Veljeni tulee isäksi kohta. Taas. Tahtomattaan. Heillä on yksi lapsi, jota veljeni rakastaa paljon. Veljeni kuitenkin haluaisi ainakin nyt vain yhden lapsen, jolle voisi antaa kaiken mistä itse kokee jääneensä paitsi neljän lapsen perheen elämässä.
Hänen avovaimonsa päätti toisin. Hän hankkiutui raskaaksi ( sanoi vain että kai hän unohti mainita että häneltä loppui pillerit eikä muistanut hakee uusii). Veljeni olisi halunnut että nainen tekee abortin, koska ei halua/jaksa toista lasta tällä hetkellä. Nainen sanoo ettei pysty aborttiin. Nyt veljeni kokee että häntä on kohdeltu väärin, eikä tiedä miten jaksaisi pyörittää perhettä kun tilanne ollut jo 2v se että vain hän käy töissä, ja rahaa riittää laskuihin ja ruokaan mutta ei juuri muuhun. Nyt kaikki haaveet paremmasta taloudellisesta tilanteesta, siitä että nianenkin menisi töihin, tulisi ajankohtaiseksi ostaa taloa jne siirtyvät taas eteenpäin. Veljeni miettii jaksaako, vai lähtisikö suhteesta kun nainen jo petti hänen luottamuksensa pahimmalla mahdollisella tavalla.
Onko tämä sitten oikein että nainen voi päättää että haluaa lapsia, ilman lapsen isän suostumusta? Päättä että haluaa toisen lapsen, vaikka samalla riistää jo olemassaolovalta lapslta mahdollisesti isän? Että sen sijaan että yksi lapsi olisi onellinen ehjässä perheessä, kohta on kaksi lasta ja eronneet vanhemmat?
Ketään ei voi pakottaa aborttiin, mutta ei myöskään voi pakottaa vanhemmuuteen vastoin tahtoaan.
Hänen avovaimonsa päätti toisin. Hän hankkiutui raskaaksi ( sanoi vain että kai hän unohti mainita että häneltä loppui pillerit eikä muistanut hakee uusii). Veljeni olisi halunnut että nainen tekee abortin, koska ei halua/jaksa toista lasta tällä hetkellä. Nainen sanoo ettei pysty aborttiin. Nyt veljeni kokee että häntä on kohdeltu väärin, eikä tiedä miten jaksaisi pyörittää perhettä kun tilanne ollut jo 2v se että vain hän käy töissä, ja rahaa riittää laskuihin ja ruokaan mutta ei juuri muuhun. Nyt kaikki haaveet paremmasta taloudellisesta tilanteesta, siitä että nianenkin menisi töihin, tulisi ajankohtaiseksi ostaa taloa jne siirtyvät taas eteenpäin. Veljeni miettii jaksaako, vai lähtisikö suhteesta kun nainen jo petti hänen luottamuksensa pahimmalla mahdollisella tavalla.
Onko tämä sitten oikein että nainen voi päättää että haluaa lapsia, ilman lapsen isän suostumusta? Päättä että haluaa toisen lapsen, vaikka samalla riistää jo olemassaolovalta lapslta mahdollisesti isän? Että sen sijaan että yksi lapsi olisi onellinen ehjässä perheessä, kohta on kaksi lasta ja eronneet vanhemmat?
Ketään ei voi pakottaa aborttiin, mutta ei myöskään voi pakottaa vanhemmuuteen vastoin tahtoaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
luottamus meni, mutta miehen on se riski otettava aina huomioon joka kerta kun uittaa elintään naiseen. Ja ehkäisykin voi pettää.
eri ehkäisyn pettäessä, kun raskaus tulisi molemmille yllätyksenä. Tässä nyt nainen halunnut toisen lapsen välittämättä miehensä mielipiteestä. Miten mies voi luottaa siihen ettei tätä tapahdu taas ja taas jos nainen esim ei haluakaan mennä töihin vaan mieluummin on kotona lastensa kanssa? Ja hankkii lapsia oman tahdon mukaan?
kannattaa erota siitä.
Ja sehän on ihan naisen tuuria jos saa lapsen 'tahdon mukaan', se kun ei ole mikään tahdon asia.
ja on esikoiselle kivaa että vanhemmat eroaa sen takia että saa pikkusiskon/veljen. Esikoisen elämän laatu ei merkitse syntymättömän lapsen elämään verrattuna mitään?
se(/ne!) on paljon onnellisempi äidin (ja myöhemmin mahdollisesti uuden miehen) kanssa kuin riitaisassa väkisin yhdessä olevassa perheessä.
