Kun lopetin ryyppäämisen, katosi seuraelämä täysin..hehe, Enkä enään ole kiinnostunut ihmisistä, en välitä olla missään tekemisissä kenenkään kanssa, vaikka olisivat raittiita.
Omituista,vaikka joskus olin railakas seuramies?
Omituista,vaikka joskus olin railakas seuramies?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulle kävi ihan toisin. Lopetin 3 vuotta sitten juomisen. Suuri pelkoni oli silloin, etten pysty/uskalla lähentyä vastakkaista sukupuolta kun se oli aina ennen tapahtunut silloin, kun minä koin olevani jotain ja tasa-arvoinen muiden kanssa - vähän parempikin - ts. päissäni. Mutta noin puolen vuoden "kuivuuden" jälkeen juttu tosiaankin keikahti ihan päälaelleen.
En varsinaisesti kärsi nykyisestä mielentilastani,
Juopotellassani oli jotenkin raskasta toteuttaa mielihalujani ja liitää pitkin kyliä.
Olen toki nyt tyynempi ja ehkä tasapainoisempi.
Ei sun juttu miltään skitsolta tunnu. Mutta elämä on tällaista. Aina ei saa kicksejä. Siihen ei ole helppo sopeutua, jos elämä on ennen ollut pikanautinnon hakua pullon avustuksella. Minä olen myös lopettanut juomisen ja onhan se tämä elämä välillä tylsää. Mutta tuska ja ahdistus puuttuu eikä tarvi setviä kännipäisiä ryssimisiään. On tavallaan puhdas pöytä. Tsemppiä.
Kyllä tulee ahdistava olo seuraavana päivänä jos muistaa/joku muu kertoo miten hyvin on tullu taas toilailtua edellis yönä... Sen takia en enää halua/uskalla ees vetää sellasia perseitä et muisti menee ja ettei tuu hirveen pahasti mokailtua
Suosittelen juopottelun jatkamista.