En halua enää

88999888

Olin onnellisempi kuin ikinä kun suunnittelin perhettä mieheni kanssa. Kaikki oli hyvin ja järjestyisi kyllä jotenkin. Olin tietoinen mieheni hämärästä ja masentuneesta menneisyydestä,josta hän ei halunnut kanssani keskustella. Nyt hän on kuollut ja minä olen yksin unelmieni ja suunnitelmieni kanssa. Hän jätti minut pahimpaan tilanteeseen mihin toisen ihmisen voi jättää. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat pirstaleina. Se mitä tulevaisuudessani tällä hetkellä olisi luvassa on jotain mitä en todellakaan halua. Yksin lapsen kanssa neljän seinän sisällä. Kaveritkin muuttaneet jo kauas pois. Kaupungissa jota vihaan. Yksin. Ihmiset hoputtavat ja hoputtavat pääsemään asiasta yli ,yrittävät piristää vauvajutuillaan. En kykene ajattelemaan koko muksua, se muistuttaa vaan kaikesta mitä menetin. Ihmiset hokevat,että löydän uuden miehen jonka kanssa olen niin hiton onnellinen.. Miten tälläisestä pääsee yli ja jaksaa hoitaa lasta? Välillä teeskentelen itselleni että kaikki on kuin ennenkin ja silloin toki jaksan miettiä asioita,mutta toivotonta tulevaisuuttani en todellakaan. Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia tai siitä ylipäässeitä?

4

663

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • whathel

      Koitahan jaksaa..
      Elä please siirrä lapseesi sitä surua, se on kuiteki täysin syytön tapahtuneeseen ja tarvitsee nyt sun huomion!
      Missähän päin Suomea mahtaa olla näinkin köpsä kaupunki jota oikein vihata täytyy :D

      • xym

        Nyt ei ole aloittajan asiat kohdallaan. Kerro neuvolatädille koko stoori, tai neuvolassakin on psykologi jos pidät sitä parempana kuin terveydenhoitajallesi avautumista. Tarvitset apua, ja vauva tarvitsee apua.
        Jos et edes vauvasta jaksa yhtään innostua, mieti olisiko lapselle parempi jokin sijaisperhe tai peräti adoptio. Nyt lapsi kärsii, hänen kehityksensä kärsii, tämän tragedian takia. Eikö sinulla ole ketään lähisukulaista, jonka luokse voisit muuttaa mitä pikimmin, ns. kotipuoleen?
        Vauvamasennus ja traumaattinen suru ei ole ollenkaan kepeä yhdistelmä, lupaa hakea apua ja rehellisesti kertoa apua hakiessasi miten asiasi ovat!
        Elämän ollessa noin pirstaleina tarvitset paljon konkreettisempaa apua kuin kepeät kehotukset piristyä, ihmisiltä joille ei koskaan ole sattunut mitään rankkaa.
        Rakennat sitä uutta hyvää elämää sitten myöhemmin kun jaksat, sovitaan näin!


    • 9+10

      mitäs jos muuttaisit toiseen kaupunkiin vauvan kanssa ja aloittaisit alusta,kaiken ! no mitäs tuumit ?

    • MsX

      Otan osaa suruusi ja ymmärrän, että mielesi on raskas ja tuntuu ettei saa mistään kiinni.
      Se mitä kipimmin nyt tarvitset on toisten ihmisten tuki. Tarvitset juttuseuraa ja sitä, että saat käydä läpi niitä asioita, kaikkia, mitä vain, mikä mielessäsi raskaina ajatuksina painaa. Ja levätä silloin kun siltä tuntuu. Menneisyyttä ei voi muuttaa, ei kukaan haluaisi sellaista murhetaakkaa kannettavakseen. Sinulla on nyt raskasta, mutta usko että elämä vielä hymyilee sinulle ! Jopa näin murheellisesta tilanteesta voit ja pääset hyvään elämään ! Aikaa se vie, mutta aika parantaa ja sinulle avautuu uusia ovia kun vain uskallat lähteä ulos katsomaan, mitä kaikkea kuitenkin elämä sinulle tarjoaa !

      Täällä ihmisten joukossa on niin miljoonia erilaisia surullisia tarinoita, yksinäisiä ja murheen murtamia ihmisiä. Toivoisin että suomalaiset tulisivat toistensa luo enemmän, eikä kartettaisi naapuriakaan niin kuin ruttoa. Yhteisöllisyys olisi hyväksi, pienikin yhteisö. Joillain on onnea, kun on hyvä tukiverkosto esim.sukulaisten kesken. Jos sitä ei ole, täytyy apua ja tukea etsiä.
      Kannustan myös sinua hakeutumaan neuvolaan juttelemaan tai terv.keskuksen psykologille tmv. Jos henkilö ei tunnu ymmärtäväiseltä, vaihda vain toiselle. Ja sitten kun jaksat, koita hakeutua esim.vauvamuskariin tmv. Sieltäkin saat varmasti ystäviä. Parasta olisi ehkä tukiryhmä, jossa muita vaikeassa elämän tilanteessa olevia.


      Paljon tsemppiä sinulle !

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joko seuraava hallitus uskaltaa puuttua 7,5 viikon vuosilomiin

      Onhan se törkeää eriarvoisuutta ja verovarojen törkeää tuhlausta.
      Maailman menoa
      134
      732
    2. Kysymys

      Pystyisitkö tutustuu kaverina tai alkaa parisuhteeseen skitsofreenikon kanssa? T.Skitosoaffektiivinen (parantunut) Ois
      Sinkut
      197
      690
    3. Töysä otsikoissa

      Töysässä takavarikoitu kaksi luvallista käsiasetta ammuskelun jälkeen!Näin media uutisoi!
      Alavus
      24
      632
    4. Kyllä mä tiedän et me kuulutaan yhteen ja se on tähtiin kirjoitettu!!

      En vain halua satuttaa sua. Olen aivan perseestä epävakaan ja ADHD oireiluin vuoksi. Ja kun olisi aika "vapauttaa" ne su
      Ikävä
      45
      627
    5. Metsamanin muru kissa kuollut

      Nyt siellä surraan muru kissaa päivä tolkulla,vaikka muuten ei oo välittänyt mitenkään siitä,kun joka videolla vaan mars
      Tuusniemi
      99
      614
    6. Lähdetkö kanssani

      syömään joskus😘
      Ikävä
      61
      609
    7. 42
      544
    8. Mistäkö haaveilen

      Tällä hetkellä. Siitä, että kohtaamme, vetovoima on jäljellä ja saisimme olla aivan kahden, ei tarvitsisi välittää mistä
      Ikävä
      29
      521
    9. Kuinka hyvin kestäisit?

      Oletko miettinyt, että mitä jos olisit pyöreä pullukka ja vielä ruma niin kestäisitkö vai masentuisitko?
      Sinkut
      102
      520
    10. Tapailtaisko nainen

      Meidän kotien puolessavälissä suunnilleen, vähä niinku salaa. Siinä on yks kiva paikka joka sopis hyvin. Mieheltä
      Ikävä
      59
      515
    Aihe