"Miten mies voi luottaa siihen ettei tätä tapahdu taas ja taas jos nainen esim ei haluakaan mennä töihin vaan mieluummin on kotona lastensa kanssa? Ja hankkii lapsia oman tahdon mukaan?"
Ei mitenkään. Siksi jokaisen miehen, joka ei halua lapsia, tulee huolehtia ihan itse siitä, että ehkäisy pelaa. Eli opetahan se veljesi käyttämään kondomia sen asemesta, että laittaa ehkäisyn täysin naisensa huonon muistin varaan.
Siinä olet oikeassa, että ketään ei voi pakottaa sen enempää aborttiin kuin vanhemmuuteenkaan. Mutta jos veljesi tämän takia sen ensimmäisen lapsensakin hylkää, kuten pidit mahdollisena, ei sinun veljesi ole yhtään sen parempi ihminen kuin avokkinsakaan. Avokki petti aikuisen ihmisen luottamuksen, aikuisen, joka olisi voinut itsekin asioiden kulkuun vaikuttaa. Ja sinä epäilet että veljesi kostaisi sen lapselleen, pettäisi lapsensa luottamuksen, lapsen joka on täysin viaton aikuisten sotkuihin.
alistua vaimon oikkuun?
"Avokki petti aikuisen ihmisen luottamuksen, aikuisen, joka olisi voinut itsekin asioiden kulkuun vaikuttaa. Ja sinä epäilet että veljesi kostaisi sen lapselleen, pettäisi lapsensa luottamuksen, lapsen joka on täysin viaton aikuisten sotkuihin."
Eikö suhde perustu luottamukseen? Pitäisi voida luottaa puolisoonsa? Jos elää parisuhteessa jossa ehkäisyn pitäisi olla kunnossa, miksi pitäisi joka päivä murehtia tuplaehkäisystä sen takia että vaimo saattaisikin päättää että ei syökään enää pillereitä?
Tosiaan, ehkäisyn pettäminen on kyllä ihan eri luokassa luottamuksen pettämisen kanssa.
Miksi lapsen/lasten pitää kärsiä siitä että nainen päättää että haluaa lisää lapsia? Eikö se ole yhtä vastuuntunnotonta kuin se että mies lähtisi suhteesta? Nainen teki valintansa kun päätti olla syömättä ehkäisyä, lapset tässä kärsii miten tahansa käykin, niinkuin joku kirjoitti jos vaihtoehtoina on rikkinäinen perhe, tai ehjä perhe jossa riidat on arkipäivää.
"alistua vaimon oikkuun?"
Riippuu tietenkin siitä, mitä alistumisena pitää. Jos vaimon oikkuun alistumista on se, että hyväksyy sen faktan, että tämä haluaa jatkaa raskauttaan, niin onko veljelläsi muitakaan vaihtoehtoja? Kuten itsekin sanoit, aborttiinkaan ei ketään voi pakottaa.
"Eikö suhde perustu luottamukseen? Pitäisi voida luottaa puolisoonsa?"
Kyllä näin on. Mutta valitettavasti maailma ei aina ole ruusunpunainen ja ihmiset pettävät välistä toinen toistensa luottamuksen. Silloin tulee jokaisen tehdä omat päätöksensä siitä, millaisen petoksen kanssa kykenee elämään vai kykeneekö.
"Jos elää parisuhteessa jossa ehkäisyn pitäisi olla kunnossa, miksi pitäisi joka päivä murehtia tuplaehkäisystä sen takia että vaimo saattaisikin päättää että ei syökään enää pillereitä?"
Jos elää parisuhteessa ja harrastaa seksiä, tulee ottaa huomioon sekin vaihtoehto, että raskaus voi silti alkaa. Riippumatta siitä, hankkiutuuko toinen raskaaksi tahalleen vaiko ei, ehkäisy voi pettää ja raskaus alkaa. Tämä on riski, jonka jokaikinen seksiä harrastava ottaa. Ja Suomen lain mukaan raskaus voidaan keskeyttää naisen, ei miehen pyynnöstä. Tämänkin seikan luulisi aikuisten miesten käsittävän. Entä jos ehkäisy olisi pettänyt täysin vahingossa ja mielipiteet raskauden jatkosta silti eroaisivat samalla tavalla? Miten sekään muuttaisi tilannetta? Veljesi ei edelleenkään haluaisi lasta ja avokki haluaisi.
