100 % uusiokäyttöä kotikonstein kaikelle

Teen selvitystä siitä, kuinka paljon elämiseni tuottaa jätteitä.

Lajittelen kaiken, joka muovilaatukin eri pussukoihin, ja punnitsen.

Olen silpunnut kaiken pehmeän muovin aivan silpuksi, menee pienempään tilaan. Nyt kysyisin seuraavia:
- onnistuukohan muovisilpun valaminen tai prässääminen tms. sulattamalla muovia muottiin, tarkoituksena valmistaa koriste- tai käyttöesineitä. Näistä esineistä ei tarvitse syödä, eikä sähköneristävyys ole tässä tärkeätä. Värikään ei haittaa, maalia päälle vaan. Ei siis mitenkään polteta muovia, vaan kuumennetaan vain sen verran kuin on tarpeen. Kuumentamalla syntynyt "klöntti" irtoaa muotista, ainakin kun tehdään halkaistava, pilkottava tai rikottava muotti, vai irtoaako?
- kuorin sähköjohdoista kuparia, joka tekee sähköä sinkin tms. kanssa. Kuoret pätkin saksilla parin millimetrin pätkiksi. Saakohan tästä murskasta niin ikään valettua tai prässättyä jotain? Ainakin murska käy täytemassaksi varmaan. Kun tekee kitti-, kipsi- tai paperimassatöitä, ei tarvitsisi koko kappaletta umpeen kitata kitillä, vaan sisushan saa olla mitä vaan.
- CD-levyistä ajattelin tehdä valaisimien heijastinpintoja, kuumailmapuhaltimella johonkin trattiin. On vielä kokeilematta, onnistuukohan?
- millä kodinkoneiden ym. kovan muovin voisi rouhia tai jauhaa aivan murusiksi? Tästäkin saisi täytemassaa tai valmistusmateriaalia siitäkin.

Netistä ei ainakaan helposti ole löytynyt vastauksia näihin. Toisaalta joku voi olla kysellyt samankaltaisia asioita, pistäkää vinkkiä ja linkkiä niin käyn katsomassa.

Paperi- ja pahvijätteen olen niin ikään silpunnut, sitten liottanut ja tehnyt siitä massasta lihapullan kokoisia palleroita, joilla on suunniteltua energia- ja lämpökäyttöä.

Pantittomista kaljatölkeistä suunnittelen eräänlaista tuulimyllyä. Tällaisen tuulimyllyn suunnittelin pyörittävän lasten leluista saatuja sähkömoottoreita sopivalla välityksellä. Näiden moottorien navoista tulee silloin sähköä, joka tasasuunnattuna riittää kännykän lataamiseen.

Tämän selvityshomman varrella olen aavistellut, että joskus tulevaisuudessa jätettä ei kai olekaan (otsikon 100 %), vaan kaikki on hyödynnettävää materiaalia. Nythän jäteyhtiöt riemulla hakevat jätettä, vieläpä velottaen siitä.

Melkein kaikelle muullekin olen keksinyt käyttöä, lisäksi on syntynyt ideoita energiansäästön (ja myös tuotannon, kotikonstein) suhteen, selitän mielelläni kiinnostuneille.