Siis nyt pitäisi mennä aborttia tekemään mutta, pelkään todella paljon lääkäriin edes menemistä ja neuloja. Joten voisiko joku kertoa ihan yksityis kohtaisesti että mitä siellä tehdään ja sattuuko se...??? Otetaanko verikokeita, tai muuta vastaavaa???
AUTTAKAA!!
Raskaana 16v.
224370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
pelkäsin minäkin lääkäriä, mutta en pelkää enää :).
kyllä otetaan normaalit verikokeet, mutta katso toiseen suuntaan, niin ei se satu.
miten pitkällä raskautesi on? tehdäänkö sinulle lääkkeellinen keskeytys, vai kaavinta? oma raskauteni oli jo 14.viikolla, kun keskeytys tehtiin, joten käytännössä minulle tehtiin nuo molemmat (kaavintakin täytyi, koska istukka ei tullut ulos).
minä siis menin ensin omalle terveysasemalle ensin, missä tehtiin raskaustesti uudelleen labrassa (virtsanäyte), lääkäri teki sisätutkimuksen ja täytti lähetteen aborttiin.
sitten menin lähetteen kanssa pkl-käynnille kätilöopiston sairaalaan, missä ensin oli hoitajan haastattelu (ihan perusasiat käytiin läpi:ehkäisy, elämntilanne ja keskeytysvaihtoehdot). jos siis olet alle 9:nnellä rv:lla sinulle voidaan tehdä lääkkeellinen keskeytys (voit myös valita kavinnan). 9:nnellä-12:nnella rv:lla mahdollinen on vain kaavinta. 12:.nnen viikon jälkeen tehdään lääkkeellinen keskeytys ja lisäksi tarpeen vaatiessa kaavinta. tuolla pkl-käynnillä siis otettiin myös ultraääni (sisäisesti), jotta pystyttiin tarkemmin selvittämään missä vaiheessa raskaus on. samalla varattiin aika keskeytykseen (vaikka minun kohdallani piti vielä tuossa välissä anoa teo:n lupa). sitten oli vielä labrakokeet, eli muutamia verikokeita (yksi pistos, josta sitten otetaan verta useampaan putkeen).
menin uudelle pkl-käynnille, jossa kävin nielaisemassa yhden pillerin ja pääsin kotiin. seuraavana aamuna menin osastolle (sain oman huoneen), jossa annettiin ensimmäiset synnytyksen käynnistävät lääkkeet (emttimeen) ja mitattiin verenpaine, sekä annettiin kipulääkkeet (tabletteina). ennen seuraavia synnytyksen käynnistäviä lääkkeitä (aina 2kpl kolmen tunnin välein) jouduin jo pyytämään kipulääkkeen pistoksena (supistukset olivat rankkoja) ja sen jälkeen oli hyvä olla.
koko päivä kului tuon kaavan mukaan. verenpainetta mitattiin, laitettiin uudet lääkeet emättimeen, annettiin tarvittaessa kipulääkettä. mahdollisen kaavinnan vuoksi (sitä ei tiedetty vielä) en saanut sairaalassa syödä tai juoda, joten janon iskiessä pyysin tiputuksen. edes sen laittaminen ei sattunut yhtään, vaikka olin sitäkin aina kammonnut.
sikiö syntyi vatsa myöhään illalla ja istukka ei tullut ulos. näin ollen kätilö ja lääkäri yrittivät painella vatsaani (joskus se kuulemma auttaa)ja lääkäri koetti vielä vetää sitä ulos, mutta koska ei onnitunut, päädyttin kaavintaan. sain päälleni valkoisen kaavun (normaalin sairaala-asun sijaan) ja minut vietiin sängylläni leikkaussaliin, henkilökunta esitteli minulle itsensä ja sain päälleni lämpimän pyyhkeen (kaavun lisäksi). minut nukutettiin (en muista siitä juuri mitään, kuin että annettiin pistos ja samalla hengitin naamarista happea) ja kuulin, kun anestesialääkäri alkoi laskea. kuulin vain pari nmeroa ja seuraava muistikuva on, kun hoitaja taputti minua poskelle ja koko toimenpide oli ohi. ei ollut kipua missään.
minut vietiin takaisin omaan huoneeseen, jossa sain jatkaa uniani ja heräsin aamulla aamupalalle ja kävin vessassa ja sitten pääsin kotiin. kaavinnan jälkeen vuotoa jatkui viikon, mutta mitään muuta ei ollut.
normaalistihan keskeytys voidaan tehdä päivän aikana, eikä sairaalaan tarvitse edes jäädä yöksi. minulla meni "pitkän kaavan mukaan", mutta hienosti selvisin ja kammo lähti!
suotta pelkäät. asiat kuulostavat pahemmilta, kuin mitä todellisuudessa ovat.