"Tosiaan, ehkäisyn pettäminen on kyllä ihan eri luokassa luottamuksen pettämisen kanssa."
Tottakai, toinen on tahatonta ja toinen tahallista. Mutta molemmissa tapauksissa sen veljesi avokin päätettävissä olisi lopputulos. Ja se ei välttämättä veljeäsi miellyttäisi, vaikka itse raskaus olisi tahattomasti alkanutkin.
"Miksi lapsen/lasten pitää kärsiä siitä että nainen päättää että haluaa lisää lapsia? Eikö se ole yhtä vastuuntunnotonta kuin se että mies lähtisi suhteesta?"
Pidätkö sinä mahdottomana ajatuksena sitä, että veljesi ja avokkinsa kykenisivät hoitamaan asiansa aikuisten tavoin, kostamatta lapsilleen petettyä luottamusta ja panematta lapsia kärsimään kauheasti tilanteesta? Eivätkö he voisi erota aikuismaisesti asian hoitaen ja sopia yhteishuoltajuudesta ja säännöllisistä tapaamisoikeuksista lapsiin, jolleivat yhdessäkään enää kykenisi jatkamaan? Eivätkö he, aikuiset ihmiset, osaisi erota omasta avoliitostaan ilman että eroavat lapsistaan? Mikä sinun veljeäsi estäisi olemasta isä omille lapsilleen, vaikkei heidän äitinsä kanssa enää yhdessä olisikaan? Miksi hänen vanhemmuutensa, isyytensäkin pitäisi päättyä parisuhteen myötä?
"Nainen teki valintansa kun päätti olla syömättä ehkäisyä, lapset tässä kärsii miten tahansa käykin, niinkuin joku kirjoitti jos vaihtoehtoina on rikkinäinen perhe, tai ehjä perhe jossa riidat on arkipäivää."
Vaihtoehtonahan voisi olla myös lapsille kaksi perhettä, joista kumpikaan ei tuntuisi lainkaan rikkinäiseltä. Sellaisia perhemalleja toteuttavat tuhannet ja taas tuhannet eronneet pariskunnat lastensa kanssa tässä maassa joka ikinen päivä. Mikä ihme estäisi sinun veljeäsi ja hänen avokkiaan eroamasta ilman, että ainakaan tahallaan laitetaan lapset kärsimään, kun kerran niin moni muukin siihen kykenee?
"Rikkinäinen perhe" on aika mielenkiintoinen termi. Lähivanhemman kanssa asuva ja säännöllisesti etävanhempaansa tapaava lapsi voi kokea rikkinäisen perheensä ihan ehjäksi ja toimivaksi. Rikkinäisyys perheessä on sen jäsenten rikkinäisyyttä. Ja joskus perinteinen ydinperhe voi olla sisäisten ristiriitojensa tähden rikkinäisempi kuin se, mitä me aikuiset "rikkinäiseksi perheeksi" nimitämme. Vanhemmilla on avaimet käsissään sen suhteen, miten rikkinäisen perhemallin ja miten rikkinäisillä ihmissuhteilla he päättävät lapsilleen tarjota. Ydinperheestäkin voi luopua rikkomatta silti lasten suhdetta molempiin vanhempiinsa. Se, menettääkö veljesi lapsi isänsä äitinsä mokauksen takia, riippuu sinun veljestäsi ja hänen avokistaan. He päättävät sen, haluavatko he kostaa lapselleen omat erimielisyytensä. Isyyden kun on täysin mahdollista jatkua, vaikkei parisuhde jatkuisikaan.
Ajattelepa että jos tilanne olisikin sellainen, että avokki olisi pettänyt veljeäsi jollain muulla tavalla. Entä jos lasta ei olisi tulossa mutta ero olisi tulossa. Hylkäisikö veljesi lapsensa eron yhteydessä silloinkin? Jollei, niin miksi ihmeessä hän tekisi niin nytkään?
Naisella on siis oikeus päättää milloin lisääntyä välittämättä seurauksista, mutta naisella ei kuuluisi olla oikeus keskeyttää raskautta?
Nainen saa siis päättää olemassaolevien elämästä, mutta ei saisi päättää omasta raskaudesta?
