vain harva tiedostaa toimivansa syrjivästi, sillä lastentarhanopettajien koulutuksessa ei anneta aiheesta riittävästi koulutusta. "Ainakin siltä näyttää kentällä."

Samaa mieltä on 20 vuotta lastentarhanopettajana Turussa työskennellyt nainen, joka ei halua kommentoida asiaa omalla nimellään.

"Tarhoissa selvästi suositaan reippaita, iloisia ja itsenäisiä lapsia. Myös ulkonäölliset seikat vaikuttavat. Kauniisiin lapsiin otetaan enemmän kontaktia", hän kertoo.

"Hiljaiset lapset, jotka hoitavat asiansa taitavasti ja ovat harmittomia, jäävät helposti huomiotta."


Lastenhoitajana kymmenen vuotta työskennellyt Lassi Jokinen, 30, myöntää huomanneensa, että monissa päiväkodeissa suositaan "helppoja" eli omatoimisia, hyväntuulisia ja aktiivisia lapsia.

Adhd-lapsi, joka pistää pukemistilanteessa ranttaliksi ja viivästyttää muun ryhmän uloslähtöä, saa herkästi osakseen vain komentoja kannustuksen sijaan.

"Hirveä myöntää, mutta aivan selkeästi sitä antaa enemmän positiivista palautetta niille, jotka ovat omassa suosiossa, kuin niille, joista ei ole pitänyt", Jokinen sanoo.

Hän kertoo joutuneensa tarkistamaan käyttäytymismallejaan monta kertaa hiekkalaatikon reunalla istuessaan. "Eikä se ole koskaan kivaa huomata, että mokasi."


Vuosien varrella Lassi Jokinen on törmännyt useasti tilanteisiin, joissa joku lapsiryhmästä on joutunut temperamenttinsa takia hoitajan silmätikuksi. Tapaukset on kuitenkin aina otettu esille työyhteisössä ja niihin on puututtu.

Jokinen työskentelee nykyisin nuoriso-ohjaajana. Hän ymmärtää, mistä tilanteet kumpuavat.

"Tahti on nykyisin päiväkotielämässä nopeaa ja ryhmäkoot suuria. Kun työhön alkaa väsyä, se purkautuu helposti siihen asiakasryhmään, joka ei ole itselle sitä mieluisinta ja helpointa."


Lisää aiheesta:
Kiusatun rooli pysyy läpi elämän 22.2. 3:00

Luumuja syötetään väkisin, vanhempia haukutaan ja kaatuneelta kysytään "mitäs löysit" 22.2. 3:00

http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Hoitaja voi olla lapsen pahin kiusaaja/1135253121906
4183
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Luumuja syötetään väkisin, vanhempia haukutaan ja kaatuneelta kysytään "mitäs löysit"
22.2.2010 3:00
A A Helsingin Sanomat

HS pyysi lukijoita kirjoittamaan kiusaamisesta. Julkaisemme ohessa kirjeitä tiivistettynä.


"Olin päiväkodissa sijaisena.

Lasten vanhempien taloudellinen asema määräsi, kuinka lasta kohdellaan. Joitain ei lohdutettu, jos heitä sattui tai tuli ikävä äitiä. Sanottiin vain, että se nyt on tuollainen. Kun menin lapsen luo, sanottiin, että 'sinä olet vieras lapselle, et voi mennä'.

Vanhempia myös syyllistettiin, esimerkiksi jos lapsi ei halunnut jäädä päiväkotiin. Vanhemmista puhuttiin alentavasti lasten kuullen."

Koti on kullan kallis


"Hakiessani lastani päiväkodista sain kuulla, ettei hän syö kaikkia ruokia. Kerroin, että vauvana lastentautien professori oli ohjeistanut meitä vanhempia välttämään suurta määrää ruoka-aineita.

Jonkin ajan kuluttua taas kerrottiin, kuinka tarhassa on tapa, että kaikkea on maistettava. Toistin, että ruoka-aineita on jouduttu rajaamaan.

Mieheni ja minut kutsuttiin keskusteluun. Ratkaisuna tarjottiin syömään pakottamista, johon emme antaneet lupaa. Lisäksi kehotettiin käymään perheneuvolassa.

Kerran pääsin töistä pari tuntia normaalia aiemmin. Lapset olivat pihalla, mutta tyttöäni ei näkynyt. Menin sisälle. Ruokapöydän ääressä istui tyttöni, poskilla valuivat kyyneleet. Lautasella oli luumu, vieressä seisoi uhkaava aikuinen:

'Nuolase, nuolase edes!' En puhunut mitään, vaan nostin tyttäreni syliini ja lähdimme. Jäin töistä pois.

Tyttäreni on nyt 27-vuotias. Kerran hain lastenlastani hoidosta: 'No hei, mitenkäs on, kun Arttu ei suostu maistamaan tomaattia. Kun meillä on tapa, että. . .' Ei voi olla totta, eikö mikään ole muuttunut!"

