Minulle tuli vastaan tämä jae ihan etsimättä.
62 Hänelle Jeesus vastasi: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."
Mitä siitä tulee teille mieleen.
Onko tuttu kohta.
62 Hänelle Jeesus vastasi: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."
Mitä siitä tulee teille mieleen.
Onko tuttu kohta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihmien, joka alkaa omilla välineillään (=aura) valmistamaan kylvöalustaa (omavanhurskauden peltosarka) ja vasta sitten voisi seurata Jeesusta, ei ole sopiva Jeesuksen seuraajaksi. Taakse katsominen on omien saavutusten ihannointia ja sydämen kiintymystä tulokseen.
Ei ole tuttu kohta.
että aura on Jeesuksen seuraajat, Jumalan valtakunta maan päällä ja parannuksen tehnyt
tarttuu auraan mutta ei kuitenkaan sydämestään, sydän haikailee maailmaan.
vaan aura on omavahurkaus ja lahkot, joka TULEE TÄRKEÄMMÄKSI KUN ISTE HERRA.
SRK on teille aura.
Missä yhteydessä Jeesus tuon sanoi? Vaikea tulkita sitä mitenkään, kun ei tiedä asiayhteyttä. Mitä hän mahtoi verrata auraan?
Luuk. 9:1
"59 Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".
60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa".
61 Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni".
62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan".
Siis Jeesuksen seuraaminen on tärkeämpää kuin mikään muu.
Tarkoittaisiko tuo aurajuttu sitä, että auratessa on katsottava eteenpäin, tai muuten auraamisesta ei tule mitään. Jeesuksen seuraamisestakaan ei tule mitään, jos muut asiat menevät sen edelle.
Toisin sanoen, se on joko tai.
Jotain tällaista.
Vielä mietityttää tuo taakseen katsominen.
Toinen halusi käydä hautaamassa isänsä, toinen ottamassa jäähyväiset kotiväeltään. He siis katsoivat taakseen ja halusivat hyvästellä sen, mitä siellä oli, mutta sekään ei käynyt. Oli vain lähdettävä seuraamaan Jeesusta.
Hyvästelemällä he olisivat sitoneet mieltänsä menneeseen ja tulleet sitten Jeesuksen seuraajiksi ei-koko-mielellään? En tiedä.
Tässä on kysymys päätöksestä seurata Jeesusta, - Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."
sanoa: " Käyn ensin ry:llä ja tulen sitten ja seuraan sinua."
Minulle siitä on tullut mieleen etsikon ajan käyttäminen niin, että lykkää asian tuonnemaksi ja tuonnemmaksi sitten kun se ja tämä asia on hoidettu, jolloin koko kutsu menee lopulta ohi ilman että on tenyt parannuksen ja alkanut seurata Kristusta. (yleisen luterilaisen opin mukaan näin on eli silloinkin kun ei puhuta parannuksesta vanhoillislestadiolaisuuteen).
Tälläkin palstalla on ollut monia jotka ovat sanoneet voivansa miettiä parannusta joskus parin vuoden päästä. ei se ihan vaan niin mene, että ihminen järjellä päätelisi näin ja Jumala silti antaisi uskon.
Trim Catin ajatus oli mielenkiintoinen.
Kesitas lähellä sitä mitä itse ajattelin.
Joka tapauksessa siinä on se ajatus, että pitää takoa kun rauta on kuumaa. Olen itse päätynyt jonnekin kristus-uskoon kuten siihenkin asti luterilaisena mutta vähän toisin painotuksin. Olisi ollut hyvä, jos olisi saanut vastaukset niihin asioihin, mitä mietin vanhoillislestadiolaisuudesta silloin, kun asia kosketti lähimpänä. Kun aika kului ja ketään ei tavoittanut, vastaukset on sitten löytyneet muista paikoista.
Vaikka kuuntelin minä tämänkin päivän puhetta Hesasta. Perinnesaarnaa siitä, että elämme lopunaikaa. Näin on ilmeisesti eletty jo viime vuosisadallakin. Seurakunnan neuvoja kehoitettiin taas seuraamaan. Mikä on se sana haljettu- sitä en ymmärrä ollenkaan. En tosin saa paljon irti siitä 1700-luvun raamatuntekstistäkään. Minulle ei vieläkään selvinnyt miksi sitä vieläkin käytetään, kun Luteherinkin ensimmäinen tavoite oli että Raamattua luetaan kansan äidinkielellä, että se ymmärretään. Ymmärettävä kieli oli siis ensimmäinen tavoite, munkkilatina olisi ollut sitä perinnettä.
Taivaan valtakunnan kutsusta. Siitä tärkeysjärjestyksestä niin, että uskomisen asia pitäisi mennä aina maallisten asioiden edelle. Ymmärrän myös, että "eräällä" oli vielä sopimattomia (antteksipyydettäviä) asioita perhekuntansa kesken, mutta kun yljän kutsu käy niin ei enää kerkiä mennä ostamaan kauppiailta öljyä (Matt. 25:10).
Taakse katsominen merkitsee sydämen kiintymystä liiaksi maailmaan, vertaa Lootin vaimo kohtalo (1. Moos. 19:15-26).