Kiitos että selitit tarkasti kaiken. Näen asian paljon valoisampana, mutta sinä et siis tuntenut missään vaiheessa perjaatteessa ihan hirveää kipua?? En tiedä monennella olen, mutta siitä on vähän yli kuukaus kun tämä vahinko sattui??
Eli voisiko sen vielä keskeyttää pillereillä??
Kiitos todella paljon...
HUH! Oli kyllä kattava selonteko tapahtumista sairaalassa. Minä kävin tänään sairaalassa nielaisemassa Mifegynen (lääkäri tarkasti samalla reissulla UÄ:llä raskauden kehittymisen kohdussa, n. 7. viikolla) ja ylihuomenna eli torstaina on vuorossa Cytotec. Pelottaa aivan vietävästi se kipujen määrä jotka tulee torstaina kohtaamaan. Kuulosti pelottavalta, että jos ne Cytotecit ei saakaan aikaan keskenmenoa vaan niitä laitetaan urakalla emättimeen... ja lopuksi kaavintaa kaupan päälle. Ja se kipulääke pistona lihakseen... Pelottaa ehkä turhankin paljon. Onhan sitä siellä osaavissa käsissä. Ja kipulääkettä saa tarpeen mukaan. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.
"Helppoa aborttia ei ole..." :(
Miten se tapahtuu se homma sitten toisella käynnillä? Saako sairaalavaatteet päälle? Vai oma t-paita ja koko päivä alaosa paljaana? Kääks. Yläpää on täynnä kysymyksiä, jotka vaan taukoamatta pörrää päässä... Mitä tapahtuu... Miten... Työnnetäänkö emättimeen mitä instrumentteja kun supistukset alkavat? Tuleeko alkio vaan itsestään (siis supistusten voimalla) ulos vai mikä on taktiikka? Onko sairaalassa vietetyt 4-6 tuntia pelkkää kipua?
Mielestäni nämä naistentautien poliklinikan ohjeet tapahtuvasta ovat äärettömän suppeat (ja tietysti asialliset ja tekniset), ei näistä oikein välity vastauksia kysymyksiin.
Jonotin tänään gynen polilla puolitoista tuntia että pääsin lääkärin vastaanotolle, mutta enpä saanut kysyttyä em. asioita silloin.
Nyt jännittää!
en tuntenut kipua, muuten kuin silloin, kun supistukset alkoivat. minun tapauksesanihan raskaus oli jo niin pitkllä, että se tehtiin käynnistämällä synnytys. supistukset muistuttavat kuukautiskipuja, mutta ovat voimakkaampia ja sain niihin kipulääkettä koko ajan, kun pyysin.
muistaakseni 9:nnelle viikolle asti saa lääkkeellisen keskeytyksen tai kaavinnan, kumman vaan haluaa. sen jälkeen viikolle 12 asti on mahdollinen pelkkä kaavinta ja sen jälkeen taas lääkkeellinen (joka kuitenkin poikkeaa tuosta ensimmäiseksi mainitusta lääkkeellisestä keskeytyksestä).
varaa aika lääkäriin ihan rohkeasti vaan.
tullaan siis tekemään juuri sama urakka, kuin mulle tehtiin (siitä on aikaa noin kuukausi).
sulle annetaan tosiaan kipulääkkeet heti aluksi, mutta suun kautta. se kipulääke lihakseen ei satu yhtään, että sitä ei kannata pelätä. itselleni laitettiin ensimmäiset cytotecit klo 9 aamulla ja pyysin pistoksen jo klo 10, kun alkoi supistella. se auttoi tosi kauan, eikä tuntunut mitään kipua. siitä tuli vaan vähän väsynyt ja tokkurainen olo. ikäänkuin olisi kännissä. mulle laitettiin viimeisen kerran cytotecit illalla yhdeksältä (ei ollut vieläkään tapahtunut mitään), mutta vasta kymmenen jälkeen käynnistyi synnytys.
