Miten

että toiset ihmiset ollessaan pahalla päällä, ovat sitä mieltä, että jokaikinen ihminen on syyllinen siihen, että eväät loppu.
Kiukuspäissään siis huutelevat aivan kaikille. Pettymyksen, katkeruuden äänellä.. :(

synnyttää lisää äkäisyyttä, tämän lie joidenkin tavoite.

toiset ihmiset kanavoivat rakkautensa potkimiseen, toiset hymyyn, kauniisiin sanoihin ja tekoihin. jotkut, joita potkitaan (muka-)rakkaudesta, kokevat tämän typeränä ja lapsellisena.

Täällä se on varmaan vain oman katkeruuden purkamista, voi huudella ja raivota eikä kukaan tiedä kuka olet. Mutta oikeassa elämässä olen itse huomannut olevani äkäinen lähimmille ihmisille lähinnä siksi jos olen huolissaan jostain heidän toiminnastaan, mutta en osaa ilmaista huoltani ilman että loukkaan puuttumala asioihin. Tai olen eri mieltä jostain miten hän toimii, mutta en halua loukata sanomalla sitä suoraan. Eli loppujen lopuksi olen äkäinen itselleni siitä että en sano mitään ja lapsellisesti siitä että ystävä ei itse tajua ratkaista epäkohtaa. Sitten saatan olla äkäinen myös heille (ei ystäville) joiden kanssa joudun olla tekemisissä mutta jotka toimivat mielestäni suorastaan vastenmielisesti, en voi ilmaista mielipidettäni koska joutuisin kohtaamaan saman ihmisen toistuvasti uudestaan.

Sanotaan käytännön tekaistuiksi esimerkeiksi vaikka:
-jos ystävä on sotkeutunut kolmiodraamaan tai pettää kumppaniaan, tiedät että siinä ei käy hyvin, mutta pelkäät savasi vihat niskaasi jos ilmaiset huolesi
-jos ystävä kohtelee mielestäsi lapsiaan ikävästi, esim. purkaa turhautuneisuutensa moittimalla. siihen on hyvin vaikea sanoa mitään, mutta silti se ärsyttää.
-välinpitämätön kiero työtoveri