parsan kasvatus

Parsan kasvatus vaatii aika paljon. Parsa tuottaa satoa vasta kolmantena kesänä. Maa tulisi olla kalkittua, hiekkaista multamaata. Parsa kannattaa valmistaa heti kun se on nostettu maasta.

Mutta tässä ohje.
Hienostunut
parsa
Parsaa pidetään varsinaisena varhaisvihanneksena ja kevään suurena herkkuna. Valkaistut tuoreena myytävät ulkomaiset parsanversot ilmestyvät kauppoihin ja ravintoloihin toukokuun aikana. Parsaa omalta maalta voi odotella touko-kesäkuun vaihteessa.

Paksun juurakkonsa avulla talvehtivan parsan suomumaiset versot korjataan 15–20 sentin pituisina keväällä terävällä veitsellä leikaten.

Parsaa voidaan viljellä vihreänä tai valkaistuna. Vihreiden annetaan nousta maan pintaan rauhassa keräämään lehtivihreää. Valkaistut kasvatetaan kohopenkissä, missä ne mullataan päivittäin, jotta versot eivät ala vihertää. Valkaistut versot ovat miedon makuisia ja mureita. Vihreää parsaa on puolestaan helppo viljellä ja se sisältää enemmän ravintoaineita kuin valkaistu.

Parsan viljelyssä on kolme vaihetta: taimi-, kasvu- ja korjuuvaihe. Taimivaiheeseen kuuluu kylvö ja istutus avomaalle. Lyhyemmällä taimivaiheella pääsee kun ostaa keväällä valmiit taimet istutusta varten. Syvämultaiseen ja hyvin muokattuun parsamaahan kaivetaan 10–15 sentin syvyinen vako, jonka pohjalle taimet istutetaan 30–40 sentin välein. Riviväli saa olla jopa 150 senttiä, sillä versot kasvavat kesän aikana jopa parimetrisiksi. Vaot täytetään mullalla saman vuoden syksyllä.

Kasvuvaihe, jolloin taimet saavat rehevöityä ja kasvattaa juurakkoaan, kestää istutusvuoden lisäksi 1–2 vuotta. Tänä aikana ei satoa korjata vielä ollenkaan, vaan parsamaata lannoitetaan ja pidetään rikkaruohot loitolla. Valkoiselle parsalle aletaan koota 60–70 sentin levyistä ja 30–50 sentin korkuista harjua.

Parsan viljely on pitkällistä puuhaa, sillä ensimmäiset maistiaiset saadaan useimmiten vasta neljäntenä tai viidentenä vuonna kylvöstä. Silloinkin satoa korjataan vain noin viikon ajan parin päivän välein. Loput versot jätetään kasvamaan ja rehevöittämään kasvustoa.

Parsa on kaksikotinen eli hede- ja emiyksilöt ovat eri kasveissa. Syksyllä emikasveihin muodostuu punaisia marjoja, jotka ovat myrkyllisiä.

Varsinaisina satovuosina parsoja korjataan noin kuukauden ajan. Täysikasvuisesta parsamaasta saadaan satoa jopa 10–15 vuotta. Vanha kasvusto alkaa kuitenkin pienentyä, joten uusi parsamaa kannattaa panna alulle, kun entisestä on korjattu satoa 8–10 vuotta.

Viljelyyn valittavia lajikkeita ovat muun muassa Tanskalainen Jättiläinen, Mary Washington ja Limbras Franklin. Kaksi ensin mainittua ovat vanhoja ja kestäviä. Limbras Franklin on satoisa uudempi F1-hybridilajike, jonka siemen on kalliimpaa.

on monivuotinen. meillä kasvaa koristepensaana jo kymmenettä vuotta sellainen..ei ole hoidettu mitenkään...jos ottaa syötäväksi niin ei pensasta kasva, mutta juuristo säilyy kyllä..

Tilasin Kauppilasta parsan taimia(Mary Washington) v -90. Istutin ne hiekkakentän laitaan ohjeen mukaisesti. Viime vuonna herkuttelimme ensimmäistä satoa. Eli yksi parsa-ateria kahdelle hengelle. Siis runsasta satoa saa näköjään odottaa enemmän kuin kolme vuotta. Kesän lopulla kasvusto oli rehevän näköinen. Viime kesänä ostin uuden satsin parsantaimia, nyt niitä on 20. Lannoitteena käytän ruohosilppua.
Lapsuuteni (joka sijoittuu 50 luvun alkuun) muistikuvassa mökkimme portinpielessä kasvoi tuuhea parsa, pari kesää sitten kävin samaisella mökillä ja siellähän ne parsat kasvoivat edelleen...

parsa on monivuotinen!

parsa on ripulia