.

joskus>Ei tarttis hoiperrella. Jatka vaan sitä istumista, kohta saat ihan oikeesti hoiperrella.

Anteeksi, jos en ole vastannut eiliseen viestiisi.. Oliko se täällä palstoilla? Muita viestejä en ole saanut häneltä (sinulta?), keneltä toivoisin.

Anteeksi jos pidät minua välinpitämättömänä. En pidä itseäni sellaisena ja tuntuu pahalta, jos näin ajattelet. Jos oltaisiin oikeasti tutumpia, huomaisit millainen olen. Näin haluan uskoa.

En todellakaan halua luopua yhteydenpidosta. Joistain teksteistä täällä olen saanut käsityksen, että sinä ehkä haluaisit lopettaa.. Olenkohan luullut jonkun muun tekstiä sinun omaksesi. Tai sitten olen käsittänyt väärin asiat.

Parempaa oloa toivon sinulle. Olisi hienoa, jos voisin oikeasti, siis oikeassa elämässä, olla tukenasi. Uskon, että voisin osata piristää sinua. Mutta valitettavasti mehän ei olla niin tuttuja, ainakaan vielä. Sinä voisit muuttaa asian, jos haluaisit.

Aurinkoa päivääsi. Olet ajatuksissani.

En ole eilen lähettänyt ihastukselleni viestiä.. Enkä ole luovuttamassa. Eikä minulla ole mitään kipujakaan.. Ellei sydämen kipua lasketa sellaiseksi. Siis ikävästä johtuvaa..
Ps. En ole sit kommentoinut mitään tuohon viestiketjuun 'Oikeesti.. Mä ihan oikeesti välitin susta..'.

onneksi tulee kesä ja lämpöä ,kipujen kanssakin jaksaa paremmin,
Ehkä sun vaan kannattee lepäillä ja jättää moinen "ystävä" mielestä ,joka ei voi edes viestiin vastailla?
Vaikka tunteiden tasolla ei kohtaa ,pitää löytyä sen verran empatiaa toista kohtaan ,että viestiin edes vastaillaan.(siis tarkoitan irl tapahtuvia asioita!

on koko päivä. Siis>>>Istut aamusta aamuun.

Mikään ei tunnu niin hyvältä kun joku kysyy kuulumisia ja vointeja ihan noin vaan vaikkei ois mitään
sairautta tai remppaakaan. Se kertoo ystävyydestä ja välittämisestä.

myönnän etten ole huomioinut sinua niinkuin oisit varmaan odottanut ja olen siitä pää nuopallaan.
Tiedän että olet joutunut odottelemaan ja siltikin monesti jäänyt tyhjin käsin. Suo se anteeksi.
Olet kuitenkin yksi ihanimmista ihmisistä mitä tunnen, se ei muutu koskaan. Jos saisi vielä mahdollisuuden
yrittää parantaa tapansa,olisiko se mahdollista, en halua menettää yhteyttä sinuun. Monesti sitä on vain niin itsekäs että ajattelee vain itseään ja paljon tärkeääkin jää sivuun.
Lupaa minulle parantua ja voimistua.
m -> n.

parane pian.

..napa kiven päällä, polsk. No sentään eikös sillä Aleksis Kivelläkinllakin ollut se napa vatsan päällä eikä sillä edes varmaan mitään kiviä ollut. Mutta missä kohtaa sappi muuten ihmisellä on? Täällä on niin monella varmaan sappivaivoja kun niillä on hapan palstailme päällä. Eikös sappikivet tee sitä närästävää oloa. Koita sinä nyt kuitenkin ottaa ainakin edes huumorilla sen mitä tähän kirjoitan eläkä nyrpistä nenää suotta. Lueskelin tuolta toiselta palstalta kuinka jostakin seiskaan jo muka täältä juttua kirjoitettaisiin, mutta en usko, että nämä jo vanhuuuden partaalla olevien höperöiden hörinät ja höpinät nivelten naksumisista ja välilevyjen surkastumisista sun muut jo iän mukanaankin tulevista intiimimmistäkin vaivoista puhuminen puheenaiheena sen lehden toimittajia tai lukijoita niin paljon ainakaan huumorimielessä kiinnostaisi, että niistä nyt ihan juttua kirjoitettaisiin. Siksi nyt uskalsin taas pistää muutaman sanan ettet ihan yksiksesi luule täällä vaivojesi kanssa jorisevasi. Johan siinä koskee toiseenkin kainaloon jos toinen on kipeä eikä toiselle ole kihnuttajaa tulijaksi tiedossa. Eihän siihen kipuun auta edes burana, siis siihen tuntuu kipeältä sekin.