Tekstisi oli aika mitäänsanomatonta. Aikamoista jaarittelua, kun asian ydin on nimenomaan se, että miksi on ookoo että nainen tekee päätökset kun on kyse lapsen syntymästä, vaikka samalla saattaa vaarantaa perheen olemassaoloa, kun sitten taas nainen saisi haukut osakseen jos kyseessä olisi tilanne jolloin ehkäisy on pettänyt ja nainen haluaisi keskeyttää raskauttaan?
teki siinä todella tyhmästi, että hankkiutui tahallaan raskaaksi, vaikka mies ei halua toista lasta. Mutta ei se ole sen syntymättömän lapsen vika! Ja se mies olisi voinut vaikka sterillisoida itsensä, vaikka sillä tavalla, että sen voi joskus purkaa, jos haluaakin lisää lapsia. Se mies ei todellakaan ole hyvä ihminen, jos hän hylkää jo syntyneen lapsen ja syntymättömän lapsen vain jos heidän äiti on menetellyt väärin. On isän rakkaus lastaan kohtaan aika laiha, jos voi jättää lapsensa.
Tässä taitaa olla käynyt nyt pieni väärinkäsitys. Minä kommentoin veljesi tilannetta, en ottanut kantaa aborttioikeuteen.
Minusta nainen on oikeutettu päättämään sekä lisääntymisistään, että lisääntymättä jättämisestään. Ja mielestäni naisilla tulee olla oikeus päättää myöskin raskautensa jatkamisesta tai sen keskeyttämisestä. Jos nainen raskaaksi tultuaan haluaa jatkaa raskauttaan, mielestäni hänellä tulee olla siihen oikeus. Ja mikäli hän haluaa raskautensa keskeyttää, mielestäni hänellä tulee olla siihenkin oikeus.
"asian ydin on nimenomaan se, että miksi on ookoo että nainen tekee päätökset kun on kyse lapsen syntymästä, vaikka samalla saattaa vaarantaa perheen olemassaoloa"
Minusta lopullinen päätösvalta lapsen syntymästä tulee olla naisella siksi, että hänhän on se, joka on raskaana ja joka synnyttää. Toki olisi toivottavaa, että pariskunnat olisivat aina yhtä mieltä näistä sioista eikä kukaan pettäisi toisen luottamusta, mutta tällainen tuskin on oikeasti mahdollista muualla kuin utopiassa. Reaalielämässä mielestäni päätösvalta raskauden jatkamisesta tulee olla sillä, joka sen raskauden kokisi ja lapsen synnyttäisi.
Mikä tässä veljesi tilanteessa sinusta olisi oikein? Pitäisikö sinusta veljesi nyt voida pakottaa avokkinsa aborttiin? Eikö sekin voisi rikkoa parisuhteen ja perheen ihan yhtä lailla?
En hyväksy sitä, että veljesi avokki hankkiutui raskaaksi veljesi toiveista huolimatta. Se oli ehdottomasti väärin toimittu. Valitettavasti hän ei ilmeisesti olekaan sellainen nainen, jonka kanssa veljesi haluaisi olla yhdessä. Parisuhteille käy välistä näin, ja tällaisessa tilanteessa puolisoiden on tehtävä ratkaisu siitä, miten siinä tilanteessa haluaa toimia. Haluaako erota vai jatkaa yhdessä. Mikäli nyt veljesi tilanteen oikein ymmärsin, abortti ei ole kai vaihtoehto. Avokkiaan hän ei voi siihen pakottaakaan. Joten hänen täytyy tehdä ratkaisunsa niistä vaihtoehdoista, jotka käytännössä ovat olemassa. Henkilökohtaisesti kannattaisin sitä, että hän ottaisi isän vastuun myös syntymättömästä lapsestaan, mutta ei hänen pakko niin ole tehdä. Avokki ei voi häntä siihen pakottaa. Elatusvelvollisuuteen kyllä voi pakottaa, mutta vanhemmuuteen ei.
Minä keskityin kirjoituksissani lähinnä siihen jo syntyneeseen lapseen, jota veljesi rakasta kovasti. Minua kummastutti se, että ensin kerroit miten paljon hän lastaan rakastaa ja kuinka haluaisi hänelle antaa mistä itse on jäänyt paitsi. Sitten kuitenkin kerrot, että eron myötä lapselta riistettäisiin isä. Eikö se kuitenkin ole sinun veljesi valinta, haluaako hän jatkaa olemista isä sille lapselleen, jota rakastaa? Ja jos hän lastaan rakastaa, niin miksi hän ei enää haluaisi olla hänelle isä, vaikkei tämän äidin puoliso enää olisikaan?
