Eräs ystäväni on asunut kotona jo koko ikänsä.Asuu siis vanhempiensa luona. Hän on päälle 30-vuotias mies eikä ole vieläkään töissä saatikka mitään tulevaisuuden suunnitelmaa. Olen hiukan huolissani hänestä. Vaikuttaa siltä,ettei hän uskalla mennä töihin tai on muuten jotenkin sosiaalisesti erakoitunut.Onko mitään keinoa, miten saisin hänet aktiivisemmaksi? Vastauksia kiitos!
Ystäväni vailla töitä
Yksi vaan.
1268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No ilmeisesti henkilö ei ollenkaan tajua kuinka paljon parempaa ja helpompaa elämä on kun asuu omassa asunnossa. Itse luulin aikoinaan kauan että muutto ensimmäiseen asuntoon on hirveän vaikeaa ja sekavaa touhua. En halunnut edes alkaa koko touhuun. Mutta kun sain tarpeekseni, laitoin www.paikallinenasuntoyhtiö.fi ja lähetin hakemuksen. Ei mennyt kuin 4 viikkoa, kun asuin jo omassa kämpässäni, mukavalla alueella ja oma sauna. Työttömänä olin siis niinä aikoina. Kelalla kävin vain kerran kysymässä että mitäs? Sieltä tuli heti sitten työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea. Sosiaalitoimistossa oli sitten pakko vierailla myös ja maksoivat heti sieltä sen verran lisää, että tuli toimeen. Eipä siinä sitten sen vaikeampaa.
Ihminen tahtoo jäädä paikalleen pyörimään jos häntä ei tönitä mihinkään suuntaan. Helvettiähän tuon kotona asumisen täytyy yli kolmekymppiselle olla, ellei ole TOSI ISO talo...
Sen pitää saada vaikutteita uusilta ihmisiltä. Kun ei tee elämässä päätöksiä, alkaa mielenterveys mennä vituiksi. Tuossa tilanteessa lähes mikä tahansa päätös olisi hyvä. Samoin mikä tahansa työ (ammatti) olisi hyvä työ.