vinkiksi: pyri kävelemään vaikka sairaalan käytävää, tai edestakaisin huoneessasi, ksoka se saattaa edistää synnytyksen käynnistymistä. itse en jaksanut kävellä (nukuin mieluummin huoneessani lääketokkurassa) ja se saattoi olla osasyy, miksi kesti noin kauan. illalla ppikaystäväni piipahtim moikkaamassa (kun olin saanut tietää joutuvani jäämään yöksi) ja hänen kanssaan kävelimee noin 20 minuuttia ja heti sen jälkeen alkoi tapahtua!
tsemppiä. ei niitä fyysisiä koettelemuksia kannata pelätä. itselläni on erittäin alhainen kipukynnys ja jo pelkässä normaalissa kuumeessakin kärsin kivuista. tuo sairaalareissu oli flunssaankin verrattuna fyysisesti helppo. se henkinen puoli onkin sitten itsestä, omista asenteista, tuesta ja muusta kiinni.
itsekin sain tosi huonot ohjeet, enkä etukäteen tiennyt mikä siellä sairaalassa odottaa.
menetkö muuten kättärille, vai asutko muuallapäin suomea, kuin helsingissä?
no ensin menin sinne osastolle ja jouduin hetken odottelemaan (annoin sen kortin). kätilö esitteli itsensä ja kysyi sopiiko, että 2 harjoittelijaa on mukana (siis sillä ei ole merkitystä, koska nämä eivät varsinaisesti ole missään hyvin henkilökohtaisissa tomissa mukana, joten mikäs siinä). minut saatettiin huoneeseen ja kerrottiin lyhyesti tulevasta. sitten minulle haettiin sairaalavaatteet (kaikki omat pois). kätilö laittaa tabletit (2 kerrallaan) aina emättimeen ja niiden jälkeen alkaa supistella (minulla alkoi noin puolen tunnin kuluttua pikkuhiljaa voimistumaan). harvemmin kuulemma pärjätään yksillä tableteilla, joten joudut todennäköisesti olemaan sairaalassa ainakn tuon 6 tuntia. huoneeseesi tuodaan pönttö (en muista nimeä, muistuttaa vessanpönttöä), jonne se alkio synnytetään. joudut käydä jopa pissalla siinä, sen jälkeen kun vuoto on alkanut (olisi ikävä synnyttää vessanpönttöön). vähän joutuu itse punnertamaan, mutta ei se satu. täytyy sanoa, että aivan kuin kävisi vessassa isommalla asialla, mutta tekisi sen vain tuosta toisesta reiästä (no joo, typerästi kirjoitettu, mutta siltä se tuntui).
ei suinkaan ole kipua, suosittelen kipulääkkeitä, jos alkaa olo käydä vähänkään sietämättömäksi. itseloikoilin sängyssä ja lueskelin. kanaattaa ottaa kirja tai lehtiä mukaan, mutta voit toki lainata osaston televisiohuoneestakin :) (sieltä itse hain pinon 7 päivää- ja muita juorulehtiä :) ). sitten kun olet saanut pistoksena kipulääkkeebn, et todennäköisesti jaksa enää lukea. ainakin itseäni alkoi kovasti väsyttämän siinä vaiheessa.
mulle siis tosiaan laitettiin jo viidennet cytotecit,...tai itseasiassa ne viimeiset annettiin suun kautta. jos eivät olisi tepsineet olisi koko homma kuulemma aloitettu aamulla alusta, mutta niin kuulemma käy äärimmäisen harvoin.
emättimeen ei työnnetä mitään instrumentteja :) kun cytotecit laitetaan, laittaa kätilö kumihanskat käteen, hieman liukuvoidetta ja työntää tabletit ihan sormilla. kipulääkevaihtoehtona pistoksen lisäksi on siis suppo (mahdollista kaavintaa varten kun et saa juoda mitään), mutta se ei ole niin tehokas, joten suosittelen niitä pistoksia, niin ei ainakaan koske lainkaan! muutenkaan ei mitään instrumentteja käytetä. vain jos istukka jää sisään (kuten minun kohdallani), kätilö yritti joillain pihdeillä (pienet) vetää napanuorasta istukkaa ulos, mutta ei tämää niitä pihtejäkään sisään laittanut, kuin ihan ulkopuolelta vain.