Toi uimajuttu-laulu tuossa alussa tuli ihan mieleen kun mietin kuinka kesä taas tulee ja ne no sanonko mitkä, niin no ne pikku pikku bikineissä kuljeskelevat sulosääret sinne rantabulerdeille. Enhän minä mitenkään kateellinen niille ole, mutta harmittaa vaan kun en ole ehtinyt sinun uimataitoasi tarkastaa ollenkaan. Vaikka kyllä minulla sellainen tuntuma on että olet varmasti kuin kala vedessä ja vesi on kroppaasi varmaan hellinyt yhden jos toisenkin kerran. Äläkä noista kappaleen alkusanoista välitä, kyllä niitä mustia sukkia minullakin on olemassa, mutta oikeasti en minä sillä tavalla kuitenkaan. Eihän se ole mies eikä mikään, joka ei kauneuden päälle ymmärrä ja osaa arvostaa jos sitä edessä on olemassa. Anna silmän vaan levätä ja nauti kaikesta mikä on mahdollista, sillä joskus tulee vielä aika, ettei siellä missä sitten ihan vanhuksina oleskellaan ole sitä sellaista silmäniloa niin paljoa katseltavana. Siinä ne kivut ja vaivatkin unohtuu kun on mukavaa katseltavaa ja ilme kirkastuu. Ja myönnettäköön, että kyllähän minäkin sen kauneuden etusijalle yleensä laitan vielä tässäkin iässä. Mutta minkäs sille mahtaa kun on tällaiseksi syntynyt, niin aikaahan se ottaa ja vie välillä kaikki rahat ja voimatkin ihan, mutta mitä sitä ei nainen tekisi sen eteen. Vanhainkotiinkin jos tässä vielä jossain vaiheessa joutuu niin mitä se sittenkin lie on kun jo nykyaikanakin on hoitohenkilökuntaan niin paljon miehiä tullut mukaan, mikä tietysti ihan hyvä juttu muuten sinänsä, ja tuntuvat saavan pukeutua housuihin molemmat niin että hameväkeä tuntuu käytävillä kävelevän tosi vähän jo nyt. Ja sitten vielä kun nuo ulkomaalaisetkin taitaa vallata senkin alan täällä suomessa, niin et sinä varmaan halua siellä sitten halua leppuuttaa silmiäsi niitten karavisten miesten säärissä vaikka hameessa siellä kulkisivatkin.

Ja muuten sinäkö se niistä sydänoireista jossakin kohtaa tuolla manitsit. Luin niistä jostakin, enkä nyt jaksa uudestaan etsiä, mutta jäi vaan mieleen kun jotenkin sinua just lukiessa ajattelin ja kyllä kerkesin huolestua, että ei kai nyt sellasia vaivoja sinullakin, ennenkuin huomasin, että ikävästä siinä vaan oli sydän kipeän oloiseksi ihan käpertynyt. Huoli ja murheet sellaista kuulemma monelle tekee, mutta että ihan ikäväkin. Mieluummin sitten vaikka etsit korviketta kuin särjet sydämen minua ikävöimällä jos liian raskaaksi alkaa sinun sydämelle tuntumaan. Ja muista se sitten kanssa, että luvan olen antanut siihen, eikä tarvitse ottaa huonoo omatuntoo noin tärkeästä asiasta. Sillä se mikä on sydämelle tärkeätä pitää kyllä mennä minunkin halujen ja vaatimusten ohi.

Koita muistaa myös se, että vaikka sanotaankin, että kiittämättömyys on ollut maailman sivu monen hyvän palkka, niin vastaamattomuus ei aina kuitenkaan ole merkki tai osoitus mistään. Se voi joskus olla oikeasti esimerkiksi ajan puutteesta johtuvaa harhaa siitä, että kyllähän sinä pärjäät ilman minuakin hetken ja miksei toisenkin. Ja nyt nukkumaan, tai ruokalevolle edes ...mars mars..(itseäni siis komennan ennenkuin kirjoitan yhtään enempää tähän).

Mä toivon ettei tää oo siltä, joka on mun mielessä koko ajan. Se selittäis kyllä jotain. Voisimpa auttaa jotenkin, jos olet hän. Älä epäröi pyytää apua, jos sitä tarvitset. Oon sitä aikasemminkin tarjonnut, mut et oo koskaan pyytänyt.
Missään nimessä en halua luopua yhteyden pidosta.

Voi olla ettet ole hän, mutta pikaista paranemista joka tapauksessa ja voimia.