Kallella ja Villellä on samat vanhemmat. Kalle on esikoinen. Isä kokee että on pakotettu Villen isäksi, ja näin ollen päättää ettei halua elää suhteessa naisen kanssa joka näin teki. Kalle käy joka toinen viikonloppu isän luona, ja Ville jää kotiin äidin kanssa? Kalle muuttaa isän luo asumaan, Ville jää äidin luo, ja Kalle käy joka toinen viikonloppu äitinsä ja veljensä luona? Ville tietää että hänellä on isä, mutta että isä ei halua häntä? Olen jo sanonut että ketään ei voi aborttiin pakottaa. Eihän Kallella olisi mukavaa jos äiti taas ajattelisi että Kallen ja isän takia Ville ei saanut syntyä.
tuollainen minusta käytännössä toimisikaan. Siksi sinun veljesi ja hänen avokkinsa tehtävä on nyt tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka toimisivat käytännössäkin. Minä kannatan sitä, että aikuiset ihmiset pyrkisivät tekemään ratkaisuja myös lastensa etua ajatellen. Jollei veljesi siihen kykene, niin se on sitten hänen häpeänsä. Ei pahalla, mutta minulta ei kyllä paljon sympatiaa ja ymmärrystä tipu miehille, jotka erossa hylkäävät rakastamansa lapsenkin. Sellaisessa tapauksessa itsekin kyseenalaistaisin jo senkin, että miten vahva se rakkaus omaan lapseen on ollut alunperinkään.
Jos veljesi kerran niin kovasti Kallea rakastaa, niin miksi hän asettaisi oman hyvänsä Kallen edun edelle? Eikö lastaan rakastava vanhempi pyrkisi toimimaan lapsensa edun mukaan? Henkilökohtaisesti minä en vain ymmärrä, jos veljesi ei voi toimia oman etunsa mukaan siinä, että eroa petollisesta avokista, mutta hyväksyy ihan molemmat lapsensa lapsikseen. Ja jatkossa sitten muistaa, että pelkästään avokin huonon muistin varaan ei miehen kannata suostua ehkäisyasioita jättää, mikäli ei lisää lapsia tosiaan halua. Seuraavan puolison kanssa sitten voisi ehkä tosiaan käyttää tuplaehkäisyä, hankkia ehkäisyksi vaikkapa kierukan tai ihon alle asetettavan kapselin, tai harkita vasektomiaa.
Olisiko tässä veljesi tilanteessa nyt tällaisia ongelmia, jos vaimo olisi tosiaan tullut vahingossa raskaaksi, mutta ei silti pystyisi aborttiakaan tekemään? Hylkäisikö veljesi lapsensa vahingonkin takia, vai olisiko hän silloin valmis olemaan isä sille vahingollekin?
"Veljeni miettii jaksaako, vai lähtisikö suhteesta kun nainen jo petti hänen luottamuksensa pahimmalla mahdollisella tavalla.
Onko tämä sitten oikein että nainen voi päättää että haluaa lapsia, ilman lapsen isän suostumusta? Päättä että haluaa toisen lapsen, vaikka samalla riistää jo olemassaolovalta lapslta mahdollisesti isän? Että sen sijaan että yksi lapsi olisi onellinen ehjässä perheessä, kohta on kaksi lasta ja eronneet vanhemmat?"
Tämä oli lähtökohta. Veljeni MIETTII mitä tehdä.
Riistää MAHDOLLISESTI isän.
"Ja jatkossa sitten muistaa, että pelkästään avokin huonon muistin varaan ei miehen kannata suostua ehkäisyasioita jättää, mikäli ei lisää lapsia tosiaan halua"
Kyseessä ei naisen huono muisti. Kyseessä naisen tahto saada toinen lapsi. Nainen "unohti" puhua asiasta että hän ei syö pillereitä vaikka tietää että veljeni ei tässä kohtaa haluaa toista lasta.
Tässsä on näköjään yön yli käytykin keskustelua.
Veljeni ei varmaan toimisi kovin kunnioitettavasti tässä tilanteessa JOS lähtisi suhteesta, mutta.. No, on kovin supistettu versio minkä voi nettiin kirjoittaa, ja suhteeseen on turhaa ottaa kantaa sen enemmän, kun aloitus koski enemmänkin sitä että miten naisella on oikeus päättää että vaarantaa olemassaolevaa perhettä jättämällä ehkäisyn pois.
Naisena tämä on lähestulkoon tyhmintä mitä voi ikinä tehdä.