saisivat kyllä tosiaan antaa vähän tarkempaa tietoa. itsekin jännitin ihan suotta. uomasin jälkeenpäin, että olin ihan turhaan pelännyt ja sairaalassa oli niin hyvä kohtelu ja palvelu, että sieltä oli jopa vähän surku lähteä (kun sai vain lukea ja makoilla ja "sisäkkö" tuli aina napista painamalla palvelemaan). :)
vakavia asioitahan nämä ovat. toivottavasti kukaan ei ota kirjoituksiani pahalla. omasta kokemuksestani tosiaan on vain hyvin vähän aikaa ja vielä on tuore muistikuva niistä ennakkopeloista ja jännityksestä ja olisin toivonut jonkun minullekin kertovan mitä oikeastaan tapahtuu, jotta ei olisi tarvinnut pelätä niin paljon ja kun pelko oli vielä kaiken lisäksi ihan turhaa.
Kysyisin vielä siitä pilleireillä keskeyttämisestä. Mihin viikkoihin asti sen voi vielä tehdä?? Ja miten se homma niiden pillereiden kanssa tapahtuu...joudun synnyttämään sen??????
Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys sairaalassa
Lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen liittyy kaksi käyntiä naistentautien poliklinikalla ja
jälkitarkastus lähettävällä lääkärillä.
1. Käynti
Ensimmäisellä käynnillä tapahtuu
Lääkärintutkimus ja hoitajan ohjaus.
Keskeytyslääkkeen ottaminen suun kautta vastaanotolla.
Jatkoehkäisyn suunnittelu
2. Käynti
Sinulla on aika ______ klo _______naistentautien poliklinikalle.
Aamupalan voit syödä normaalisti.
Hoitaja vastaanottaa sinut ja antaa keskeytyslääkkeet emättimeen. Kipulääkkeen saat suun kautta. Lääkkeen annon jälkeen vointiasi tarkkaillaan poliklinikalla 4-6 tuntia. Tarvittaessa saat sairaslomaa 3 vuorokautta.
Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys kotona
Saat mukaasi keskeytyslääkkeet naistentautien poliklinikalta.( Cytotec® 0,2 mg 4 tablettia. ) Ne pitää laittaa syvälle emättimeen. Jos sinulla on kuukautisia runsaampaa vuotoa, ota vain 2 tablettia suun kautta.
Päivä________ klo_________.
Lääkkeen laittamisen jälkeen sinun on levättävä vähintään puoli tuntia. Lääkkeiden ottopäivänä sinun ei ole hyvä olla yksin, vaan seurassasi on oltava joku aikuinen ihminen.
Vuoto
Poliklinikalta annetun tabletin jälkeen voi alkaa verinen vuoto, joka voi olla kuukautisvuotoa runsaampaa. Lisäksi voi ilmetä alavatsakipuja. Kuukautisvuotoa hieman runsaampi vuoto alkaa yleensä 4-6 tunnin kuluttua keskeytyslääkkeen laittamisesta emättimeen. Alavatsakivut liittyvät tähän vaiheeseen. Lisäksi saattaa esiintyä pahoinvointia. Jälkivuoto kestää yleensä 14-21 vuorokautta.
Jos sinulle tulee runsaantunutta vuotoa, kovaa alavatsakipua tai kuumetta, ota yhteys naistentautien poliklinikalle puh. 02 ¿ 627 7811 ( arkisin klo 7-15 ), muina aikoina naistentautien osastolle M1 puh. 02- 627 6310.
Kipulääkitys
Kipulääkkeeksi saat kaksi Panacod® - poretablettia ( liotetaan lasilliseen vettä ). Ota ne samaan aikaan kuin emättimeen laitettavat keskeytyslääkkeet. Panacod® saattaa vaikuttaa autolla-ajokykyysi. Tarvittaessa voit ottaa kipuihin lisäksi esimerkiksi Buranaa tai Ketorinia. Jos ne eivät riitä tai tulee muita ongelmia, ota yhteys naistentautien poliklinikalle.
Puhtaudesta huolehtiminen
Sinun tulee huolehtia alapesusta verisen vuodon ajan aamuin illoin. Pesuon hyvä tehdä pelkällä vedellä. Tamponien käyttöä, uimista, ammekylpyä ja sukupuoliyhdyntää on vältettävä tulehdusvaaran takia verisen vuodon ajan.
Ehkäisy
Raskauden ehkäisystä sinun tulee huolehtia niin, ettei keskeytystä enää tarvitsisi tehdä. E-pillerien ottaminen sinun pitää aloittaa keskeytyslääkkeen ottamisen jälkeisenä päivänä.