Ei luumua, ei silakkaa


"Lapsen on vaikea ymmärtää, miksi joutuu kiusaamisen kohteeksi, jos ei ole tehnyt mitään näkyvää pahaa ja etenkin, kun kiusaajina ovat hoitajat.

Minut otettiin silmätikuksi. Vanhempiani haukuttiin minulle, puhettani mitätöitiin ja minut nolattiin muiden edessä. Sen jälkeen muut eivät enää halunneet olla kanssani.

Aloin voida huonosti. En voinut syödä ruokaa, vaan oksensin heti.

Erään tapahtuman muistan kirkkaasti. Seisoimme tulevan kouluni pihalla. Katselin taloa ja sanoin, että tänne minä sitten tulen. Hoitaja tokaisi, että 'jos sinä nyt niin pitkälle edes pääset'. Millainen ihminen sanoo näin ekaluokkalaisuudesta haaveilevalle lapselle?"

Päiväkotilainen 20 vuoden takaa


"Painajainen käynnistyi, kun helsinkiläiseen päiväkotiimme tuli uusi johtaja. Käynnistyi voimallinen uudistaminen. Missä ennen leivottiin, siellä laadittiin nyt lasten portfolioita. Askartelu vaihtui miellekartoiksi.

Tarhasta tuli varhaispedagoginen puuhamaa. Uuden johdon myötä rutiinit heitettiin romukoppaan.

Häiriköiviin lapsiin ei puututtu. 'Aina on kiusattu', oli hoitajien iskulause. Huumorin nimissä lapsia kohdeltiin ronskisti. Itkevälle kaatuneelle lapselle naurettiin: 'Mitäs löysit?'"

Tulevien terroristien tarha


"Kolmevuotiaan lapseni ryhmän hoitaja jäi sairauslomalle. Sijaiseksi tuli ronski eläkkeellä ollut hoitaja.

Pian hoitoon lähtemisestä tuli erittäin hankalaa. Eräs aamu poikani kertoi, että sijainen kiusaa. Kun kysyin miten, hän ei osannut sanoa.

Seuraavana aamuna viedessäni lasta hoitoon oli sijainen töissä. Huomasin hänen toimintansa olevan lasta nöyryyttävää. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä, mitä hän sanoi, vaan miten. On vaikea konkretisoida aseman väärinkäyttöä, mutta hän sai lapsen hämmennyksiin. Nähtyään lapsen umpikujassa hän nauroi päälle.

Puhuin asiasta sijaiselle itselleen. Hän nauroi, että vai kokee lapsi tulleensa kiusatuksi. Sijainen sanoi, että hänellä on omat tapansa toimia.

Ahdistavaksi kokemani keskustelun seuraus oli kuitenkin positiivinen. Suhtautuminen ainakin omaan lapseeni oli inhimillisempää."

Mama

http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Luumuja syötetään väkisin vanhempia haukutaan ja kaatuneelta kys...

Äänestä
  • herkullisia trainoitapäiväkotimaailamsta. odottolen hieman, jotta lapseni kasvaa. Käytin ammattinimikettä: ohjaaja tai konsultti: tein kotona töitä ja vein joskus lapsia "verkkareissa " pväkotiin. Joskus en laittanut ammattia ollenkaan (3.4 väkotia), En kertonut, että minulla on 2 yliopistotutkintoa ja vielä ko.alaan läheltä. Niissä, jossa en sanonut ammattia (myöhemmin liäsisin) kohtelu oli ........( lue: työtön paskiainen) jne,,kerron joskus lisää

    Äänestä

Kiusatun rooli pysyy läpi elämän
22.2.2010 3:00
A A Helsingin Sanomat



"Uhrin roolista on sitä vaikeampi pyristellä irti, mitä varhemmin sen on omaksunut", psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo.

Lapsena langetettu kiusatun ja syrjityn rooli saattaa leimata ihmisen elämää ja toimintaa läpi aikuisuuden.

Keltikangas-Järvisen mukaan tarhaikäisten kiusaaminen on erityisen vahingollista, sillä heidän sosiaalinen ja emotionaalinen kehityksensä on kesken. Lisäksi pikkulapsilta puuttuvat kehittyneet ajattelun välineet – kuten kielellinen kyky – käsitellä kiusaamisen aiheuttamaa mielipahaa.

"Se, mikä näkyy koulukiusaamisena, on opittu jo tarhassa", Keltikangas-Järvinen sanoo.

Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan päiväkodissa kiusatuiksi joutuneiden osuus on jokseenkin sama kuin koulukiusattujen lasten, 13 prosenttia. Suomessa aihetta ei ole tutkittu.

http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Kiusatun rooli pysyy läpi elämän/1135253121898

Äänestä
  • Kelttikangas-Järvisen kanssa eri mieltä. Ensimmäinen tarha oli lapselleni kauhujen paikka, vielä koulun parilla ensimmäisellä luokalla kiusattiin - mielestäni kiusaajat olivat pari hyvin häiriintyneen oloista tyttöä - mutta ei kiusata enää. Kohta on yläaste takana ja lapsen itsetunto vaikuttaa terveeltä ja tunne-elämä tasapainoiselta. Siitä olen ylpeä, että jos hän on viime vuosina nähnyt kiusaamista ja syrjimistä, on hän aina rohkeasti asettunut kiusatun puolelle :) Siihen ei moni nettikiusaaja aikuinenkaan kykenisi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


22.2.2010 kirjoitti:

Reipas lapsi saa enemmän huomiota kuin ujo, vaikka juuri ujo tarvitsisi tukea kipeimmin.
22.2.2010 3:00
A A Venla Pystynen

Venla Pystynen
Piirrokset esikoululainen Saana Taskinen



Lapsen pahin piinaaja päiväkodissa ei aina ole toinen lapsi vaan opettaja. Hoitaja saattaa haukkua lasta muiden edessä tai tehdä pilaa tämän kustannuksella. Yleisintä on suosiminen ja syrjiminen.

Hoitohenkilökunta sortuu eriarvoiseen kohteluun usein huomaamattaan. Tahattomuus ei yhtään vähennä ongelmaa.

Eriarvoisuus on todistettu tutkimuksissakin. Reipas, ulospäinsuuntautunut ja ennakkoluuloton Anni saa päiväkodissa aikuisilta enemmän myönteistä huomiota kuin temperamentiltaan syrjäänvetäytyvä, pidättyvä ja ujo Kaisa.

Sosiaalisesti lahjakkaisiin lapsiin myös otetaan hanakammin kontaktia kuin jurompiin leikkitovereihin, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen.


Asetelma on ongelmallinen, sillä juuri takarivin hiljaiset havainnoijat tarvitsisivat eniten vahvistusta sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

"Mutta tarha toimii kuten muu yhteiskunta. Tietynlaisella temperamentilla varustetut ihmiset keräävät sympatiat ja ovat suosittuja", Keltikangas-Järvinen sanoo.

"Ammattikasvattajien pitäisi kuitenkin kyetä toimimaan vastoin ihmisen luontaisia toimintamalleja."

Hänen mukaansa henkilökunnasta vain harva tiedostaa toimivansa syrjivästi, sillä lastentarhanopettajien koulutuksessa ei anneta aiheesta riittävästi koulutusta. "Ainakin siltä näyttää kentällä."

Samaa mieltä on 20 vuotta lastentarhanopettajana Turussa työskennellyt nainen, joka ei halua kommentoida asiaa omalla nimellään.

"Tarhoissa selvästi suositaan reippaita, iloisia ja itsenäisiä lapsia. Myös ulkonäölliset seikat vaikuttavat. Kauniisiin lapsiin otetaan enemmän kontaktia", hän kertoo.

"Hiljaiset lapset, jotka hoitavat asiansa taitavasti ja ovat harmittomia, jäävät helposti huomiotta."


Lastenhoitajana kymmenen vuotta työskennellyt Lassi Jokinen, 30, myöntää huomanneensa, että monissa päiväkodeissa suositaan "helppoja" eli omatoimisia, hyväntuulisia ja aktiivisia lapsia.

Adhd-lapsi, joka pistää pukemistilanteessa ranttaliksi ja viivästyttää muun ryhmän uloslähtöä, saa herkästi osakseen vain komentoja kannustuksen sijaan.

"Hirveä myöntää, mutta aivan selkeästi sitä antaa enemmän positiivista palautetta niille, jotka ovat omassa suosiossa, kuin niille, joista ei ole pitänyt", Jokinen sanoo.

Hän kertoo joutuneensa tarkistamaan käyttäytymismallejaan monta kertaa hiekkalaatikon reunalla istuessaan. "Eikä se ole koskaan kivaa huomata, että mokasi."


Vuosien varrella Lassi Jokinen on törmännyt useasti tilanteisiin, joissa joku lapsiryhmästä on joutunut temperamenttinsa takia hoitajan silmätikuksi. Tapaukset on kuitenkin aina otettu esille työyhteisössä ja niihin on puututtu.

Jokinen työskentelee nykyisin nuoriso-ohjaajana. Hän ymmärtää, mistä tilanteet kumpuavat.

"Tahti on nykyisin päiväkotielämässä nopeaa ja ryhmäkoot suuria. Kun työhön alkaa väsyä, se purkautuu helposti siihen asiakasryhmään, joka ei ole itselle sitä mieluisinta ja helpointa."


Lisää aiheesta:
Kiusatun rooli pysyy läpi elämän 22.2. 3:00

Luumuja syötetään väkisin, vanhempia haukutaan ja kaatuneelta kysytään "mitäs löysit" 22.2. 3:00

http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Hoitaja voi olla lapsen pahin kiusaaja/1135253121906

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu