En halua tätä laittaa terveyspalstalle tms, vaan tahdon täältä kysyä teidän ajatuksianne.
Olen äiti jolla on mahatautifobia. Se haittaa jo normaalia elämääni jonkin verran. Keväät on tuskaa kun mahatauti jyllää joka puolella.
Kertokaan te, joilla ei ole pahaa kammoa tätä tautia kohtaan, että miten suhtaudutte tautiin?
Eniten itse pelkään että jos itsellä mahatauti alkaa muualla kuin kotona. Tiedän, pelkoni ei ole enään normaalissa rajoissa...
aika typerää,..
Olen äiti jolla on mahatautifobia. Se haittaa jo normaalia elämääni jonkin verran. Keväät on tuskaa kun mahatauti jyllää joka puolella.
Kertokaan te, joilla ei ole pahaa kammoa tätä tautia kohtaan, että miten suhtaudutte tautiin?
Eniten itse pelkään että jos itsellä mahatauti alkaa muualla kuin kotona. Tiedän, pelkoni ei ole enään normaalissa rajoissa...
aika typerää,..
Vastaukset 4
Vanhimmat
siihen nyt suhtautuu? Ihan tavallisesti; tauti tulee jos on tullakseen. Yleensä joka vuosi saan ainakin yhden pahan mahataudin. Yritän kyllä aina vähentää tartunnan todennäköisyyttä esimerkiksi töissä (hoidan sairaita) pesemällä ja desinfioimalla käsiä. Mutta jos kotiväestä yksi sairastuu, sitten kyllä melkeinpä sairastuvat kaikki, elleivät satu olemaan immuuneja. Kotona on mahatautia melko mahdoton vältellä, se tarttuu niin herkästi.
Kyllä siitä selviää, vaikka sairastuisikin muualla kuin kotona. Kerran sairastuin oksennustautiin autoa ajaessani: ihan yhtäkkiä tuli valtavan huono olo. Olin onneksi juuri liikennevaloihin pysähtyneenä. Nappasin laukusta muovipussin, oksensin siihen ja ajoin kotiin. Kaksi kertaa olen sairastunut töissä, mitäpä siinä voi tehdä muuta kuin mennä vessaan ja sitten kotiin. Jos sinulla on elämää jo haittaava fobia, kannattaisi varmasti ainakin kokeilla keskustelua psykologin kanssa tms, jospa sellaisesta olisi apua.
joten ei minua yleensä haittaa vatsatauti. Se on kuin huuhtelu, aamulla päästän suolentyhjäksi ja sit on kevyt olo. Myös tavallaan tykkään siitä kun ruoka tulee läpi niin ei liho, mutta nuoruuden syömishäiriö varmaan aiheuttaa nämä ajatukset.
Muuten juuri niin kuin edellinen tauti on tullakseen jos tulee. Onko se sit sen arvoista jos pelkää koko elämänsä ja jättää asioita tekemättä tämän pelon takia, ja sitten säästyy muutamalta tauti päivältä mutta mahtavat päivät ja elämä on mennyt miltei ohitse sitä murehtiessasi.
Miten uskallat syödä aamupalaa, kun moni ihminen on kuollut tukehtumalla aamupalaan.
Kaikkialla voi sattua. Sitä on turha ruveta kaikkea pelkäämään ja stressaamaan. Elää vain omaa elämäänsä niin onnellisesti kuin osaa.
ei ole pelkoa asian suhteen. Mielestäni mahatauti on todella epämiellyttävä, mutta niin on moni muukin asia. Lapsenahan sitä oksenteli minne sattui, kun tauti iski, mutta kyllähän sitä aikuisena vessaan ehtii. En ole koskaan nähnyt selvinpäin olevaa aikuista oksentamassa jossain julkisella paikalla. Kyllä huomaat, jos tulee paha olo, niin pysyt sitten sisällä. Ei se nyt ihan salamana kirkkaalta taivaalta tule.
Oletko koska viimeksi sairastanut kyseisen taudin? Joskus sitä suurentelee jotain asiaa mielessään ja luulee, että maailma kaatuu, jos asia tulee eteen. Siksi mietinkin, että ehkä sinun olisi hyvä sairastaa tuo tauti, jotta huomaisit selviäväsi siitä. Ja mieti muutenkin, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. Etkö selviäisi siitäkin hengissä? Etukäteen pelkääminen on pahempaa, kuin itse asian kohtaaminen. Tsemppiä pelkosi voittamiseen!
Minä olen tosi bakteerikammoinen ja viruskammoinen mutta minuakaan eivät sentään pelota mahatautivirukset. Eihän ne tee muuta kuin löysän vatsan tai vähän oksentelua. En oikeastaan koskaan tuhlaa edes ajatusta niin vähäiselle taudille kuin mahataudille. Rotavirus kai on niistä pelätyin täällä Suomessa kun eihän täällä koleraa ole (sitä sietäisi sitten pelätäkin) eikä se rotavirustautikaan tee muuta kuin superlöysän vatsan ja jos ei ole ihan vastasyntynyt niin kyllähän siitä tokenee. Kyllä niitä pahempiakin bakteereja ja viruksia maailmassa riittää joista voi olla huolissaan (kokemusta on).