Jälkitarkastus
Jälkitarkastus on lähettävällä lääkärillä 3-4 viikon kuluttua keskeytyksestä. Sinne Sinun on itse varattava aika. Jälkitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että raskaus on varmasti keskeytynyt, koska keskeytyksessä käytettävät lääkeaineet saattavat aiheuttaa sikiövaurioita.
Tarvittaessa voit keskustella henkilökunnan kanssa mieltäsi askarruttavista asioista. Sairaalassamme on käytettävissä myös
sairaalapastori sekä sosiaalityöntekijä
RAJA LÄÄKKEELLISELLE KESKEYTYKSELLE ON 9 VIIKKOA. MITÄ AIKAISEMMASSA VAIHEESSA SEN TEKEE, SITÄ TEHOKKAAMPI SE ON. KAAVINNAN SAA AINA 12.VIIKOLLE ASTI. SITÄ MYÖHEMMIN TAAS KÄYTETÄÄN MENETELMÄNÄ LÄÄKKELLISTÄ KESKEYTYSTÄ (JA TARVITTAESSA LISÄKSI SUORITETAAN KAAVINTA).
siis tehtiin raskaudenkeskeytys vikolla 14, eli jouduin hakemaan oikeudelta päätöksen. koska raskaus oli jo niin pitkällä, meni keskeytys osittain senkin ukaan noin "pitkän kaavan mukaan". uskon, että pääset helpommalla, mitä pikemmin asian hoidat.
Sait oloni paljon helpottuneemmaksi. Toi raskauden keskeytys kuulostaa paljon paremmalta hommalta, ja minulla onkin jo aika lääkärille. Kiitos rohkaisusta ja tiedoista =)
miten tollaset kauhukertomukset voi tehdä paremman mielen. mua alko ainakin inhottaa ja oksettaa annikan kertomukset. miten kukaan voi haluta myrkyttää ja sitten ulostaa lapsensa ulos kuolemaan. on varmaan kiva nähdä vauvansa siellä pöntössä. no onneksi olet ilmeisesti niin alussa etti sinun tarvitse nähdä sikiötäsi.
siis tottakai mua pelottaa edelleen hirveesti, mutta kuvittelin tapahtuvan jotain paljon pahempaa...ja helpotuin kun kuulin sitten koko toimenpiteen...
no oon varmaan ainoa, jota abortti kertomukset säväyttää.
Olihan nekin kauheita, mutta mä kuvittelin että mun sisältä kaavitaan koukuilla se vauva, ja et olisin hereillä..."vilkas mielikuvitus"...joten toi lääkkeillä keskeyttäminen tuntuu paljon paremmalta....tai siis helpommalta hommalta..
mun mielestäni annikan kertomukset on ihan asiallista tietoa toimenpiteen kulusta sekä yhden sen läpikäyneen ihmisen oma kokemus. On hyvä että edes joku vastaa kysyjien alkuperäisiin kysymyksiin. Itseäni jännittää ainakin jokainen uusi toimenpide ja kun varsinkin kun on kysymys näin herkästä asiasta, sairaalasta saadut tiedot niukkoja eikä aikaa varatessan aina osaa/muista kysyä kaikkea.
Kiitos Annika! Kertomuksestasi oli hyötyä minullekin.
Kyllä sinä yhden pistoksen kestät.
Synnytys se vasta koskeekin.
käväses lukeen toi mun stoori tuolta teiniäidit osastolta nimimerkillä kata, se kohtalokavereita..voit muuttaa vielä mielesi..mieti tarkkaan!!
Joo kyllä mä luin sen, mutta ajatukset raskaudesta ja synnyttämisestä pelottavat liikaa, mut olisihan se ihanaa kun olisi oma pieni vauva...mutta kaikki tää pelko ajaa mut tohon aborttiin...
moi "raskaana 16v" !
Äitiys on maailman luonnollisin asia. Sitä ei tarvi pelätä. Onko sulla vanhempia läheisiä ihmisiä tukena ? Kyl sä pärjäät !
Muakin pelotti aikoinaan synnytys ja ajatus lapsen kasvattamisesta, mut kun synnytys tapahtuu suurimmat pelot häviää ja valtava rakkaus astuu kehiin. No,mulle kävi noin. Lapsi on nyt jo 9 v. Ja toinen suunnitelmissa.
Hyvää jatkoa sulle !